Tangon "Yksinäisen tie" on levyttänyt ensimmäisenä Veikko Tuomi vuonna 1963. Kappaleen on säveltänyt ja sanoittanut Lauri Jauhiainen, joka on käyttänyt myös salanimeä Poika Peltonen. Laulu alkaa: "On eessäin yksinäisen tie... vaan kun taas aamuöisin hetkin mä yöltä unta anelen...".Myös Keijo-Antero eli Keijo Moksén on levyttänyt tämän kappaleen (1981). Marko Haavisto on levyttänyt tästä kappaleesta country-version (2005). Lähteitä:Yleisradion Fono-tietokanta:http://www.fono.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fiFenno : suomalaiset äänitteet 1901-1999:https://fenno.musiikkiarkisto.fi
Kysymykseen ei löydy vastausta ilman laajahkon tutkimuksen tekoa. Vastaus saattaa vaihdella myös tutkittavan maanosan ja kielialueen mukaan.Kysymystä voi yrittää selvittää suomenkielisen kirjallisuuden osalta Finna.fi sivuston aihehaulla. Finnassa on suurin osa suomalaisten kirjastojen, museoiden ja arkistojen aineistosta.Finna.fiSamaa voi kokeilla WorldCat.org haulla.
Voisit tiedustella lähimmästä Helmet-kirjastostasi, onko siellä kierrätyshyllyä itselle tarpeettomille kirjoille. Kannattaa kuitenkin huomioida, että tilan puutteen vuoksi kirjastojen kierrätyshyllyihin ei useinkaan voi tuoda kuin muutaman kirjan kerrallaan. Kirjastot voivat ottaa lahjoituskirjoja myös omiin kokoelmiinsa, jos teosten arvellaan kiinnostavan lainaajia.
Libopin verkkosivujen UKK-osiossa kerrotaan näin:"Liboppi on Suomen yleisten kirjastojen henkilökunnalle suunnattu verkko-oppimisalusta. Liboppi sisältää kirjastoammatillisia täydennyskoulutuskursseja. Kurssit koostuvat pääasiassa tekstistä, kuvista, videoista ja erilaisista oppimistehtävistä. Libopissa on sekä suomen- että ruotsinkielisiä kursseja.Liboppi on tarkoitettu ensisijaisesti Suomen yleisten kirjastojen työntekijöille, mutta kuka tahansa voi luoda itselleen tunnukset Liboppiin. Osalle kursseista tarvitaan käyttäjätunnuksen lisäksi erillinen kurssiavain."Kurssit, jotka eivät vaadi avainta, ovat siis kaikkien käytössä. UKK-sivulta löytyy myös ohjeita rekisteröitymiseen: https://liboppi.fi/ukk/ Myös Kirjastokaistalta löytyy...
Duodecim-katsauksessa (1996), jonka otsikko on "Satavuotias sädehoito", kerrotaan: "Suomessa kirurgian professori Ali Krogius antoi ensimmäisen röntgenhoidon vuonna 1903 kallonluun sarkoomaa sairastavalle potilaalle Freundin menetelmällä Helsingin Kirurgisessa sairaalassa." Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo60352
Kotilieden ja Apun vanhoja vuosikertoja pääsee lukemaan Kansalliskirjaston lukusalissa.Kotilieden saatavilla olevat numerot löydät täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3421467?sid=4905694338 ja Apun täältä: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422070?sid=4905695502.Anttilan kuvastot kuuluvat materiaaleihin, joita kirjastot eivät säilytä. Kuvastoja voi saada käsiinsä esimerkiksi kirpputoreilta tai huutokaupoista.
Tähän Mariskan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen ei tähän mennessä ole julkaistu painettua nuottia. Verkosta löytyy Musescoren nuotin lisäksi sivuja, joilla on kappaleen soinnut, esimerkiksihttps://chordu.com/chords-tabs-min%C3%A4-liityin-sinuun-id_b4TkT_aO5wwhttps://chordify.net/chords/mina-liityin-sinuun-mariska-topic Lähteitä:Finna-hakupalvelu:https://finna.fiKansalliskirjaston hakupalvelu:https://kansalliskirjasto.finna.fi
tähän kysymykseen ei täysin tyhjentävää vastausta löydy. Tutkin netistä hieman kirjallisuusblogeja ja arvioita. Ensin pitänee pohtia, että mitä vainoja tarkoitetaan, sillä varsinaiset Stalinin vainot alkoivat vasta 1930-luvulla. Teoksessa käsitellään sisällissodan jälkeistä aikaa, jolloin Neuvostoliittoon pakeni paljon punaisia pakolaisiksi. Neuvostoliittoa he pitivät kultamaana, mikä sitten todellisuudessa paljastui karummaksi. Yhdessä kirja-arviossa mainitaan, kuinka Neuvostoliitosta palaa nälkiintyneitä suomalaisia takaisin kirjan päähenkilön suureksi yllätykseksi, joka siis on poliittiselta katsannoltaan kommunisti. Ehkäpä yleisellä tasolla voidaan sanoa, että jonkinlaista tietoa Neuvostoliiton oloista on tihkunut jo tuossa 1920-luvun...
Kyseessä voisi olla Ayana Mathisin romaani Huonetta ja sukua (WSOY, 2014). Toinen vaihtoehto voisi olla Mildred D. Taylorin Ukkonen, kuule huutoni mun (WSOY, 1979).
