Valitettavasti emme tunnistaneet taulua tai sen tekijää kuvauksen perusteella. Muotokuvaa kannattaa näyttää taiteen asiantuntijalle. Googleen voi laittaa hakusanaksi taidearviointi. Kannattaa kysyä myös gallerioista. Toinen vaihtoehto on kysyä asiaa Bukowskin tai Hagelstamin huutokaupasta, mikäli aikoo laittaa taulun myyntiin. Heiltä saa ilmaisen hinta-arvion sekä todennäköisesti tiedon taiteilijasta.
Bukowskin huutokauppa
http://www.bukowskis.com/
Hagelstamin huutokauppa
http://www.hagelstam.fi/sumuCMS/sivu/arviot
Tee ensin haku sopivalla hakusanalla. Valitse sitten hakukentän oikealta puolelta Asetukset-valikon hammasrataskuvake. Valikosta valitse Tarkennettu haku. Siihen pääsee myös suoraan osoitteessa google.com/advanced_search
Tarkennetussa haussa valitse kohdasta kieli kieleksi saksa. Paina lopuksi Tarkennettu haku.
Lähde:
Tarkennettu haku Googlessa
Ampuma- ja teräaseiden kanto-oikeuden rajoittamisen alku Suomessa voidaan ajoittaa vuoden 1927 lopulle: 15. joulukuuta annettiin "Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi eräistä toimenpiteistä henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvan rikollisuuden vastustamiseksi" (68/1927). Siinä todetaan mm. seuraavaa: "Viime vuosina on tapojen raaistumisesta johtuva rikollisuus lisääntynyt maassamme huolestuttavassa määrässä. Erikoisesti ovat henkeen ja ruumiilliseen koskemattomuuteen kohdistuvat rikokset, kuten murhat, tapot ja pahoinpitelyt, käyneet miltei jokapäiväisiksi ilmiöiksi. Varsinkin kuluvan vuoden aikana on eri puolilla maata tapahtunut runsaasti raakoja veritöitä, joissa tavallisesti on aseena käytetty joko ampuma-asetta...
Kokeile vielä uudelleen. Olet ollut aivan oikealla polulla. Palvelussa on saattanut vain olla väliaikainen viive (tai yrität perua jonkin hyvin suositun kirjan varausta. Silloin toiminto kestää kauan)
Varauksen voi perua kirjautumalla Helmet verkkokirjastoon. Linkki Helmet verkkokirjastoon
Siirtymällä sitten omaan tiliin sivun oikeasta ylälaidasta. Siellä kohtaa varaukset.
Näkymään aukeavat kaikki varauksesi sekä niiden yläpuolelle kaksi oranssia laatikkoa. Laatikoissa on himmeällä tekstit "muokkaa valittuja" ja "peru valitut".
Toivottavasti varailu ja peruminen onnistuvat jatkossa sujuvammin.
Mentulaa haastateltiin Keravan kirjastossa Toiviokoskesta tammikuun 11. päivä. Noin kohdassa 7:30 YouTubesta löytyvää haastattelun taltiointia Mentula puhuu häntä inspiroineista tehdaspaikkakunnista, joihin kuvitteellinen Toiviokoski perustuu; näitä paikkakuntia ovat muun muassa Valkeakoski, Jämsä, Myllykoski ja Kuusankoski. Hanna, Anna ja Johanna -kirja näyttää, kuten sanot, puhuvan alkuperäisessä ruotsinkielisessä versiossa "Dalslandista", joka tosiaan kääntyy suomeksi Dalslandiksi, eikä Taalainmaaksi, joka on täysin eri maakunta. Nopean haun perusteella tästä käännösvirheestä ei ole aikaisemmin keskusteltu, joten halutessasi voit ilmoittaa asiasta teoksen kustantajalle, joka voi ottaa asian huomioon mahdollista uutta painosta...
Kirjan julkaisemisesta suomeksi ei löydy vielä tietoa. Mary Higgins Clarkin kirjoja on aiemmin kustantanut Tammi, mutta ainakaan syksyn 2024 kirjaluettelossa ei kirjan suomennosta näy, eikä siitä ole ennakkotietoja muuallakaan.
