Kirjassa Töölöntullin molemmin puolin, kirjoittanut Kaija Hackzell (Helsingin Sanomat 1997) kerrotaan, että Messuhallissa pidettiin sodan jälkeen sota-ajan aseveli-iltoja ja Yleisradion iskelmäparaateja. Monen mieleen ovat jääneet Suomen Nyrkkeilyliiton järjestämät jättiläistanssit kuusikymmenluvun lopulta. Uuden vuoden ja vapun aattoina seurasivat iltatansseja yötanssit, jotka kestivät aamukuuteen asti. Orkesterien taukoaikoina oli ohjelmaa: jivetanssikilpailut, kengurujen nyrkkeilyottelu tai juhlakuningattaren valinta.
Messuhallin suurtanssiaisista voisi kysellä Helsingin kaupunginmuseosta http://www.hel.fi/wps/portal/Kaupunginmuseo?WCM_GLOBAL_CONTEXT=/Museo/f…
Kansalliskirjasto on digitoinut vanhoja sanomalehtiä digipalveluunsa (http://digi.kansalliskirjasto.fi). Vuoteen 1910 asti lehdet ovat kaikkien vapaasti kotoa käsin luettavissa, mutta sitä uudempia täytyy käydä jossain ns. vapaakappalekirjastossa lukemassa. Kysyjää lähinnä taitaa olla Turun yliopiston kirjasto. Jos paikka ei ole entuudestaan tuttu, soita tai meilaa etukäteen: kirjasto@utu.fi, 050 455 7059 ja varmista, missä kirjaston monista toimipaikoista näitä vapaakappalepäätteitä on tarjolla.
Heikki Poroila
Suomeksi teksti löytyy täältä, mutta ruotsiksi sitä ei Valtioneuvoston sivulta löydy http://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/pohjola-autt…
Juuri tätä samaa tekstiä en löytänyt vielä, mutta aiheesta voi lukea pohjoismaisilla kielillä Pohjola-Norden -sivuilta löytyvästä kokonaisuudesta
http://www.norden.org/sv/tema/nordic-solutions-to-global-challenges ja lehdistötiedote ruotsiksi http://vnk.fi/sv/artikeln/-/asset_publisher/pohjoismaiden-paaministerit…
Kyselin asiasta Pohjoismainen yhteistyö -sivustosta ja palaan asiaan myöhemmin.
En löytänyt listaa, jossa olisi lueteltuna kaikki Suomen hoitokodit. Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että listan laatiminen lienee aika vaikeaa. Laitosasumisesta käytetään monia eri termejä, mikä vaikeuttaa etsimistä. Hoitokoteja on vanhusten lisäksi myös esimerkiksi vammaisille.
Tietoa kunnallisen puolen hoitokodeista on kuntien verkkosivuilla.
Kauppalehden yrityshaussa on tietoja ikääntyneiden hoitolaitoksista. Joukossa saattaa olla myös yrityksiä ja elinkeinonharjoittajia, jotka tarjoavat palveluja vain kotona asuville vanhuksille. Lisäksi listassa on yrityksiä, joiden toiminta on lakannut.
Valvira ja aluehallintovirastot ylläpitävät rekisteriä yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuottajista ja...
Etsin tietoa kirjastojen välisen sähköpostilistan kautta. Eräs kollega ehdotti norjalaisen Tore Renbergin romaania Huomenna nähdään, vaikka aivan kaikki yksityiskohdat eivät täsmää. Kirjailija on muusikko ja kirjan aihe liittyy rikollisuuteen. Kirjan jatko-osa on nimeltään Iskuja joka suunnasta.
Tässä linkki kustantajan sivulle, jossa on lyhyt kuvaus kirjasta https://like.fi/kirjat/huomenna-nahdaan/ .
En löytänyt verkkohauilla tietoa siitä, että uhrien joukossa olisi ollut yhtään suomalaista, vaikka noin 90:n valtion kansalaisia kuoli. Toisaalta kaikkia uhreja ei välttämättä ole kyetty tunnistamaan, joten aivan varmana tietoa siitä, ettei uhreista yksikään ollut suomalainen, ei voi pitää.
Heikki Poroila
Suomalaisen Finntrion tuotannosta ei ole julkaistu koskaan minkäänlaisia nuotteja. Peter, Paul and Maryn nuotteja on kyllä olemassa, esimerkiksi HelMet-kokoelmasta niitä löytyy seitsemän erilaista. Mikään niistä ei ole toivotun kaltainen, enkä muista eläissäni nähneeni tällaista laulustemmoilla varustettua folkmusiikkinuottia. Se ei vielä tarkoita, etteikö sellaista voisi olla olemassa, mutta ainakaan HelMet-kokoelmaan sellaista ei ole koskaan saatu hankituksi. Tutkin asiaa myös Amazonin tarjonnasta, mutta sielläkään ei ollut mitään tämänsuuntaista (etsin täsmenteillä score ja authentic transcription). Näyttää vahvasti siltä, että näitten yhtyeitten stemmalaulu täytyy opetella korvakuulolta.
Heikki Poroila
Hei ja kiitos kysymyksestä.
Tässä muutama ehdotus luettavaksi aiheesta.