Ankantahtiin-sarjan(Sitting ducks) musiikkia ei ole Turun kaupunginkirjaston kokoelmissa.
Yleisten kirjastojen Manda-yhteistietokannasta löytyi hakusanalla "sitting ducks" Sirena-nimisen esittäjän musiikkiäänite "Sitting Ducks" vuodelta 2000, jonka julkaisutiedot ovat Djursholm : Grammofon AB BIS, p2000. Äänite löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Liekö sitten oikea melodia.
Kannattaa ehkä kysellä myös MTV3:sta
http://www.mtv3.fi/ohjelmat2004/erik.shtml?palaute
Vaasan kaupunginkirjastossa voi käyttää erilaisia artikkelitietokantoja. Arto ja Aleksi ovat viitetietokantoja eli niiden avulla saa tiedon lehdestä, josta itse artikkeli löytyy. Ruotsinkielisestä Artikelsök- tietokannasta löytyy artikkeliviitteitä ja myös kokotekstiartikkeleita. Mediearkivet- tietokannasta löytyy ruotsalaisia aikakauslehtiä, sanomalehtiä ja radio- ja tv-ohjelmia; myös kokotekstinä. Ebsco- tietokannasta löytyy englanninkielisiä eri alojen aikakauslehtiä kokotekstinä.
Näitä tietokantoja voi käyttää vain kirjaston työasemilla.
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää suomalaisten verkkolehtien luetteloa Suomaa. Suoman osoite on http://www.lib.helsinki.fi/suoma/.
Aleksissa ei vielä ole viitettä kyseisestä artikkelista. Aamulehti on luettavissa esimerkiksi Leppävaaran kirjastossa, missä Aamulehdestä säilytetään kuluvan kuukauden ja kahden edellisen kuukauden numerot. Kirjasto sijaitseen kauppakeskus Sellossa, osoitteessa Leppävaarankatu 9. Aamulehteä tulee myös Kirjasto Omenaan ja Tapiolan kirjastoon, mutta niissä säilytetään vain kahden viikon numerot. Lisäksi Tapiolan kirjasto on remontin vuoksi suljettuna 22.5. alkaen. Aamulehteä tilataan myös useisiin Helsingin ja Vantaan kirjastoihin sekä Kauniaisten kaupunginkirjastoon; säilytysajat vaihtelevat kirjastoittain yhdestä viikosta kolmeen kuukauteen.
Kalatietokannasta http://www.fishbase.org/
löytyy sellainen sana kuin Rotskjaer, joka tarkoittaa kuivatettua kalaa. http://www.fishbase.org/Glossary/Glossary.cfm?TermEnglish=Rotskjaer
Tämä voisi mahdollisesti olla joku turskan laji.
Lorua kannattaa tiedustella kustantajalta, joka järjesti illan. On hyvin todennäköistä, että kirjailija luki uusimmasta kirjastaan.
Kirjasatoilla on rajoitetusti varoja kirjalijavierailuja varten, mutta on mahdollista että Schatz joskus käy jossain kirjastossa.
Kyseistä teosta ei löydy Suomen yleisten tai tieteellisten
kirjastojen kokoelmatietokannoista eikä muistakaan käytössämme
olevista tietokannoista. Jos kyseessä on rajavartiolaitoksen tai
jonkun muun viranomaistahon julkaisema raportti, selvitys, tutkimus
tms. kannattaa ottaa yhteyttä ko. viranomaiseen tai laitokseen.
Kyyti-kirjastoissa ei valitettavasti ole Joka Poika -lehden vuosikertoja.
Haluamanne vuosikerrat voidaan tilata teille kaukolainaksi. Lisätietoa kaukolainapalvelusta Kouvolassa: https://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Ei tällaisiin kysymyksiin ole olemassa muuta vastausta kuin että Keskustapuolueen johtavissa elimissä päädyttiin keskusteluiden ja hankinnan jälkeen siihen, että Matti Vanhanen on sopivin korvaamaan Anneli Jäätteenmäki. Poliittisten valintojen syvemmät perustelut kuten henkilösuhteet ja mielipiteet selviävät yleensä vasta paljon myöhemmin valintoihin osallistuneiden muistelmista. Käytännössä tällaiset valinnat tehdään joko demokraattisesti eli porukkapäätöksellä tai sitten joku pieni ryhmä ajaa läpi oman tahtonsa ja pakottaa muut alistumaan tapahtuneiden tosiasioiden edessä. En muista lukeneeni tästä nimenomaisesta vallanvaihdosta neutraalien tutkijoiden arviota.
Heikki Poroila
HelMet-järjestelmän erilaiset vinkit löytyvät täältä. Sieltä löytyvät mm. osiot Kirjailija suosittelee - Toivoa kirjallisuudesta - Halutuimmat ja Lukuhaaste. Sellaista osiota, jonka nimi olisi "Suositellut kirjat", ei HelMetissä ainakaan enää ole.
Heikki Poroila
Henkilökunta pystyy näkemään, paljonko tiettyä kirjaa on lainattu koko sen olemassaolon aikana (pois lukien todella vanhat lainat ennen sähköistä kirjastojärjestelmää), sekä sen, paljonko kirjaa on lainattu edellisenä ja kuluvana vuotena. Osalla henkilökunnasta on kirjastojärjestelmään oikeudet, joilla voi koostaa aineistoista erilaisia tilastoja. Suoraan lainamääriä ei kuitenkaan pysty näkemään.
