Helsingin Peikot -jääkiekkojoukkue toimi tällä nimellä kaudella 1970-71, jolloin se pelasi Suomen sarjan eteläisessä lohkossa. Joukkueen tuloksiin voi tutustua julkaisussa Jääkiekkokirja 1971-1972 (toim. Aarne Honkavaara), joka löytyy avoimesti verkosta osoitteesta: Jääkiekkokirja 1971 - 1972. Tämän kauden jälkeen joukkue putosi maakuntasarjaan ja toiminta päättyi. Ennen kautta 1970-71 joukkueen nimi oli Jokerit II.Jokerit Wiki -verkkosivulta löytyy joukkueen kokoonpano ja pistepörssi, muttei pelinumeroita: Helsingin Peikot | Jokerit Wiki | Fandom. Alla kyseinen taulukko: OMSPRKeijo Koivunen121692510Pekka Vuorio1410142429Matti Jalanko1397164Olli Hietanen1471810Hannu Jalanko112680Reijo Simola93360Tero Räty143252Matti...
Emme voi tekijänoikeussyistä antaa tässä palvelussa kokonaisia runoja. Runon nimi on Muistoja menneiltä ajoilta ja se löytyy ainakin seuraavista kokoelmista: Viljo Kojo: Sininen pilvi (1920)Hymyjen kirja : valikoima suomalaista huumoria vuosisadan vaihteesta 1940-luvulle (1944)Iloitse kanssani : valikoima huumoria luettavaksi ja lausuttavaksi (1945)Viljo Kojo: Viljo Kojon kauneimmat runot (1962)
Suomentajasta ei valitettavasti ole tietoa Suomen kansallisbibliografia Fennicassa (https://kansalliskirjasto.finna.fi). Tutkin myös kirjan vanhoja lehtimainoksia, mutta niissäkään ei mainita suomentajaa. Koska teos on Sosialistin kirjapaino-osuuskunnan julkaisema, suomentaja saattaa olla hyvinkin joku työväenliikkeen toimija. Usein teoksia ilmestyi myös jatkokertomuksina lehdissä, mutta tuo teos ei näytä ilmestyneen sellaisenakaan.
Teoksesta on myöhempiä suomennoksia, joiden suomentajat tiedetään, mutta ne ovat aivan ilmeisesti eri käännöksiä. Suomentajasta voisi lähinnä koettaa löytää tietoja tutkimalla työväenliikkeen kirjallisesta toiminnasta kertovia kirjoja, mutta niihin ei ole mahdollista tutustua tämän vastauksen puitteissa.
Olisiko kyseessä Hermann Altenburgerin ja Peer Heerfordtin Pikku jääkarhu suurella merellä? Kirjan kannesta kuva täällä: https://cdn.kirjaverkko.fi/offerImages/219821_304224.jpg Kirja on ilmestynyt vuonna 1993.
Kotiin lainattavia mikrofoneja Helmet-kirjastoissa ei ole. Espoon Sellon kirjastosta on mikrofoneja, mutta ne on tarkoitettu vain kirjastokäyttöön soittohuoneisiin:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikrofonit__Ff%3Afacetmedi…
Lähetin kysymyksesi Suomen Biohiiliyhdistykselle ja odottelen vastausta. Lisäys 30.10.2021: Suomen Biohiiliyhdistykseltä ei valitettavasti ole tullut tarkentavaa vastausta kysymykseesi.
Suomen biohiiliyhdistyksen sivuilla kerrotaan, että ”Suomessa biohiiltä valmistetaan puupohjaisista biomassoista kuten teollisuuden sivuvirroista, pajusta ja sertifioidusta kuitupuusta. Raaka-ainevalinnalla, tuotanto-olosuhteilla ja biohiilen jälkikäsittelyllä voidaan vaikuttaa merkittävästi biohiilen ominaisuuksiin. Biohiiliä on siis lukuisia versioita eri ominaisuuksilla eikä yhdessä biohiilessä voi olla kaikkia parhaita ominaisuuksia samaan aikaan.” Myös Carbons Finlandin –sivuilla kerrotaan, että ”biohiili ei ole yksi tuote, vaan ryhmä tuotteita....
Vuonna 1967 ilmestyi Kirja-liton kustantamana Robert Dalletin kirjoittama kirja Outi Orava. Alkuteoksen nimi on Pirouette l'ecureuil. Voit katsoa Dalletin kotisivuilta https://www.robert-dallet.com/en/books/childrens-books/ hänen tekemiään lastenkirjoja. Suomenkielisen kirjan kantta en ikävä kyllä löytänyt, mutta Dalletin kotisivuilta näet hänen piirustustyylinsä, josko se näyttäisi tutulta.
Lainattavissa tätä kirjaa ei ikävä kyllä enää ole. Jyväskylän yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa kirja on, joten sitä voi pyytää siellä lukusalissa luettavaksi.
Hakusanalla "vesiliukoinen pigmenttimuste" löytyi muutamia toimistotarvikeliikkeitä, joista voi tilata tusseja, joissa on kyseistä mustetta. Myös esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta näyttäisi kyseisiä tusseja löytyvän.
