Singerin ompelukoneesi näyttäisi olevan seuraavien lähteiden mukaan vuodelta 1908. V-sarjaa valmistettiin Kilbowien tehtaalla Clydebankissa, Skotlannissa.
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-v-series-serial-numbers.html
http://naehmaschinenwerk.de/singer_serialnumber/images/singer_v.pdf
Pentti Lempiäisen Kummin kirja on lapsen kummille tarkoitettu kirjanen. Pia Perkiön Rakkaudella, kummisi ja Eeva Johanssonin Kummin kaa käsittelee myös samaa aihetta.
Tutustumiseen liittyvää kirjallisuutta voi hakea verkkokirjastosta esimerkiksi hakusanoilla ystävystyminen, sosiaaliset taidot, ihmissuhteet ja tunnetaidot.
Soijakastike kuuluu perinteisesti japanilaiseen, kiinalaiseen ja kaakkoisaasialaiseen keittiöön. Valmistajat löytyvät usein sieltä, missä markkinat ovat suurimmat. Sama pätee kalakastikeeseen, joka on on tärkeä keittiön perusmauste monessa Kaakkois-Aasian maassa.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Soijakastike
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalakastike
Jos käytät Lapin kirjaston e-kirjapalvelua selaimessa, saat näkyviin vain saatavilla olevat äänikirjat näin:
valitse saatavuus-valikosta Saatavilla heti ja tiedostomuoto-valikosta äänikirja.
Jos käytät Ellibs-sovellusta, valitse oikean ylänurkan pisteiden takaa tiedostomuodoksi MP3 ja vedä Lainattavissa-liukukytkin oikealle ja paina Näytä.
Maaseudun tulevaisuus uutisoi (9.12.2019), että Kiinaan vietiin noin kymmenesosa Suomessa kasvatetusta sianlihasta Tieto perustuu vuoden 2016-2018 Ulkomaankauppatilastoihin ja tietoihin Atrialta ja HK Scanilta (2019-2020):
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/maatalous/artikkeli-1.754516
Hei
Oletteko kokeilleet näitä?
Dav Pilkeyn Kapteeni kalsari-kirjat
Andy Griffithsin ja Teddy Dentonin Puumaja-kirjat
Anders Jacobssonin ja Sören Olssonin Bert-kirjat
Max Brallierin sarja Maailman viimeiset tyypit
Nämä ovat samanhenkisiä kuin Neropatin päiväkirja.
Suuri junamatka -nimisestä tv-sarjasta ei löydy tietoja. Ehkä tarkoitat Michael Portillon sarjaa junamatkoista eri mantereilla.
https://areena.yle.fi/1-3522826
https://areena.yle.fi/1-50307142
https://areena.yle.fi/1-50213725
Portillon sarjoihin musiikin on tehnyt Jon Wygens.
https://www.jonwygens.com/credits#1175779186
Margaret Reyn kirjoittamaa ja Hans Augusto Reyn kuvittamaa kuvakirjaa Spotty ei valitettavasti ole suomennettu.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/node/161
Kyseessä on ilmeisesti yksinkertainen bugi. Seuraavasta osoitteesta löytyy yksi ehdotus, miten ongelmaa voi välttää (ks. viestiketjun viesti 4.5.): https://answers.microsoft.com/en-us/windows/forum/all/teams-is-adding-q…
Lisää tietoa löytyy Googlesta hakulauseella "backslash names teams". Vaikuttaa siltä, että ongelma on ollut olemassa noin maaliskuusta asti ja pysyy, kunnes Microsoft korjaa sen.
Voisikohan kyseinen kirja olla Hilkka Ravilon teos nimeltä Terhi (2013)? Tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ehdotettiin tätä, mutta satavarmasti kirjaa ei tunnistanut kukaan.
