Teosta Modernismi murtuu on vastaushetkellä Helmet-kirjastojen kokoelmissa kolme nidettä. Niitä on lainattu vuosina 2019 ja 2020 yhteensä viisi kertaa, kolme kertaa edellisenä, kaksi kertaa jälkimmäisenä.
Neuvostoliiton ja Viron keskinäisen avunantosopimuksen (28.9.1939) perusteella Neuvostoliitto sai oikeuden perustaa lentotukikohtia Viroon. Neuvostojoukkojen siirtäminen Viroon alkoi 18.10. Lentotukikohtia perustettiin mm. Paldiskiin, Haapsaluun ja Saarenmaalle.
Neuvostoliiton ilmavoimien reittejä kotialueelle talvisodassa on esitetty mm. ev.luutn. (evp.) Esko Lappalaisen Sotakorkeakoulun diplomityössa Neuvostoliiton ilmavoimien hyökkäykset kotialueellemme ja kotialueen ilmapuolustuksen ja väestönsuojelun järjestelyt talvisodassa vuodelta 1975, joka on saatavilla Kansallisarkiston digitaaliarkistossa. Liitekarttojen 1.10., 1.11., 1.12 mukaan alueelle tehtiin pommituslentoja sekä Eestistä että idästä Suomen yli.
Neuvostoilmavoimien...
YK:n huumeiden ja rikollisuuden torjunnasta vastaavan toimiston (UNODC) internetsivuilta voit tarkastella väkivaltaisten kuolemien määriä eri alueilla.
https://dataunodc.un.org/crime/intentional-homicide-victims
Tietoa voi hakea myös maanosittain. Jos haluat tarkastella Afrikan tilannetta, valitse "Region"-valikosta "Africa".
Voisiko kyseessä olla Aino Kontulan "Herra Rehtori" (Ajatus, 2009):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1888417?lang=fin
tai saman tekijän "Rexi on homo ja opettajat hullui!" (Ajatus, 2005):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1752987?lang=fin
tai edelleen saman tekijän "Ei eläinkokeita - käyttäkää mopoja!" (Ajatus, 2007):
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1798380?lang=fin
Varsinkin tuo makaaberius ja inhorealistisuus viittaa johonkin näistä.
Aino Kontulan teoksia Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_38982
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_41612
Valitettavasti Knauskårdin Min kamp -teoksia ei löydy tällä hetkellä e-aineistona Helmet kirjaston kokoelmista.
Kirjoista voi jättää hankintaehdotuksen osoitteessa https://www.helmet.fi/sv-FI/Info/Anskaffningsforslag
Scholl-yhtiön perusti amerikkalainen William Scholl vuonna 1904. Hänen isoisänsä Peter oli muuttanut Yhdysvaltoihin Saksasta 1800-luvulla. Tutkimani Sophie Schollia ja hänen isäänsä Hansia käsittelevät lähteet eivät maininneet sukulaisuussuhdetta William Scholliin, eikä tällaista osunut silmiini verkosta katsastamiltani sukututkimussivustoiltakaan. Jos näiden Schollien välillä jotakin kautta sukuyhteys on, se tuskin ainakaan on luonteeltaan kovin läheinen.
https://www.chicagoreader.com/chicago/best-foot-forward/Content?oid=883615
https://www.scholl.fi/miksi-scholl/100-vuoden-kokemus/
Kyseessä.on EU:n eläintarhadirektiivi (neuvoston direktiivi 1999/ 22/ETY).
Ohessa hallituksen esitys, joka on valaisevampi:
https://finlex.fi/fi/esitykset/he/2002/20020209u
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Vanhemmillakin merkkikohtaisilla autonkorjausoppailla on yllättävän paljon kysyntää. Lainaamasi kirja kiertää vielä aktiivisesti lainassa, eikä se ole menossa poistoon lähiaikoina. Kirjastossa ei muutenkaan poisteta kirjoja myyntiin asiakkaiden pyynnöstä, vaan silloin kun katsotaan, että kirja ei enää kierrä tai se on vanhentunut. Joskus kirjaston poistomyynnistä voi löytää jonkun autonkorjausopaan, jos niitä on aikoinaan hankittu useita ja kysyntä on vähentynyt. Autonkorjausoppaita kannattaa kysellä myös antikvariaateista.
Digitoidut sanomalahdet löytyvät Kansalliskirjaston kansalliskokoelmasta, mutta digitointi ei kata mainitsemiasi vuosia. 1960-luvulla ilmestyneitä Iisalmen sanomia ja Savon sanomia voi lukea mikrofilmattuina tai painettuina Kansalliskirjastossa.
Kirjaston aukioloajat ja neuvonan yhteystideot löytyvät täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Kansalliskokolema https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/kokoelmat/kansalliskokoelma
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Maria on alkuperältään heprealais-aramealainen etunimi. Sen merkitys on epäselvä, mutta tutkijat ovat esittäneet sen tarkoittavan mm. toivottua lasta, näkijätärtä ja herratarta. Maria on kristikunnan yleisin naisen etunimi eri muunnoksineen. Näin pitkälti siksi, että se on Jeesuksen äidin etunimi.
Nimen alkuperä on siis kansainvälinen, mutta se on suomalaiseen almanakkaan kuuluva ja Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa yleinen etunimi. Täysin alkuperältään suomalaisiksi etunimiksi voidaan katsoa suomalaisen kansanperinteen nimet, joita löytyy esimerkiksi Suomen kansalliseepos Kalevalasta.
Sanna nimi on kutsumamuoto nimestä Susanna. Susanna tarkoittaa hepreaksi liljaa. Vanhan testamentin apokryfikirjoissa Susanna on...
Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä digipalveluunsa (http://digi.kansalliskirjasto.fi). Vuoteen 1910 asti lehdet ovat kaikkien vapaasti kotoa käsin luettavissa, mutta sitä uudempia täytyy käydä jossain ns. vapaakappalekirjastossa lukemassa. Kysyjää lähinnä taitaa olla Turun yliopiston kirjasto. Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu, soita tai meilaa etukäteen: kirjasto@utu.fi, 050 455 7059 ja varmista, missä kirjaston monista toimipaikoista näitä vapaakappalepäätteitä on tarjolla.
Heikki Poroila
