Alla ohje sanojen taivutukseen Kielitoimiston sanakirjan mukaan. Vahvennettu teksti osoittaa, että molemmat muodot eli sekä ulkopaikallissija että sisäpaikallissija käyvät loppu-sanasta tässä yhteydessä. Ja sen alla samasta lähteestä vaihde-sanan käytöstä. Vaihde-sana taipuu taas sisäpaikallissijoissa.
Loppu
2. viimeinen osa t. jakso jtak.
a. loppumatka, -pää; loppuaika, -vaihe. Väylä käy lopussa karikkoiseksi. Veti lopun [= loppumatkan] rajusti kirien. Keskiajan loppu. Vietti lopun elämäänsä vanhainkodissa. Lukukauden lopussa t. lopulla. 80-luvun lopulla, lopussa. Lopummalla kesää. Alku aina hankala (t. hankalaa), lopussa kiitos seisoo SL.
vaihde
1. ajankohta jona vuosi, kuukausi tms. ajanjakso vaihtuu toiseksi, taite...
Pitkä kokemus on osoittanut, että on järkevää asettaa varausten määrälle jokin yläraja. Varsinkin tilanteessa, jossa varaaminen on maksutonta, kirjastolla täytyy olla jokin väline, jolla varausten määrää voidaan hallita. Syynä eivät ole useimmat varaajat, vaan pienempi joukko, joka ei halua tai kykene hahmottamaan mielekkään varaamisen rajoja itse.
Varausten maksimimäärää on nostettu, vaikka tiedämme, että esimerkiksi 50 uutuuskirjaa varannut on ongelmissa, kun varauksia alkaa tulvia sattumanvaraisesti esimerkiksi 15 kirjaa kerrallaan. Järjestelmää ei voi virittää nopeimpien superlukijoidn tahtiin, vaan on pyritty löytämään raja, joka hyvin riittää useimmille ihmisille.
Rajan nostamisesta voi toki tehdä aloitteen kirjastoon, mutta...
Helmet-palvelussa asia on juuri niin kuin sanoit. Sinun täytyy valita omissa tiedoissasi Tallenna lainaushistoria -vaihtoehto. Tämän jälkeen lainaushistoriasi alkaa kertyä. Vanhempia lainatietoja ei voi etsiä.
Ainakin toistaiseksi Ruotsin kansalliskirjaston (Kungliga Biblioteket) digitoima lehtiarkisto on käytettävissä ainoastaan tietyissä ruotsalaisissa tieteellisissä ja yleisissä kirjastoissa. Käyttöoikeuksia ei ole toistaiseksi laajennettu ulkomaisiin kirjastoihin. Rajoitusten syynä ovat tekijänoikeudet.
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/atkomst-till-upphovsrattsskyddade-dagstidningar-utanfor-kbs-lokaler/
https://feedback.blogg.kb.se/forums/topic/upphovsratt/
Oodista voi varata vain yhden ryhmä- tai työtilan kerrallaan. Uuden varauksen voi siis tehdä vasta edellisen kokoontumisen jälkeen. Huonetta ei siis voi varata pysyvästi omaan käyttöön. Varaaminen tapahtuu Varaamo-palvelun kautta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Oodin_tilat/Ryhma_ja_tyotilojen_kayttosaannot(175256)
Palojoen taloja on useita: ainakin Parikkalassa ja Porissa. Mitähän niistä mahdat tarkoittaa? Alla linkit näiden paikkakuntien talojen kuviin hakupalvelu Finnasta:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164901:
https://www.finna.fi/Record/musketti_satmuseo.M26:164902:
Jämsäläisestä Sammallahden koulusta, joka nykyään toimii juhlapaikkana ja kokoustilana, ei löytynyt historiikkia.
Karlssonin Siunatuissa seteleissä (WSOY, 1979) kaapataan lentokone. Kaapattujen joukossa ei kuitenkaan ole pääministeri, vaan presidentti. Ismo Kajasto selvittää - presidentin sanoin - "erittäin vaarallisen tilanteen esimerkillisen hienolla tavalla".
Kyseessä lienee Anne Tylerin romaani Elämän tikapuilla (Ladder of Years, 1995).
Kuvaus Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4166
Aiemmin käytössä olleita taulukoita löytyy kulloinkin voimassa olleiden asetuskokoelmien liitteistä ja esim. seuraavista teoksista:
Asetus asevelvollisuuslain soveltamisesta : asetus asevelvollisten lääkärintarkastuksesta ja heidän kelpaavaisuudestaan ja sopivaisuudestaan palvelukseen eri aselajeissa. Helsinki : Valtioneuvosto, 1923. - (Pieni lakisarja ; n:o 21.).
Lääkärintarkastusohjesääntö 1935 (L.T.O.). Asetus n:o 170/35, Valtioneuvoston kirjapaino, Helsinki 1935.
Viljasalo, A. (1927). Kutsunta-asiat: Ohjeita ja neuvoja kutsuntaiässä oleville nuorukaisille : asevelvollisuuslaista ja sen soveltamisasetuksesta ynnä muista kutsuntaa ja asevelvollisuuden suorittamista koskevista määräyksistä. Helsinki: Otava.
Viljasalo, A. (1933)....
