Jäljitetty kirja on Liisa Hännikäisen Terhin kreikkalainen kesä (Otava, 1990).
"Meressä on vaalea läiskä, joka liikkuu kohti Terhiä. Aalloista nousee suuri valkea härkä lämmittelemään tytön viereen kivelle. Pian Terhi huomaa olevansa matkalla menneisyyteen, kuningas Minoksen valtakunnan suuriin härkäjuhliin ja tanssiaisiin. – Härkähyppääjäksi valitulla on edessään hengenvaarallinen tehtävä. Miten Terhi selviytyisi ylivoimaisesn vaikealta tuntuvasta tanssista? Ja miten kävisi lopulta valkeitten härkien? – Äidin ja Terhin lomasta Kreetalla tulee ikimuistettava."
Suomen tyttökouluissa on ollut aina myös miesopettajia. Wikipediaan on koottu tyttökoulujen historiaa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Suomen_tytt%C3%B6koulut
Jyväskylän tyttökoulun historiaan voi tutustua vaikka Tipulan tarinoita - Voionmaan vaiheita -kirjan avulla. Sen on julkaissut Jyväskylän Tyttölyseon Entiset Oppilaat Jy-Ty ry v. 2005.
Jeannette Bougrabin kirjoja ei ainakaan toistaiseksi ole suomennettu, eivätkä haut kotimaisista kirjastotietokannoista tuottaneet ranskankielisiäkään tuloksia. Edes Bougrabin Suomen-vuosina Helsingissä syntynyttä Lettre d'exil -kirjaa ei näyttäisi suomalaiskirjastoista löytyvän.
Katkelma on Kantelettaresta. Tarkalleen ottaen se menee "Nosta lapset laavitsalle, pese silmät, pää silitä..."
Kokonaisuudessaan voit lukea tekstin Kantelettaren laulusta 152. Tapa toinen ottaminen.
Kanteletar löytyy vapaasti luettavana e-kirjana Project Gutenbergin kautta.
Kollegani selailivat Levolan runokokoelmia, mutta tätä tekstiä ei niistä löytynyt. Kaj Chydeniuksen Kuorolauluja 2 -vihkosen mukaan Chydenius on säveltänyt tekstin vuonna 1986. On mahdollista, että kyseessä on kokoelmien ulkopuolella julkaistu tai varta vasten laulettavaksi kirjoitettu teksti.
Hei,
Kyseessä on varmaan Viljo Sarajan kirjoittama pienoisnäytelmä "Joululehden toimituksessa", joka on julkaistu teoksessa:
Nuorta teatteria : pienoisnäytelmiä koulujen ja nuorisojärjestöjen käyttöön (Valistus, 1959; koonnut Nuorten kirja ry).
HUS nettisivuilla kerrotaan, että kutsut lähetetään kolmessa erässä. Ensimmäisessä erässä kutsut saavat 1.−10. päivä syntyneet seulontaikäiset naiset. Toisessa erässä kutsut saavat 11.−20. päivä syntyneet naiset. Kolmannessa erässä kutsut saavat 21.−31. päivä syntyneet naiset. Ensimmäisen erän kutsut postitetaan maalis−kesäkuun aikana, toisen erän kutsut kesä−lokakuun aikana ja kolmannen erän kutsut loka−joulukuun aikana. Kutsu tulee kirjeenä postitse ja siinä on varattu aika. Mikäli aika ei sovi, sen voi vaihtaa tai peruuttaa.
https://www.hus.fi/potilaalle/hoidot-ja-tutkimukset/kohdunkaulasyovan-seulonta#kenelle
Suomen numismaattinen yhdistys ry tietää ja kertoo paljon kaikista suomalaisista rahoista. Heillä on tietopankissaan hyvä artikkeli 1800-luvun viisipennisistä. Linkki artikkeliin.
Vaurioitunut raha saattaa olla vain tunne arvoa omaava.
Olisikohan kyseessä Anne Rothin kirja Sekundakroppa : elämäni kilpirauhaspotilaana? Sen on julkaissut Docendo vuonna 2019.
Lisätietoa kustantajan sivuilla: https://docendo.fi/sivu/tuote/sekundakroppa/2441177
Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole.