Kauppaneuvos Johan Henrik Lindroos (1798 – 1862) on haudattu Hietaniemen hautausmaalle (alue 01, kortteli 001, rivi 04, paikka 0054).Löydät hautapaikan ja esimerkiksi reitin hautausmaalle hautahaulla:https://www.hautahaku.fi/fi/homehttps://citynomadi.com/hautahaku?toGrave=02-01-001-04-00054https://kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/henkilo/82
Villanvaihtoliike vaikuttaa olleen liike, johon lampaan omistaja tms. toi villaa ja sai vaihtokaupassa muita tavaroita, esimerkiksi kangasta.Ks. Emäntälehti 1.3.1932Oulun osoitekalenteri 1937Oriveden sanomat 25.8.1927
Sunila on alun perin tarkoittanut ainoastaan yhtä taloa, mutta laajentunut siitä tarkoittamaan ensin kylää ja lopulta kaupunginosaa ja teollisuusaluetta. Talon nimeen sisältyy isännän nimi Suni.Lähde ja lisätietoaSuomalainen paikannimikirja (luettavissa myös verkossa pdf-versiona): https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
E-kirjaston sivuilla kerrotaan, että "kehitystyötä selainversion eteen tehdään jo tänä vuonna, mutta versio ei ehdi julkaisuun vielä vuonna 2024. Tarkempi aikataulu selviää myöhemmin". Eli selainversio on tulossa, muttei vielä tiedetä koska.E-kirjaston usein kysytyt kysymykset:https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/e-kirjasto/e-kirjaston-usein-kysytyt-kysymykset
Mistään ei löydy tietoa, että elokuvassa soisi Sibeliuksen musiikki. Elokuvan alkuminuuteilla kuuluu rummutusta ja lyhyesti alku Beethovenin 5. sinfoniasta.
Olisikohan kyseessä ehkä tamperelainen Kenkätehdas A. Waselius, jonka tuotemerkkejä olivat mm. Wase, Wase Pop, Waselicos ja Wasette? Pula-aikana 1945 perustettu tehdas valmisti alkuvuosinaan puupohjaisia kangaskenkiä sekä tallukkaita. Myöhemmin tuotantoon tulivat naisten muotikengät. Tehdas lopetettiin 1970.Waseliuksen Wase-logon 'e' voi hyvinkin olla miellettävissä z-kirjaimeksi. (Ks. Waseliuksen mainos verkkosivulla Mummokengät ja kiilapohjat / Granny shoes and wedges (evildressmaker.com))Lähde: Suomalainen kenkä : pinkojia ja piikkareita
Australian kansalliskirjaston ja Australian kansallisen audiovisuaalisen arkiston (National Film and Sound Archive, NFSA) sivuilta selvisi, ettei Australiassa kerätä musiikkilevyjä vapaakappalekokoelmiin, jota kautta muotoutuisi kattava tietokanta äänitteisiin. NFSA:n tietokantaan on luetteloitu paljon levyjä, mutta he huomauttavat, että kokoelman aukot johtuvat mm. tuosta vapaakappaleasiasta. NFSA luetteloi paljon muutakin kuin vain musiikkiäänitteitä. Aivan kysymäsi kaltaista tietokantaa ei siis näytä olevan.NFSA:n tietokanta vaatii jonkun hakusanan selaukseen (esim. cd): collection.nfsa.gov.au/Hakulaatikon alta voit napsauttaa "advanced" ja sitä kautta rajata haun "sound recording, published" ja/tai "sound recording, unpublished"....
Oksavan kylän kohdalta kulkee jokireittejä neljään suuntaan. Nimi kuvaa todennäköisesti vesireittien monihaaraisuutta eli "oksaisuutta".LähdeSuomalainen paikannimikirja: https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi teoksen! Vai muistaisiko joku palvelumme seuraajista?
Ainakin Vaski-kirjastoissa näyttäisi olevan paljonkin!Tässä muutama:Syntykeho eli miten juosta pakoon ilman jalkoja / Reetta Vuokko-Syrjänenhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.4223616?sid=4903843821Muuntohiili / Richard Morganhttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.3658986?sid=4903842621Mustaa lihaa : kyberpunk-antologiahttps://vaski.finna.fi/Record/vaski.2919924?sid=4903844133
Etsitty laulu/runo on suomenkielinen mukaelma meille saksalaisten ja tanskalaisten julkaisujen kautta tulleesta kisällilaulusta. Painetun version siitä voi löytää esimerkiksi Kuljetustyöläinen-lehden numerosta 4/1928 (Rikkurin viimeinen matka) tai Timo Tuovisen kirjasta Suomalainen työväenlaulu : kisällilaulajien aikakausi (Sysimusta eli rikkurin viimeinen matka).01.09.1928 Kuljetustyöläinen : Suomen kuljetustyöläisten liiton äänenkannattaja no 4 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