Kiitos hienosta vinkistä! Tällä hetkellä tosiaan Helmet-kirjavarastosta löytyy yhdet kappaleet Axel Jensenin suomennetuista teoksista Joacim (1963), Line (Gummerus, 1960) ja Tago (Gummerus, 1979) ja niitä voi sieltä tilata.
Välitin toiveesi Helmet-kirjastojen hankintaosastolle. Jos kysyntä kasvaa eli tulee varauksia, kirjoja saatetaan hankkia lisää.
Hankintaehdotuksia Helmet-kirjastoille voi esittää myös hankintaehdotuslomakkeella, joka löytyy Helmet-verkkokirjastosta kohdasta Info ja alavalikosta Hankintaehdotus. Tässä myös linkki https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Hankintaehdotus.
Löysin numeron sosalarm-sivulta, 13113 https://www.sosalarm.se/trygghet/viktiga-telefonnummer/11313/. Sitä kannattaa kokeilla, Ruotsin suunta +46. Palvelussa ei kerrota, voiko puhelimeen soittaa ulkomailta, mutta ymmärtääkseni se ei ole kansainvälinen niin kuin 112, joka yhdistyy aina paikalliseen hätänumeroon. Jos se ei toimi, ota yhteyttä Sosalarmiin, sieltä varmasti pystytään neuvomaan eteenpäin https://www.sosalarm.se/om-webbplatsen/. Myös paikallisen poliisin kautta voi yrittää tiedustella.
Kirjastokortin saamisessa ei ole alaikärajaa. Louna-kirjastojen käyttösäännöissä kerrotaan, että alle 15-vuotias saa kirjastokortin huoltajan tai toisen täysi-ikäisen vastuuhenkilön kirjallisella suostumuksella. Sama sääntö on käytössä myös mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastossa.
Tässä Louna-kirjaston käyttösääntöjä:
https://louna.finna.fi/Content/asiakkaalle
Suomessa julkaistavia blogeja voi hakea osoitteessa blogit.fi. Hakukenttään "etsi blogeja ja postauksia" voi laittaa hakusanoja tai voit myös selailla blogeja aiheittain. Haku tuo tuloksiksi yksittäisiä postauksia tai koko blogin, jos se käsittelee yksistään haettua aihetta.
Tässä tapauksessa paras hakusana on mielenterveys. Se tuottaa laajan tuloksen erilaisia kirjoituksia, mutta ei yhtäkään täsmävastausta kysymykseesi liittyen. Sinun täytyy selailla ja silmäillä saatuja hakutuloksia ja arvioida, mitkä niistä ovat itsellesi osuvimpia sisällöiltään.
Mielenterveyspuolen toimijoilla, yhdistyksillä, järjestöillä ja tukiyhdistyksillä, on myös jokaisella omat sivunsa ja fooruminsa. Heidän sivuiltaan löytyy blogeja ja kirjoituksia...
Keskustelimme asiasta kirjastossa ja paljon muovittavat olivat sitä mieltä, että jos muovissa on jo alussa ollut loppuvekkejä eli rullan lopussa joskus olevia vekkejä, ei asialle voi paljoakaan enää tehdä. Optimistisin virkailija tosin totesi, että vekit painuvat jonkin verran käytössä.
Ensimmäisenä mieleeni tulee tämä Ralph Denyer: Suuri kitarakirja, joka sama kirja löytyy myös englanniksi Ralph Denyer: The guitar handbook. Valitettavasti kirjaa ei ole nyt hyllyssä tässä kirjastossa, joten en pääse sitä selaamaan ja tuota englanninkielistä on muutenkin vain yksi kappale Tikkurilan musiikkivarastossa, mutta molemmat ovat kyllä varattavissa. Kun kyseessä on sama kirja ja sen suomennos, niin niistä pitäisi löytyä vastaavasti samat termit englanniksi ja suomennettuina. Kirjan sisällöstä kerrotaan näin:
”Monipuolisin suomen kielellä ilmestynyt kitaran, kitaransoiton ja huollon käsikirja. Runsaasti kuvitettu teos on jaettu seuraaviin jaksoihin: Kitaransoiton uudistajat - Akustiset kitarat - Sähkökitarat - Kitaraa soittamaan (...
Hei
En osaa täsmällisesti vastata kysymykseesi, mutta kysymyksessä ei ilmeisesti ole 1700-luvulla käytetty rahana käytetty kupariplootu. Kuvan vuosilukuhan on 1954.
Oletko tiedustellut asiaa Museovirastolta? https://www.museovirasto.fi/fi/kokoelma-ja-tietopalvelut
Finna.fi-sivustolta voisi myös löytyä vastaus kysymykseesi: https://finna.fi/
Aihetta käsitteleviä julkaisuja on paljonkin, mutta tässä muutama viime vuosina julkaistu:
Katse korkealle: Näkökulmia lukioiden ja korkeakoulujen yhteistyöhön
Helsingin kaupungin lukioiden korkeakouluyhteistyön malli
Sakari Ahola, Helena Aittola, Timo Salminen ja Jenny Spoof: Lukioiden korkeakoulu- ja työelämäyhteistyö
Innovaatiohöttö hemmettiin (2015)