Hei,
Ulkoministeriön sivuilla on tietoa Suomen ja Marokon välisistä suhteista:
Suomi ulkomailla - Marokko /Ulkoministeriö
https://finlandabroad.fi/web/mar/etusivu
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit...
Löysin virren sanat Digi.kansalliskirjasto.fi:stä, https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1960922?term=Siteist%C3%…. Siellä lähteeksi mainitaan Siionin virret 84:8. Tuo teksti on Isien perintö. Herännäisyyden kotihartauskirjasta vuodelta 1933, joten ainakin tuolloin tai aiemmin painetusta Siionin virsistä se löytyy. Verkosta löytyvässä Siionin virret virsikirjasta se ei löydy ja vaikuttaa siltä, ettei se ole myöskään edellisessä versiossa, https://www.h-y.fi/siionit.html.
Siionin virsiä löytyy kirjastoista, https://finna.fi/Search/Results?lookfor=Siionin+virret&type=AllFields&l….
Herättäjäyhdistykseltä voisi kysyä myös lisää, hy@h-y.fi.
Veikkaisin, ettei monikaan nykyään tiedä, mitä Trans-Amilla tai Trans Amilla tarkoitetaan. Aika monet yli 40-vuotiaat kuitenkin varmasti muistavat, että Ritari Ässän ihmeauto KITT oli Pontiac Trans Am, joten ihan unohduksiin Trans Am ei ole jäänyt.Ritari Ässän autosta Wikipediassa:https://fi.wikipedia.org/wiki/Ritari_%C3%84ss%C3%A4_(vuoden_1982_televisiosarja)Trans-Am-kilpailusta: https://en.wikipedia.org/wiki/Trans-Am_SeriesLisää tietoa Pontiac Firebirdistä: https://en.wikipedia.org/wiki/Pontiac_Firebird
Hei,nimi Maibrit on muunnelma yhdysnimestä Maj-Britt, eikä silläkään ole omaa nimipäivää. Suomessa kalenterin ulkopuolelle on perinteisesti jätetty yhdysnimet, koska niiden osat löytyvät kalenterista yleensä erikseen.Suomessa suomenruotsalaisista nimistä Majn nimipäivä on 2.7.Ruotsalaisessa kalenterissa Majn nimipäivä on 1. toukokuuta, tarkoittaahan maj toukokuuta.Nimipäiväksi voisi valita toisen näistä päivistä.Britt viettää nimipäiväänsä sekä Suomessa että Ruotsissa 13.10. Lähteet: Alissa ja Kaius, Tova ja Winston – nimipäiväuudistus tuo 60 uutta nimeä kalentereihin - KielikelloNimipäivähaku - Yliopiston almanakkatoimisto (helsinki.fi)Wallensten, Ivar: Våra namn, 1993
Kadonnut tai vahingoittunut aineisto tulee korvata joko rahallisesti (kirjastossa) tai toimittamalla vastaava teos tilalle. Kyseisen kirjan korvaushinta on 18,24 e. Asia kannattaa hoitaa ennen kuin aineisto siirtyy perintätoimistolle noin 60 vuorokauden kuluttua eräpäivästä.Helmet-kirjaston käyttösäännöt.Helmet-kirjasto. Laina-ajat ja maksut.
Kaunokirjallisuudessa kustannustoimittajien päähuomio kohdistuu pääasiassa kielellisiin näkökohtiin ja tekstin yleiseen luettavuuteen; faktojen oikeellisuus ei saa samanlaista painoarvoa kuin tietokirjallisuudessa, mikä tarkkaavaiselle lukijalle ilmenee siten, että Tuomisen Lada-lapsuksen tapaisia pikkuvirheitä aika ajoin kirjojen sivuille päätyy.Kaari Utrio on artikkelissaan Dokumenttipohjainen kirjoittaminen (kirjassa Oriveden opit : kirjoittamisesta ja sen opettamisesta) esittänyt osuvia kommentteja kaunokirjallisuuden asiavirheistä ja 50-luvun Ladojen tapaisista anakronismeista – ja myöntänyt, että virheitä on käytännössä mahdotonta täysin välttää: "Voidaan väittää, ettei yksityiskohdilla ole niin suurta merkitystä – mitä väliä on jos...
