Psykoanalyytikko J. G. Jacobsonin teksteissä näytetään käytettävän hänen etumimistään vain etukirjaimia. Artikkelin "Signal Affects and Our Psychoanalytic Confusion of Tongues" on kuitenkin kirjoittanut Jacob G. Jacobson. Mahtaako olla sama henkilö?
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/000306519404200103
Tiina Miettiseltä on ilmestynyt teos "Juuria ja juurettomia: Suomalaiset ja suku keskiajalta tähän päivään" ja sitä on tilattu Vaski-kirjastoihin. Mikäli kirjan haluaa heti sen saavuttua, suosittelen tekemään varauksen verkkokirjaston https://vaski.finna.fi/ kautta tai soittamalla Turun pääkirjastoon kirjastoon puh. 02 262 0624.
Eräpäivä on kirjaston puolelta asetettu määräaika, jota lainaaja joko noudattaa tai sitten ei. Jos on tehty varaus, sen etenemistä voi normaalisti seurata verkkokirjaston kautta. Kun sen tilana on ODOTTAA NOUTOA tms., varauksen voi käydä hakemassa. Jos haluaa lainassa olevan saada käsiinsä ilman varausta, ei auta kuin istua koko aukioloaika silmä tarkkana palautuksen lähellä. Helpommalla varmaan pääsee, kun tekee varauksen.
Heikki Poroila
Earthwatchilla on tutkimushankkeita myös Euroopassa, niitä kannattaa tutkia, https://earthwatch.org.uk/our-science/research-topics-and-projects
Suomessa vastaavaa toimintaa voisi tiedustella Luonto-liiton kautta, http://www.luontoliitto.fi/
tai Kansalaisareenan kautta, http://www.kansalaisareena.fi/
Makupalat.fi:stä löytyi luonnontutkimukseen liittyviä seurantasivuja, joihin voi ilmoittaa havaintojaan, https://www.makupalat.fi/fi/search/node/seuranta%20AND%20osallistuminen. Näiden joukossa on Itämeren mm. vieraslajiopas, http://vieraslajit.fi/fi/content/it%C3%A4meren-vieraslajiopas ja Luomuksen tutkimukseen osallstumisen sivu, http://www.luomus.fi/fi/osallistu.
Vital lies, simple truths -teos tosiaan sijaitsee Pasilan kirjavarastossa. Asiakkaat eivät voi itse hakea aineistoa sieltä, mutta voit varata kirjan maksutta valitsemaasi Helmet-alueen kirjastoon. Jos sinulla on kirjastokortti ja PIN-tunnus, voit itse tehdä varauksen tämän linkin kautta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1261552__SVital%20lies%2C%20simple%20truths__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt.
Helmet-kirjastojen henkilökunta voi myös tehdä varauksen puolestasi joko paikan päällä kirjastossa tai puhelimitse. Kirjaston asiakaspalvelussa tarvitset kirjastokortin, puhelimessa kirjastokortin numeron.
Lisätietoa aineistojen varaamisesta löydät tästä linkistä: https://www.helmet.fi/fi-FI/...
Haavoittuvaisuus (vulnerability, fragility, suomeksi "herkkyys" on vähän sinne päin) tarkoittaa taipumusta tuntea tulevansa loukatuksi, tuntea häpeää tai syyllisyyttä. Brown kehottaa olemaan peittämättä näitä tunteita vaan sen sijaan kääntämään ne voimavaraksi. Hänen kirjojaan on suomennettu useita. Helmet-haun tulos:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sbrown,%20brene__Orightresult__U?lang=fin
Roskapostittajat urkkivat sähköpostiosoitteita laajasti ympäri verkkoa. Niitä kalastellaan muun muassa erilaisilta myyntisivustoilta (esim. nettikirpputorit) ja muilta verkkosivuilta. Jos roskapostittajat ovat onnistuneet tekemään tietomurron, he saattavat saada käsiinsä esimerkiksi yhdistysten jäsenrekistereitä. Suuri osa verkkokaupoista ja muista kirjautumista vaativista sivustoista pyrkii takaamaan asiakkaille jonkinlaisen tietoturvan, mutta käytännössä sähköpostiosoitteen kirjoittaminen mihin tahansa voi johtaa siihen, että se päätyy vääriin käsiin, kuten roskapostin lähettäjille. Jotkut "spämmääjät" myös arpovat sähköpostiosoitteita.
Lisää roskapostikäytännöistä ja tietojenkalastelusta:
https://fi.wikipedia....
"Never cross the streams" viittaa haamujengiläisten mukanaan kantamiin proniaseisiin, jotka syöksevät protonivirtoja aaveiden kiinniottamiseen. Vapaasti käännettynä Egon-nimisen jäsenen ohje on: älä anna virtojen mennä ristiin. Aseiden suihkuttamat punaiset protonivirrat eivät siis saa kohdata ristikkäin tai haamujengiläisten kehon jokainen molekyyli kiihdyttää valonnopeuteen. Myöhemmin Egon tarkentaa, että heillä on heikko mahdollisuus selvitä sellaisesta tapauksesta.
Mikä linkki mahtoi olla kyseessä?
Vaasaan päädyit todennäköisesti siksi, että sinne perustettiin vuonna 1794 Suomen ensimmäinen yleinen kirjasto Vaasan Luku-kirjasto.
