Keppi on taikavarpu, jollaisella on perinteisesti etsitty mm. kaivon paikkaa. Sillä on voitu yrittää etsiä myös malmia, öljyä tai muuta maan alla piilevää varantoa.LisätietoaYle: Kaivon paikan etsintään ei ole kunnon keinoa https://yle.fi/a/3-6759835Savon Sanomat: Löytääkö taikavarpu vettä? https://www.savonsanomat.fi/paikalliset/3009162Wikipedia: Taikavarpu https://fi.wikipedia.org/wiki/Taikavarpu
Helmet-kirjastoissa ei ole lainattavia CD-soittimia.Itäkeskuksen digitointilaitteen voi varata myös CD:n kuuntelua varten.https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84927
Kyseessä lienee venäläisen Aleksandr Beljajevin romaani Amfibi. Siinä kerrotaan Iktyander-nimisestä pojasta, jolle tohtori Salvator on leikkauksessa siirtänyt "nuoren haikalan kidukset ja sen tuloksena lapsi saattoi elää sekä maalla että vedessä".Amfibi | Kirjasampo Tshelovek-amfibija | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet
Kyseessä on varmaankin Cynthia Voigtin kirjasarja Tillermanin sisaruksista: Matkalla kotiin (WSOY 1984), Tuulta purjeisiin (1985), Yksinäinen kitara (1986), Juokse vapaaksi (1988), Isän jäljillä (1989), Vaarallisilla vesillä (1991). Alkuperäisessä englanninkielisessä sarjassa on seitsemän osaa, joista viides, Come a Stranger, on jätetty kääntämättä suomeksi. Tietoa tekijästä ja sarjasta löytyy kirjasta Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia. 1, Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan (2001) ja Internetistä kirjailijan kotisivuilta https://www.cynthiavoigt.com/
Maila Pylkkäsen kipulinturuno on kokoelmaan Jeesuksen kylä sisältyvän Vierastunnit-sikermän toinen runo Ampiainen (nimi sisällysluettelosta):" --kellonjousi piirtää ampiaisen, / kipulintu, ampiainen, / alituinen särky." (s. 70)
Tässä joitakin lukuvinkkejä. Ken Follett: Kingsbridge-sarjaRobin Hobb: Näkijän taru -sarjaOlli Jalonen: Taivaanpallo, MerenpeittoMikko Kamula: Metsän kansa -sarjaUrsula LeGuin: Maameri-sarjaPierre Lemaitre: Suuri maailma -sarja Hilary Mantel: Thomas Cromwell -trilogiaAndrzej Sapkowski: Noituri-sarja
Georges Simenon kirjoissa komisario Maigret´n Louise-rouva tarjoilee miehelleen ranskalaisen keittiön parhaita paloja. Rex Stoutin kirjassa kirjassa Liian monta kokkia (1972) Nero Wolfen paljastaa muutaman ruokaohjeen, joilla on leuhkinut jo pitkään.Monissa uudemmissa dekkareissa on myös ruoka keskeisessä roolissa. Dekkarigulinaristi on esimerkiksi Donna Leonin kirjojen Guido Brunetti. Kirjojen pohjalta on koottu keittokirja ”Makupaloja Venetsiasta Guido Brunettiin tapaan”. Samoin Outi Pakkasen dekkareiden Anna Laine on tunnettu ruoanlaittaja. Hänen ruokajutuistaan on myös julkaistu reseptikirja. Dekkareita, joissa on ruokaohjeita voi hakea Kirjasammon avulla. https://www.kirjasampo.fi/
Tässä palvelussa on aikoinaan vastattukin samanlaiseen kysymykseen, tässä linkki vastaukseen. Kielitoimiston ohjekirjan mukaan sanaa muutama (tai muutamia) käytetään ilmaisemaan "vähäistä määrää; yleensä tarkoitetaan useampaa kuin kahta". Tämän tarkempaa virallista määritelmää tuskin on, ja kannattanee kiinnittää huomiota ilmaisuun "vähäinen määrä".Mitä tulee kysymykseen oikeuden määrittelystä, niin en ainakaan onnistunut löytämään mitään oikeuden päätöstä asiasta. Useissa eri nettikeskusteluissa pyörii kyllä tarina hyväuskoisesta metsänomistajasta, "muutamasta" kaadetusta puusta ja oikeuden päätöksestä, jonka mukaan muutama tarkoittaisi (tarinan kertojasta riippuen) maksimissaan 99:ää. Tarina lienee urbaanilegenda, koska kukaan ei...
