Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
Voit googlata esimerkiksi "bird song into words" tai "transcriptions of birdsong".Joitain esimerkkejä:https://vt.audubon.org/sites/default/files/bird_song_mnemonics.pdfhttps://www.fs.usda.gov/Internet/FSE_DOCUMENTS/fseprd728060.pdfhttps://nationalzoo.si.edu/sites/default/files/documents/bird_memory_phrases.pdf
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Villanvaihtoliike vaikuttaa olleen liike, johon lampaan omistaja tms. toi villaa ja sai vaihtokaupassa muita tavaroita, esimerkiksi kangasta.Ks. Emäntälehti 1.3.1932Oulun osoitekalenteri 1937Oriveden sanomat 25.8.1927
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Otollisin kanava lukuvinkkejä kaipaavalle on Tampereen kaupunginkirjaston Mitä lukisin? -palvelu, josta saa omien toiveiden mukaan räätälöityjä kirjasuosituksia.Toivomukset voi esittää oheisella kaavakkeella: E-lomake - Mitä lukisin? (tampere.fi)Omasta puolestani tarjoan Selja Ahavan kirjaa Nainen joka rakasti hyönteisiä.
Mistään ei löydy tietoa, että elokuvassa soisi Sibeliuksen musiikki. Elokuvan alkuminuuteilla kuuluu rummutusta ja lyhyesti alku Beethovenin 5. sinfoniasta.
Hei,kirjastoissa kirjojen korjaamiseen käytetään yleensä yleisliimaa, kuten Erikeeperiä, harsoteippiä tai kontaktimuovia. Tärkeää on myös sidonnan muut vaiheet, esimerkiksi kuivuminen ja prässit. Kirjansitomiseen on olemassa myös erilisiä liimoja, kuten tämä:Kirjansidontaliima - Hobby PointTässä on myös kirjansidonnasta kuvitettu ohje vuodelta 2014:Inspiratikka: Kuvitettu ohje: KIRJANSIDONTA
Kyseessä on englantilaisen Matthew Arnoldin (1822 - 1888) runo Doverin rannikko (Dover Beach). Lähettämäsi rivit ovat runon lopusta.Runon voi lukea kokonaisuudessaan Aale Tynnin suomentamana teoksesta Tuhat laulujen vuotta (1957, 1974, ja 2004).Tuhat laulujen vuotta : valikoima länsimaista lyriikkaa | Helmet-kirjastot | helmet.fiDover Beach | The Poetry Foundation
Kyseessä taitaa olla Anna Taurialan Tittimaan ipanat (Gummerus, 1984).Titit syövät salmiakkia, ja kirjan kannessa näyttäisi oleva kaksi kuuta.Kirjaa on etsitty ennenkin:https://www.kirjastot.fi/kysy/kaipailen-kirjaa-lapsuudestani-mutta-en?language_content_entity=fihttps://www.kirjastot.fi/kysy/luin-lapsena-80-luvun-lopussa?language_content_entity=fi
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Ainakin Vaski-kirjastoissa näyttäisi olevan paljonkin!Tässä muutama:Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja / Reetta Vuokko-Syrjänenhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4223616?sid=4903843821Muuntohiili / Richard Morganhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.3658986?sid=4903842621Mustaa lihaa : kyberpunk-antologiahttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.2919924?sid=4903844133
Etsitty laulu/runo on suomenkielinen mukaelma meille saksalaisten ja tanskalaisten julkaisujen kautta tulleesta kisällilaulusta. Painetun version siitä voi löytää esimerkiksi Kuljetustyöläinen-lehden numerosta 4/1928 (Rikkurin viimeinen matka) tai Timo Tuovisen kirjasta Suomalainen työväenlaulu : kisällilaulajien aikakausi (Sysimusta eli rikkurin viimeinen matka).01.09.1928 Kuljetustyöläinen : Suomen kuljetustyöläisten liiton äänenkannattaja no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Saamen lipun aurinkomotiivin taustalla on tosiaan Anders Fjellnerin alun perin eteläsaameksi kirjoittama runo Biejjie-baernie eli Päivän pojat, jossa saamelaisia kuvataan auringon pojiksi ja tyttäriksi. Tämä ja muita Fjellnerin tekstejä löytyy suomeksi Otto Donnerin toimittamasta Lappalaisia lauluja –kokoelmasta vuodelta 1876. Se on saatavilla verkossa Projekti Gutenbergin kautta. On kuitenkin hyvä ottaa huomioon, että teos on vanha ja sen kieli on osin vanhentunutta. Tuoreempi, englanninkielinen käännös löytyy Harald Gaskin toimittamasta teoksesta Biejjien baernie = Sámi son of the sun = Beaivvi bárdni.
Frederikin esittämän Titanic-kappaleen taustalaulajat 1980-luvulla olivat Meiju Suvas, Kaija Koo, Helena Lindgren ja Tuire Pentikäinen.https://yle.fi/a/20-89022
Puolustusvoimien Youtube-tililtä löytyy videoita myös Suomen ilmavoimien kalustosta, henkilöstöstä ja historiasta.Myös Ylen Elävästä arkistosta ja Areenasta voi löytää haulla "ilmavoimat" videoita, kuten dokumentit Hornet uudisti ilmavoimat, Poikamme ilmassa ja Lentäjät Kirgiisiaroilla tai uutisfilmin vuoden 1963 lentonäytöksestä.
Kanervakasvien, Ericaceae, nimi tulee alun perin kreikan kielen sanasta ereíkē.Merriam-Webster Dictionary -verkkosanakirja selittää, että erica on peräisin latinasta, joka puolestaan on lainannut sanan kreikan ereíkē:stä. Sana tarkoittaa kanervaa tai pensaikkoa.Erik-nimen etymologia juontuu puolestaan muinaisnorjasta. Erik on miehen nimi ja muunnos nimestä Eiríkr, joka tulee sanoista ”ei” ja ”ríkr” eli ”yksi” ja ”valtakunta”. Myös ”aina” ja ”hallitsija” ovat mahdollisia tulkintoja. Eerika on nimen feminiininen muoto. Eerikin ja Eerikan nimipäivää vietetään 18.5.Lisää tietoa kanervista: https://en.wikipedia.org/wiki/Ericaceaehttps://www.merriam-webster.com/dictionary/ericaLisää tietoa nimistä:https://kotus.fi/ajankohtaista/kysymyksia-...