Netistä löytyi hakusanoilla "kirjastolaitoksen historia" esimerkiksi Kirjastokaistan koulutuskanavalta Kirjastohistoria-kategoriasta kirjastojen historiasta kertovia teoksia ja kirjastojen juhlavuosiin liittyviä haastatteluja ja esityksiä. Osoite https://www.kirjastokaista.fi/kirjastohistoria-koulutuskanava/
Maisa Hopeakunnaksen diaesitys (21.8.2014) Kirjastohistorian taitekohdista löytyy osoitteesta https://www.slideshare.net/MKorhonen/kirjastohistorian-taitekohtia-suom….
Tarkemmin aiheeseen kannattaa tutustua lukemalla kirja Suomen yleisten...
Tämän sarvikuonon muinaisen sukulaisen tieteelliseksi nimeksi on paleontologien keskuudessa vakiintunut suurelta osin Paraceratherium, mutta muitakin mainitsemiasi nimiä käytetään eri yhteyksissä edelleen. Taustalla ovat erilliset, vajavaiset luulöydöt, joiden perusteella erimaalaiset tutkijat tekivät 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa erilaisia otaksumia siitä, millaisesta eläimestä on kyse, ja myös nimesivät löytönsä eri tavoin. Kun löytöjä tehtiin ja tutkittiin enemmän, vakiintui käsitys, jonka mukaan ne kaikki olivat peräisin saman eläinlajin edustajista.
Natasha Frostin artikkelissa The Puzzles and Pitfalls of Reconstructing Paraceratherium, the Largest Ever Land Mammal esitellään kuvin, millaisia...
Mielestäni Suomen ehkä tunnetuimman ravitsemusterapeutin, Reijo Laatikaisen kirja Pötyä pöydässä käsittelee tätä näkökulmaa. Siis hän suosittelee mustaherukan kaltaisia tuotteita, eikä viitta chia-siemeniin. Superfoodit eivät välttämättä ole kalliita. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2348120__SP%C3%B6ty%C3%A4%20p%C3%B6yd%C3%A4ss%C3%A4__Orightresult__U__X7?lang=fin&suite=cobalt
Kohokohta-sivusto on listannut viisi parasta vaihtoehtoa kalliille superfoodeille. https://kohokohta.com/uutiset/etsitko-halpoja-superfoodeja-tassa-5-parasta-vaihtoehtoa/
Toisaalta voidaan kysyä, onko superfoodeja ollenkaan olemassa. Esim. Chian siemenet ovat terveellisiä, koska niissä on paljon Alfalinoleenihappoa eli ALAa...
Hei,
kyllä tällainen palvelu on. Voit ottaa lainahistorian käyttöön Vanamo-verkkokirjastossa.
Kirjaudu ensin kirjastokortin numerolla ja tunnusluvulla.
Valitse Omat sivut > Omat tiedot > Päivitä tietosi -linkki. Ruksi sivulla kohta Säilytä lainahistoriasi ja valitse Tallenna.
Lainatiedot tallentuvat ensin takautuvasti noin kolmen viimeisen kuukauden ajalta ja sen jälkeen kertyvät sitä mukaa kun palautat lainojasi.
Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon Ikäluokka-elokuvan (1976) perustiedot löytyvät Elonetistä, mutta itse elokuva ei ole toistaiseksi katsottavissa tätä kautta.
Elokuvasta ei ole myöskään ilmeisesti tehty dvd-tallennetta.
Elokuvaa on mahdollista tulla etukäteen sovittaessa katsomaan VHS-nauhalta Kansalliseen audiovisuaaliseen instituuttiin.
Ikäluokka on näytetty kaksi kertaa televisiossa (26.8.1976 ja 14.1.1977), joten lisätietoja voi tiedustella myös Ylen Arkistosta.
Veijo Meren romaaniin ”Suku” pohjautuvan näytelmän Nuorempi veli (Den yngre brodern) ohjelmatiedot löytyvät Ritva-tietokannasta. Ohjaajaksi on tosin merkitty Pekka Koskinen, ei Pekka Saaristo
Ohjelman katselu on mahdollista RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä ympäri Suomen, nykyiset koronarajoitukset huomioon ottaen.
Jos ohjelman haluaa tilata yksityiseen käyttöön, tämä tapahtuu Ylen kautta. Ylen sivuilta löytyy ohjeet tähän ja tarvittavat yhteystiedot: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa-yksityis-ja-tutkimuskayttoon
Kirjastojen ompelukoneita ei saa kotilainaan. Etelä-Haagan ompelukoneen tiedoissa Helmetissä oli virheellistä tietoa, pahoittelut tästä. Tieto on nyt korjattu. Rajoitettujen palvelujen aikana ei ompelukoneen käyttö kirjastossa valitettavasti ole mahdollista. Alta lisää tietoa:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Taustakartonki-nimellä myytävät kartongit ovat tosiaan melko hintavia. Jos A3-kokoinen tai vähän isompi käy, halvempia vaihtoehtoja näyttäisi löytyvän esim. värikartonki- tai askartelukartonki-nimellä mm. askarteluliikkeistä.
Iosifidh vaikuttaisi olevan kreikankielinen nimi, kuitenkin melko harvinainen sellainen. Samantyyppisistä nimistä yleisempiä nimiä ovat esimerkiksi Iosifides ja Iosifidis.