Keskustakirjasto Oodissa on varattavia elektroniikkatyöpisteitä. Nämä tilat on vapautumassa asiakkaiden käyttöön 15.6. alkaen asteittain. Nämä tilat sekä muutkin Helsingin kaupungin työtilat löytyvät sivulta varaamo.hel.fi
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=manufacturing
Mikäli Oodin tilat eivät sovellu tarpeisiin, on mahdollista vuokrata työtilaa esimerkiksi seuraavilta tahoilta:
https://www.vuokraverstas.com/
https://kotteria.com/vuokratilat-paakaupunkiseutu/tyotilat/
En löytänyt kirjastoluettelosta Finnasta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… enkä Sukututkimusseuran kirjastosta, http://40.127.105.126/?PBFORMTYPE=01001&DATABASE=1&PROFILESET=Fin&FREET…. En myöskään löytänyt julkaisua Suomen Sukututkimusseuran vuosikirjasta, mutta verkossa haettavina eivät ole kaikki numerot, https://journal.fi/ssvk/index. Myöskään Genos-julkaisun sisältö ei ole verkossa tutkittavissa ennen vuotta 2013, https://www.genealogia.fi/genos. Samoin on Sukuseurojen keskusliiton julkaisu Sukuviestin laita, https://www.suvut.fi/sukuviesti/
Sukututkimusseuran Sukuhaustakaan en valitettavasti löytänyt mitään, https://sukuhaku.genealogia.fi/...
Virtuaalikierroksia löytyy museoista, Makupalat.fi-listauksessa on joitakin yksittäisiä museokierroksia sekä sivusto, josta löytyy maailman virtuaalimuseoita ja museoiden sivustoja, joista voi tutkia virtuaalikierroksia, https://joyofmuseums.com/
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A128592
Valitettavasti Alfred Tennysonin runoa Mariana (1830) ei ole suomennettu.
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/
https://finna.fi/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.britannica.com/topic/Mariana-poem-by-Tennyson
Ei ole. Asiakkaiden käytössä olevat tietokoneet ja tulostusmahdollisuus ovat syrjäyttäneet kirjoituskoneet. Kirjoituskonetarvikkeiden saatavuus on erittäin huonoa, joten en usko että tällainen palvelu enää tulee tarjolle.
Metsästyksestä loukuttamalla löytyy kyllä tietoa, esim. hakusanalla "loukkukoulu" löytyy loukunrakennusohjeita YouTubesta. Verkkopyynnistä tietoa löytyy lähinnä kalastuksesta. Ehdotan, että käännyt Suomen Metsästysmuseon puoleen. Heille voi lähettää kysymyksen Kysy museolta -palvelun (https://kysymuseolta.fi/ ) kautta. Se on suomalaisten museoiden verkkotietopalvelu. Museot vastaavat palvelun kautta erikoisalaansa liittyviin kysymyksiin. Vastaukset lähetetään kysyjän ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen.
Tässä muutamia kirjavinkkejä:
Tuutikki Tolonen: Pensionaatti Onnela -sarja
Niina Hakalahti: Mitä kuuluu, Tuukka-Omar?
Veera Salmi: Mauri on nuubi gangsta
Miika Pörsti: Kaikkien juhla
Kari Levola: Leevi ja Leonora
Riina Katajavuori: Mennään jo naapuriin (kuvakirja)
Carlos da Cruz: Päivä maapallolla -sarja
Tittamari Marttinen: 12 päivää maailmalla
Kirjassa Ulkomaisia tieteiskirjailijoita 1 mainitaan, että tieteiskirjailijana tunnettu Sladek on kirjoittanut myös kolme dekkaria, joista yksi on tuo Invisible Green. Valitettavasti sitä ei ole kuitenkaan suomennettu. John Sladekilta on suomennettu ainoastaan kaksi teosta: Tik-Tok (1983, suomennos 1988) ja Virheisku (1989, suomennos 1990). Sladekin ensimmäinen rikoskertomus, Tuntemattoman käden kautta (1972, suomennos 1975) on kuitenkin suomennettu teoksessa Syntipukki: kymmenen rikoskertomusta. Kyseinen kirja löytyy esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista: https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1104793 . Tuntemattoman käden kautta -...
Etsimäsi runo löytyy maintsemastasi kirjasta, eli Perkiö, Pia & Parikka-Kuuva, Salli: Mitä kuuluu, kullannuppu?
Kirja löytyy useasta kirjastosta, esimerkiksi EEPOS-kirjastoista ja PIKI-kirjastoista.