Varsinaista Rönman-nimeä ei Lahden seudun puusepänteollisuutta käsittelevistä teoksista löytynyt (Repo, 2021; Susitaival, 1950; Sarantola-Weiss, 1995). Susitaival (1950) toteaa Lahdessa olleen 55 eri puusepänliikettä v. 1948 eli vaihtoehtoja on todennäköisesti useampia. Lahden vanhoista puhelinluetteloista kuitenkin löytyi tieto, että osoitteessa Launeenkatu 82 eli loppupäässä on ollut Puusepänliike Yrjö Broman. Sinisen kirjan (1966) mukaan se olisi perustettu v. 1939. Puhelinluetteloista verstas löytyy ainakin vuosina 60-70 -luvuilla, mutta ei enää 80-luvulla. Finna.fi -hakupalvelusta löytyy esimerkki kalusteista, joita Puusepänliike Yrjö Broman on valmistanut.Lisätietoa puusepänverstaista voi kysyä myös Lahden museoilta heidän...
Paluu Eedeniin, osa 1, on edelleen lainassa, eikä asiakas ole sitä perinnästä huolimatta palauttanut. Se on varattavissa Martinlaakson kirjastosta (lainassa tällä hetkellä). Osa 2 on tällä hetkellä Hakunilan kirjaston hyllyssä. Sen voi pyytää toimittamaan itselleen Myyrmäen kirjastoon. Hakunilan puh.no: 839 30805.
Helsingin Sanomissa on ollut 9.9.2016 aiheesta artikkeli nimellä Opettajille koulutusta radikalisoitumiseen puuttumiseksi. Artikkelissa Sisäministeriön kehittämispäällikkö kannustaa opettajia kertomaan poliiseille pienistäkin huolestuttavista merkeistä. Opettajille on järjestetty täydennyskoulutusta aiheesta esim. poliisien pitämillä luennoilla ja seminaareissa. Ilmoituksia epäillyistä radikalisoitumisista voi tehdä poliisille myös nimettömänä. Joissakin oppilaitoksissa toimii sähköinen järjestelmä, johon opettajat voi kirjata huolensa. Lisätietoja aiheesta voisi kysellä poliisilta tai opettajien ammaliittolta.
http://www.oaj.fi/cs/oaj/yhteystiedot%20ja%20yhdistykset
https://www.poliisi.fi/asiakaspalvelu
Fysioterapia-lehteä 2/2014 ei valitettavasti ole saatavissa Nivalan eikä lähialueen kirjastoissa. Voit kuitenkin kaukolainata sen muualta
Suomesta. Ohessa tietoa Tiekö-kirjastojen sivuilta (Nivalan kirjasto kuuluu tähän kirjastoryhmään).
Kaukopalvelu
"Jos Tiekkö-kirjastoista ei löydy tarvitsemaasi materiaalia, se voidaan kaukolainata sinulle muualta Suomesta tai ulkomailta. Kaukolainat ovat pääosin maksuttomia, mutta jos lähettävä (tieteellinen) kirjasto perii maksun, Tiekkö-kirjasto perii sen asiakkaalta.
Kaukolainapyynnön voit tehdä kirjastosi asiakaspalvelupisteessä, puhelimitse tai sähköpostilla".
Hei,
tämä on vaikea kysymys. Yritin etsiä tietoa tai mielipidettä, miten esim. asiantuntijat suhtautuvat tähän, mutta löysin tietoa puuttumisesta lasten tai nuorten käytökseen tai huonoon käytökseen työpaikalla, mutta en julkisella paikalla. Olisi tietysti toivottavaa, että käyttäytyisimme kaikki julkisella paikalla ystävällisesti ja kohteliaasti toisia ihmisä kohtaan.
Itse ajattelen, että voi puuttua, jos näkee huonoa käytöstä esim. juuri kaupan kassalla, mutta se on jokaisen omassa päätösvallassa. Puuttuessaankin pitäisi muistaa ystävällisyys ja myös tämän toisen osapuolen kunnioitus, vaikka hän ei itse näin käyttäyisikään. Kovin kiihtynyt ihminen saattaa kokea puuttumisen itseä uhkaavana, mutta ehkä hän rauhoituttuaan ajattelee...
Kiitos kysymyksestä!
Kappaleeseen ’Viel’ sua muistan’ ei valitettavasti löydy lainattavaa nuottia. Viola-tietokannan mukaan kappale on julkaistu nuottikokoelmassa Columbia-iskelmiä, osa 6 (Helsinki : Levytukku, 1945), joka löytyy ainoastaan Kansalliskirjaston sekä Musiikkiarkiston kokoelmista.
