Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä digipalveluunsa (http://digi.kansalliskirjasto.fi). Vuoteen 1910 asti lehdet ovat kaikkien vapaasti kotoa käsin luettavissa, mutta sitä uudempia täytyy käydä jossain ns. vapaakappalekirjastossa lukemassa. Kysyjää lähinnä taitaa olla Turun yliopiston kirjasto. Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu, soita tai meilaa etukäteen: kirjasto@utu.fi, 050 455 7059 ja varmista, missä kirjaston monista toimipaikoista näitä vapaakappalepäätteitä on tarjolla.
Heikki Poroila
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
Satutunneille voi olla erilaisia ikäsuosituksia, mutta Joensuussa niille ovat tervetulleita kaikenikäiset - eikä tarvitse olla hiljaa paikallaan, vaan tunnilla voidaan esimerkiksi laulaa yhdessä. Tulkaa vain kokeilemaan, josko satutunnit olisivat teidän juttunne!
Suurin osa Norjan valasretkistä tehdään Pohjois-Norjasta. Kesän retkistä n. puolet alkavat Andenesista ja sen pienestä naapurikaupungista Stöstä.
Bergenin ja Kirkkoniemen välillä risteilevät Hurtigruten-laivat, joiden risteilyihin on mahdollista yhdistää valasretkiä. Lisää tietoa asiasta löydät Risteilykeskuksen (http://risteilykeskus.fi/risteilyvarustamot/hurtigruten/) ja Saga Matkojen (http://sagamatkat.fi/hurtigruten/norjan-rannikko/) sivuilta.
Valasretkistä löytyy tietoa englanninkielellä mm. Visit Bergenin (https://en.visitbergen.com/things-to-do/tours/fjord-tours) ja Whaletripsin (http://whaletrips.org/en/places/norway/) sivuilta.
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Voisiko kyseessä olla Dieter Hermann Schmitzin kirja Kun sanat ei kiitä: suomalaisinta sanaa etsimässä? Tämä romaaniksi luokiteltu kirja on ilmestynyt vuonna 2017. Tässä linkki kustantajan sivuille, jossa kirjasta on lyhyt kuvaus: https://atena.fi/kun-sanat-ei-kiita
En löytänyt verkkohauilla tietoa siitä, että uhrien joukossa olisi ollut yhtään suomalaista, vaikka noin 90:n valtion kansalaisia kuoli. Toisaalta kaikkia uhreja ei välttämättä ole kyetty tunnistamaan, joten aivan varmana tietoa siitä, ettei uhreista yksikään ollut suomalainen, ei voi pitää.
Heikki Poroila
Vanhoja sanomalehtiä pääsee lukemaan mikrofilmeiltä, joita ainakin maakuntakirjastot ovat perinteisesti tarjonneet. Tosin ainakaan Seinäjoella ei Kainuun Sanomia ole tarjolla mikrofilminä, mutta todennäköisesti ainakin Oulusta, Kajaanista jne. lehti löytyy.
Toinen mahdollisuus on matkustaa paikkakunnalle, jolla sijaitsee joku Suomen ns. vapaakappalekirjastoista (Kansalliskirjasto Helsingissä, Turun yliopiston kirjasto, Åbo Akademin kirjasto, Jyväskylän yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto, Oulun yliopiston kirjasto ja Itä-Suomen yliopiston kirjasto Joensuussa). Näissä kirjastoissa on käytettävissä Kansalliskirjaston digitoitujen lehtien lukumahdollisuus myös vuotta 1929 uudemman aineiston osalta (vanhempi aineisto on vapaasti...
Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila
Joitain Gutenbergin nimiin pantuja sitaatteja on mahdollista löytää, mutta kokonaan eri asia on, kuinka autenttisina ja luotettavina näitä voi pitää. Lähdeviittauksia näissä "lainauksissa" ei yleensä ole, joten niiden yhteyttä Gutenbergiin on vaikea todentaa. Kokonaan vastaanottajan tulkinnan varaan jää, ovatko nämä kenties Gutenbergin itsensä kirjoittamaa tekstiä, jonkun muun ylös merkitsemiä Gutenbergin sanoja, referaatti jostakin Gutenbergin kirjoittamasta tai sanomasta vai puhdasta fiktiota. Levinnein näistä "Gutenbergin" sanomisista lienee lausahdus painokoneesta ehtymättömänä lähteenä, josta virtaavien purojen välityksellä Jumala levittää sanaansa ja joka uuden tähden lailla karkottaa...
Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
Duodecimin Terveyskirjaston sivuilla on artikkeli kasviöljyistä. Artikkelin mukaan kaikki kasvirasvat eivät ole terveydelle parempia kuin eläinrasvat. Tällaisia vähemmän terveellisiä ovat kookos- ja palmuöljyt. Kuumentamisessa eri öljyt käyttäytyvät eri tavoin. Parhaiten paistamiseen soveltuvat oliivi- ja rypsiöljyt. Minkään rasvan kuumentaminen liiaksi, savuavaksi, ei kuitenkaan ole terveellistä. Artikkeli on luettavissa alla olevasta linkistä:
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=skr00004
Ylen Akuutin sivuilla on myös tietoa kasviöljyjen terveysasioista:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/10/19/mika-tekee-kasvioljysta-terveellisen
Muutama vuosi sitten uutisoitiin yhden perusvoiteen joillekin...
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
Hyvää yleisesitystä kirjastojen e-aineiston tarjonnan laajenemisesta koko maan tasolla on hankala löytää. Vastauksessa kerrotaan Helsingin kaupunginkirjaston ja helmet-kirjastojen erilaisen e-aineistotarjonnan kehityksestä.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen ensimmäiset e-kirjat ilmestyivät verkkoon 2006. https://yle.fi/uutiset/3-6081326 HelMet-aineistohaun yhteydessä tarjottiin Ellibsin e-kirjojen lainauspalvelu, mainittiin Helsingin kaupunginkirjaston vuoden 2007 vuosikertomuksessa. Mahdollisuus kuunnella musiikkia Naxos Music Library -palvelun kautta otettiin kokeiluna käyttöön kesäkuussa 2007. Vuoden 2008 lopulla e-kirjoja oli Helsingin kaupunginkirjastossa 328 nidettä. Suurta läpimurtoa ei e-kirjojen osalta tapahtunut vielä...
Kierrätyshyllyt ovat nyt pois käytöstä korona-aikana, eikä ole tietoa, kuinka kauan tämä tilanne kestää, mutta Pitäjänmäen kirjasto tiedottaa asiasta heti kun ne tulevat taas saataville.
Ainakin Frozen storybook collection, suomeksi Tarinoiden taikamaailma löytyy molemmilla kielillä Vaski-kirjastoista mm. Turun pääkirjastosta. Alla linkit Vaski-kirjastojen luetteloihin suomen- ja englanninkielisistä Frozen-kuvakirjoista:
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22fin%22
https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=frozen+kuvakirjat&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22
Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana...
Simone Margantin oli Edith Piafin luottohoitaja, kotioloissa työskentelevä sairaanhoitaja. Hän ei siis ollut lääkäri.
https://books.google.fi/books?id=3LZ7DwAAQBAJ&pg=PT245&lpg=PT245&dq=simone+margantin+medecin&source=bl&ots=Rrwk5JHapT&sig=ACfU3U0x4SDliVqxgHXZsKIMBUuUU9Ws7Q&hl=fi&sa=X&ved=2ahUKEwjniPCM8cfrAhXS-yoKHSITAgoQ6AEwAHoECAoQAQ#v=onepage&q=simone%20margantin%20medecin&f=false
Simone Margantin myös oli mukana huijauksessa. jossa Piafin ruumis kuljetettiin ambulanssilla kuolinkaupunki Grassesta Pariisiin, jotta näyttäisi siltä, että Pariisin varpunen olisi kuollut kotikaupungissaan.
https://www.telestar.fr/people/edith-piaf-france-3-le-mystere-de-sa-mort-revele-178113
https://...