Kuusi Janne: Silmästä silmään
Hast Mauri: Kymmenen virran maa
Anneli Kanto: Veriruusut ja Lahtari
Asko Jaakonaho: Onnemme tiellä
Aki Ollikainen: Nälkävuosi
Pasilan kirjasto on luettavana vauhdin maailma -lehtiä vuodesta 1980 lähtien. 70-luvun lehtiä voi tilata luettavaksi Kansalliskirjaston lukusaliin. Lehtiä ei lainata.
Kansalliskirjasto https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot
Pasilan kirjasto https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Omatoimikirjastopalveluja voi selata Kirjastohakemistossa, https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/omatoimikirjasto Ongelmana on se, että tuohon omatoimikirjastopalveluun lukeutuvat sekä ne kirjastot, jotka ovat vain omatoimikäytössä että ne, joissa on tiettyinä aikoina omatoimikäyttöä ja tiettyinä henkilökunta paikalla. Myöskään kaikki kirjastot eivät ole täyttäneet kaikkien omatoimiaikojen tietoja hakemistoon.
Yleisten kirjastojen tilastojen aukiolotunneista saa osviittaa omatoimikäytön määrästä, siellä on eriteltynä käyttö ilman henkilökuntaa https://tilastot.kirjastot.fi/?orgs=1&years=2018&stats=100#results .
Aluehallintoviraston kirjastoasioista vastaavilta voisi tiedustella, onko heillä tarkempia listoja...
Tässä joitakin vinkkejä kirjoista, jotka voisivat kiinnostaa sinua.
Behm, Jukka: Eikä yksikään joka häneen uskoo
Berlin, Lucia: Siivoojan käsikirja ja muita kertomuksia
Eugenides, Jeffrey: Oikukkaat puutarhat
Hornak, Francesca: Viikko on pitkä aika
Kinnunen, Tommi: Neljäntienristeys; Lopotti
Puikkonen, Emma: Eurooppalaiset unet
Ragde, Anne B.: Berliininpoppelit-sarja: Berliininpoppelit, Erakkoravut, Vihreät niityt, Perintötila, Elämänrakentajat
Ratinen, Suvi: Matkaystävä
Tyler, Anne: Äkäpussi
Lisää kirjavinkkejä löydät esim. näiltä sivustoilta:
Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/
Kirjavinkit: https://www.kirjavinkit.fi/
Lukulamppu: http://www.lukulamppu.fi/
Valitettavasti näihin cd:n kappaleisiin (For you, Your sweet six six six, ; It's all tears (drown in this love), When love and death embrace ; The beginning of the end, Our diabolikal rapture) ei löytynyt julkaistuja nuotteja Finna-hakupalvelun kautta.
https://www.finna.fi/
Lause lienee peräisin Johannes Linnankosken novellista Rajan lapsi, jossa se toistuu usein tällaisessa muodossa: "Sitä ei ymmärrä laakson lapset, rinnemaitten inehmot tajua."
Novelli löytyy Johannes Linnankosken (oik. Vihtori Johan Peltonen) vuonna 1913 ilmestyneestä teoksesta Sirpaleita - tunnelmia ja kertomuksia.
En löytänyt tällaista arviota. Väestönkasvu on hyvin monisyinen ilmiö, mutta voisi olettaa. että jos sairauksia ei enää olisi, tällä olisi merkittävä vaikutus lapsikuolleisuuteen. Pieni lapsikuolleisuus taas vähentää lapsilukua.
Ville Lähteen kirjoitus väestönkasvusta on lukemisen arvoinen: https://bios.fi/vaestonkasvun-perusasiat-haltuun/.
Kyllä kysytty teos löytyy Helmet-kirjastosta, sen voi varata seuraavasta linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837146__Stalviretki%C3%A4%20pohjolassa__Orightresult__U__X7;jsessionid=85CEE85845214B8758407D948F89A4B1?lang=fin&suite=cobalt
Kierrätyshyllyt ovat nyt pois käytöstä korona-aikana, eikä ole tietoa, kuinka kauan tämä tilanne kestää, mutta Pitäjänmäen kirjasto tiedottaa asiasta heti kun ne tulevat taas saataville.
Tällaisia ajatuksia on varmasti ollut monilla kirjailijoilla, mutta yksi heistä oli ainakin William Morris, joka kirjoitti utopiayhteiskuntaa kuvaavan romaanin News from Nowhere (1890; suom. Ihannemaa ja Huomispäivän uutisia). Morris vastusti teollistumista ja kannatti sen sijaan paluuta eräänlaiseen käsityöyhteiskuntaan, joka tosin oli onnellisempi ja tasa-arvoisempi kuin menneisyyden yhteiskunnat.
Morrisin teoksesta voi lukea esimerkiksi Juri Nummelin arvostelusta osoitteesta https://www.ts.fi/kulttuuri/kirjat/arviot/1074286926/Uutisia+ei+mistaan. Englanninkielisen Wikipedian artikkeli osoitteessa https://en.wikipedia.org/wiki/News_from_Nowhere kertoo teoksessa ilmaistuista ajatuksista. Kirjaa löytyy kirjastoista erityisesti uudempana...