Johan Bargumin novelli Manhattan sisältyy hänen novellikokoelmaansa Charlie boy (suom. Rauno Ekhom, 1995).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AInstance_ID123175928939787
Nimenmuutoksen voit tehdä ainoastaan käymällä missä tahansa HelMet-kirjastossa. Varaa mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tarkin löytämäni tieto elokuvien kokonaismäärästä löytyi Tytti Steelin väitöskirjan esittelyä koskevasta artikkelista, jonka mukaan Kansatieteellinen Filmi valmisti niitä kaikkiaan n. nelisenkymmentä. Yhteensä elokuvayhtiö ehti toimia kuusi vuotta, ja aloitti toimintansa 1936, joten olettaisin että sen viimeinen toimintavuosi oli tällöin kenties 1941. Steelin väitöskirjassa Risteäviä eroja sataman arjessa itsessään ei valitettavasti mainita elokuvien täsmällistä määrää, eikä niitä ole varsinaisesti käytetty väitöskirjan materiaalina. Steel kuitenkin mainitsee lähteeksi Kansatieteellistä Filmiä koskeville tiedoilleen Hilkka Vallisaaren teoksen Kansatieteellisen elokuvan alkuvaiheet Suomessa...
Olisikohan kyseessä toukka tai sen kotilo? Ĺutikkaa se ei muistuta.
Sovelluskaupasta saa hyönteisten tunnistamiseen sopivia sovelluksia (esimerkiksi bug identifier, insect identifier), mutta tässä haluttaneen tietää, onko kyse tuhohyönteisestä.
Onko tuhoja syntynyt? Tarkista, onko huopiin tms. tullut reikiä?
Jos asut kerrostalossa, kysy naapureiltasi, onko heillä havaintoja kutsumattomista vieraista. Tuholaistorjunnan kutsu paikalle kuuluu isännöitsijälle. Vuokralaisen kannattaa otttaa yhteyttä asunnon omistajaan.
Muussa tapauksessa ota itse yhteyttä tuholaistentorjuntayritykseen! Sen valinta on suositeltavaa tehdä Helsingin kaupungin sivuilta löytyvältä yrityslistalta.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/...
Toimituksen nopeus riippuu kaukolainaksi halutusta teoksesta. Onko niteitä vain yksi kappale, onko se tilaushetkellä lainassa vaiko hyllyssä, mistä asti varaus on tulossa.
Viiveet voivat ikävä kyllä johtua myös virheistä yhteystiedoissa. Voisit ottaa yhteyttä kaukopalveluun ja tiedustella varauksesi tilaa. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helmet kirjastoista löytyy 236 tanskankielistä kaunokirjallista teosta (sekä aikuisille että lapsille)
haussa hakusana korvataan * merkillä, rajataan aineisto kirjoihin ja kieli tanskaan. Edelleen voi rajata hakua kaunokirjallisuuteen. jolloin oppikirjat karsiutuvat joukosta. Helmet hakutulos
Finna-haku löytää tanskankielisiä kirjoja myös muista kuin pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista. Finna-hakutulos.
Pohjoimaisesta kirjastosta (Nordisk Kulturkontakt) Helsingistä löytyy jo enemmän kirjoja. Kaikkiaan 1604 kpl tanskankielista kirjaa. Hakutulos.
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa ei arvioida kolikkoja. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen sivuilla kerrotaan, että kolikon keräilyarvo muodostuu kysynnän ja tarjonnan lakien mukaan. Keräilyarvoon vaikuttavat seuraavat tekijät: kohteen lyönti- ja painosmäärä (paljousaste), säilynyt ja markkinoilla liikkuva määrä (esiintymisaste), kuntoluokka (kuluneisuusaste) ja kysyntä (kiinnostusaste). Kolikon ikä ei vaikuta keräilyarvoon.
Voit kysyä kolikon arvoa esimerkiksi Suomen Numismaattisesta yhdistyksestä tai antiikkiliikkeestä, joka on erikoistunut numismaattisiin esineisiin.
Persoonapronominin genetiivin jälkeen tulee yleensä possessiivisuffiksi, joten lause "Hänen yrittäessään tehdä ostoksia..." on oikein.
Lähde: Peda.net: Tehdessä-rakenne
Kannattaa tutustua myös Kotimaisten kielten keskuksen "Lauseenvastikkeet: tehdessä-, tehtyä-rakenne" -ohjeistukseen.
Ylen 6.10. julkaisemassa uutisen Jos sähköpula iskee, kansalaiset kärsivät siitä ensimmäisenä mukaan asiakkaille pyritään ilmoittamaan katkoista etukäteen esim. tekstiviestillä.
Olisikohan Invalidiliitto laatinut asiasta tarkempaa ohjeistusta? Heidän neuvontapuhelimensa palvelee tiistaisin ja torstaisin klo 13-17 numerossa 0200 1234 tai heille voi lähettää sähköpostia osoitteeseen neuvot@invalidiliitto.fi.
