Tekijanoikeus.fi -sivustolla on kaikille kansalaisille kattavaa tietoa tekijänoikeudesta. Sivulla on kysymyslomake https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/
He varmasti osaavat parhaiten vastata kysymykseen.
Jyväskylän pääkirjaston digitointitila on käytettävissä. Tilan varauskalenterin ja varausohjeet löydät verkkosivuiltamme tämän linkin takaa: https://www.jyvaskyla.fi/kirjasto/kirjastot?jyvaskylan-paakirjasto?digi…
Sarja lienee Ylen 2012, 2014 ja 2015 esittämä Viimeistä päivää. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/05/26/viimeista-paivaa,
Sarjan voi lainata Helmet-kirjastosta. Helmet-haku
Sarjan nimi on englanniksi The Big C ja sitä myy mmm. CDon.com
Emme tunnistaneet lukemaasi kirjaa. Rutto-aiheisia kaunokirjoja on Kirjasammossa, ehkä tunnistat teoksen sieltä, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/obj%3Akoko%253Ap8594. Helmet.fi:n hakutuloksessa on lisäksi muutama tuosta Kirjasammon tuloksesta puuttuva kirja, https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Srutto__Ff%3Afacetcollectio…
Kirjasammossa ei valitettavasti ole kirjailijoiden yhteystietoja välitettäviksi. Koska Ojalan teokset ovat omakustanteita, ei hänen yhteystietojaan löydy myöskään kustantajilta. Niitä täytyy etsiä joko maksullisista palveluista, sosiaalisesta mediasta tai väestörekisteristä samoin kuin muita yhteystietoja.
Esim. Fonecta, https://www.fonecta.fi/yritys/fonectan-yhteystiedot tai 020202.fi,https://www.020202.fi/.
Digi- ja väestötietoviraston osoitepalvelu, https://dvv.fi/osoitepalvelu
Asiaa on kysytty palvelustamme aiemminkin, mutta varmaa vastausta ei löytynyt: https://www.kirjastot.fi/kysy/tiina-kirjoista-on-joskus-tehty?language_….
Vastauksessa mainittu Ester Karilaan satukokoelma Pientä ja suurta väkeä on julkaistu vuonna 1923. On toki myös mahdollista, että Polva on sepittänyt samasta aihelmasta oman versionsa Tiina-kirjaan, eikä sitä juuri sellaisena ole julkaistu missään.
Kotimaisista viljalajeista (kaura, ohra, ruis, vehnä) ruis on ainoa ristipölytteinen laji.
Lähde:
Luonnonvarakeskus, https://portal.mtt.fi/portal/page/portal/www/Tietopaketit/Kasvigeenivar…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa kyetään antamaan vastauksia kirjaston tietopalvelun puitteissa eli antamalla tietoa siitä, mikä lähdeaineisto voisi sisältää tiedon, jota etsitään.Tästä aiheesta löysin artikkelin julkaisusta Kielikello 1/1991. Siinä käytetyssä aineistossa on yleisempi ollut ä, https://www.kielikello.fi/-/a-sta-o-hon-suomen-kielen-yleisyystilastoja. Kannattaa kuitenkin kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta, onko aiheesta tuoreempaa julkaisua, https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/kielineuvonta
Asiassa kannattaa ottaa yhteyttä suoraan ilmavoimiin: "Sotilasilmailun aiheuttamaan meluun liittyvissä asioissa voi ottaa yhteyttä puolustusvoimien puhelinvaihteeseen numeroon 0299 800 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen lentomelu.ilmav@mil. Puhelut yhdistetään ilmavoimien ilmaoperaatiokeskukseen." (https://ilmavoimat.fi/lentomelupalaute)
Ainakaan toistaiseksi ei tätä Quentin Blaken kuvittamana julkaistua ennenjulkaisematonta Potter-käsikirjoitusta ole saatavilla suomenkielisenä. Mahdollisista käännössuunnitelmista en tietoa löytänyt, mikä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettei se voisi jossain vaiheessa olla tulossa; täkäläisestä perspektiivistä uusi Beatrix Potter -kirja ei kuitenkaan ole aivan niin merkittävä tapaus kuin kotimaassaan, eikä sellainen välttämättä meillä ylitä kirjauutiskynnystä ennen kuin aiottu julkaisupäivä on selvillä.
Kysymys on sinänsä mielenkiintoinen, mutta varsin mahdoton vastattavaksi. Evankelis-luterilaisesta kirkosta löytyy mediasta lähinnä muutama satunnainen maininta eroajien iästä tai sukupuolesta. Yleisesti kerrotaan vain eroajien - tai liittyjien - määrä sen enempiä erittelemättä.
Ilmoitus kirkosta eroamisesta tehdään viranomaisteitse vain niin sanottujen kansan- tai valtionkirkkojen eli ev.lut. ja ortodoksisen kirkon kohdalla. Muista ryhmittymistä ei liene virallista tilastoa. Eroamisilmoituksessa kysytään nimi ja henkilötunnus, joten teoreettisesti kyettäisiin tilastoimaan, minkä ikäisiä eroajat ovat. Mutta missään ei liene tietoa, onko ihmisellä uskonnollinen tausta - mitä sitten tarkoittaakaan - tai onko hän...