’Paula’ -kappaleeseen sen sijaan löytyy nuotti Jyväskylän pääkirjaston musiikkiosaston varastosta Dallapé-orkesterin vihkosta: 30-luvun suosituimmat humppasävelmät, osa 3.
’Kaunis maa’ -nimisestä kappaleesta löytyy useitakin nuotteja, mutta mikään niistä ei ole etsimänne Matti Sihvosen sävellys. Ilmeisesti kyseistä kappaletta ei ole lainkaan julkaistu nuottina, ainakaan Suomen kansallisdiskografia Viola ei sitä...
Lovecraftiahan on julkaissut suomeksi Jalava, joka on nykyään osa Art House -kustantamoa: https://arthouse.fi/sivu/etusivu/. Vaskikirjat -kustantamon erikoisalueena on fantasia ja muu spekulatiivinen fiktio: http://www.vaskikirjat.fi/info.htm. Osuuskumma -kustantamo julkaisee scifiä, fantasiaa ja kauhua sekä muuta spekulatiivista fiktiota. Esittelysivunsa mukaan "Osuuskumma tuo esiin sitä kirjallisuutta, joka ei tartu suurempien kustantamojen haaveihin, ja jatkaa kotimaisten novelliantologioiden julkaisuperinnettä" (http://osuuskumma.fi/). Kollegani ehdotti, että yhteyttä voisi ottaa myös Arktiseen Banaaniin (https://arktinenbanaani.fi/), joka julkaisee nykyään sarjakuvien lisäksi myös tieto- ja kaunokirjallisuutta.
Koko Suomen osalta kyseisen teoksen lainaushistoriaa ei ole valitettavasti mahdollista selvittää, sillä eri kirjastojen lainaushistoriatiedot eivät ole julkisia. Lastukirjastoissa (Lahti + Seutu) Läpi Helvetin : Marko Jantusen tarinaa on lainattu yhteensä 918 kertaa.
TTVK eli Tekijänoikeuden tiedotus- ja valvontakeskus kertoi sivuillaan, että maailmanlaajuisesti lähes kolmannes musiikin kuuntelijoista kuluttaa musiikkisisältöjä laittomasti. Tieto perustuu syyskuussa 2019 julkaistuun tutkimukseen musiikin maailmanlaajuisista kulutustottumuksista. Tutkimuksen on tehnyt ääniteteollisuutta edustava IFPI (International Federation of the Phonographic Industry). Artikkeli ja tutkimus ovat luettavissa alta:
https://ttvk.fi/ifpin-musiikkitutkimus-julkaistu-suoratoistorippaus-edelleen-suosittua
Musiikin kuuntelu cd-levyiltä on varmasti vähentynyt, mutta edelleen niitä sekä ostetaan että lainataan kirjastoista.
Hei,
kyllä tuo pitää paikkansa. Taisin löytää samat uutislähteet, joista tässä vielä uudempi ABC-uutisyhtiön uutinen: https://abcnews.go.com/blogs/headlines/2013/02/mississippi-officially-abolishes-slavery-ratifies-13th-amendment
Vaikka Wikipediaa ei voida pitää virallisena tiedonlähteenä, on siellä hyvä artikkeli Yhdysvaltojen osavaltioiden orjuuden lakkauttamisesta, josta on säädetty Yhdysvaltojen perustuslain 13. lisäyksessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Thirteenth_Amendment_to_the_United_States_Constitution. Artikkelissa on taulukko siitä, milloin eri osavaltiot ovat hyväksyneet tuon perustuslain lisäyksen. Artikkelin lopussa on myös kirjallisuuslähteitä.
Mississippi tunnetaan osavaltiona, jossa rotuerottelu on ollut...
Hei!
Solveig von Schoultzilla on tämä aika tunnettu runo:
Kolme sisarta
Nainen kumartui ja otti lapsensa syliin/ ja tukka valahti hänen kasvoilleen/ ja hänen sisällään kumartui pieni eukko/ kirkassilmäinen ja kuiva/ pää tutisten/ ottamaan neuleensa/ ja hänen sisällään/ kumartui tyttö ottamaan nukkensa/ hellin käsin// kolme sisarta/ jotka koskaan eivät tapaa toisiaan.
(Suom. Helena Anhava)
Eeva Heilalan runotuotanto on leimallisesti maaseutuelämään sitoutunutta ja sitä kuvaavaa. Heilalan runoista voisi löytyä myös jokin osuva.
Toivottavasti näistä on apua runotarpeeseen.
Voisitko tarkentaa, mihin palveluun yritit kirjautua, oliko se Helmet? Ainakin sinne voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella koodilla. Jos ei koodia muista, niin sen voi palauttaa sähköpostiin.