Ruoanhinta.fi-sivustolla voi vertailla tuotteiden tai ostoskorin hintaa useimmissa S- ja K-kaupoissa: https://ruoanhinta.fi/.
Reaaliaikaista vertailua kaikista kaupoista en onnistunut löytämään.
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Turun kaupunginkirjastosta ja sen lähikirjastoista on digitoitu useita kuvia, mutta ne sijoittuvat eri vuosikymmenille. Ohessa ulkokuva pääkirjastosta, joka on merkitty vuosille 1930-1962, mutta julkisivuhan ei ole muuttunut tältä ajalta.
Turun pääkirjasto; ulkokuva; arkkitehtuurikuva | Turun museokeskus | Finna.fi
Tässä sisäkuva pääkirjaston lastenosastolta v. 1963
Turun kaupunginkirjaston pääkirjaston lastenosasto | kirjastot.fi | Finna.fi
Muutamia kuvia lähikirjastoista:
Nummen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124274?imgid=1
Vasaramäen kirjasto 1960-luvulla https://finna.fi/Record/digi.124269?imgid=1
Tässä vielä eri aikakausiin sijoittuneita kuvia Turun kaupunginkirjastosta Turun kaupunginkirjaston historiaa ·...
Itse pidin kovasti 2.-3.-luokkalaisille vinkkaamastani Johanna Sinisalon Möbiuksen maa -kirjasta. Siinä päähenkilö Pii löytää salaperäisen rannerenkaan, joka tempaa hänet huimaan seikkailuun tuntemattomalle planeetalle. Piin kohtaama "Schrödingerin kissa", kertoo, että Piille on varattu erityistehtävä planeetalla.
Anja Portinin Radio Popov on kiehtova kertomus 9-vuotiaasta Alfredista, joka elää käytännössä yksin, koska yksinhuoltajaisä on aina matkoilla. Salaperäinen lehdenjakaja, jota Alfred nimittää Hiippariksi, alkaa pudottaa postiluukusta muutakin kun päivän lehden: omenoita ja muuta syötävää. Alfred päättää ottaa selvää, kuka "Hiippari" on, ja päätyy salaperäisen auttajansa Amandan luo kodin lämpöön. Vanhan radiolähettimen löytyminen...
Tuula Kallioniemen Mä, Liimatainen ja muut -kirjan takakansiteksti kuvaa Tuomaksen jengiä näin: "Porukkaa kutsuttiin Tuomaksen jengiksi ja se tuntui Tuomaksesta hyvältä, vaikkei hänen jenginsä mikään kunnon jengi ollutkaan. Kokoonnuttiin vain yhteen – Tuomas ja hänen paras kaverinsa Masa, Kettunen ja tytöt: Marke, Teija ja Liimatainen." Tuomaksen sukunimi on Pikkarainen, Masa on Kivelä, ja Liimataisen etunimi on Kirsi; Kettuselle, Markelle ja Teijalle en pikaisella selailulla täydellisempiä nimiä löytänyt.
Helsingin kaupungin rakennusvirasto on julkaissut Porolahdenpuiston hoito- ja kehittämissuunnitelman vuosille 2011-2025. Suunitelmaan voi tutustua verkossa https://www.hel.fi/static/hkr/hoito_ja_kehittamissuunnitelmat/Porolahti…
Dokumentin sivulla 32 todetaan, että leikkipaikan ja pelikentän alueelle sijoitetaan lapsille, nuorille ja aikuisille soveltuvia liikuntavälineitä ja liikunnallisia leikkivälineitä. Pelikentälle asennetaan telineet lentopallolle tms., porot ja kivet poistetaan.
Poropatsaiden tulevasta kohtalosta voisi ehkä tiedustella Kaupunkiympäristön toimialan puolelta. Vaikuttaisi siltä, ettei niitä enää palauteta entiselle paikalleen. https://numerot.hel.fi/fi/kaupunkiympariston-toimiala
Kyselin Helsingin kirjastoista, mutta vain yksi kirjasto ilmoitti, että heillä on yksi kappale Virkisty Vantaanjoella -esitettä.
Sinun kannattaa ehkä kysyä vielä Tikkurilan kirjastosta sekä Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:stä, joka julkaisee esitteitä.
Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry:n sivuilla on linkki esitteisiin ja esitteet ovat myös tulostettavissa.
https://www.vhvsy.fi/uutiset/8271/paivitettyja-virkisty-vantaanjoella--…
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10181/Vantaanjoki_esite.pdf
https://www.vhvsy.fi/files/upload_pdf/10180/Keravanjoki_esite.pdf
Naantaliin pääsi esimerkiksi höyrylaivalla, joita kulki kesällä joka päivä. Myös maantietä pitkin pystyi kulkemaan. Rautatietä Naantaliin ei ollut vielä 1910-luvulla rakennettu.
Höyrylaivojen aikataulut julkaistiin sanomalehdissä.
