Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
Hakusanoilla teatteritaltioinnit tai taltioinnit löytyy Helmet-kirjastoista dvd:nä tuo mainitsemasi Matti Tapion Seitsemän veljestä sekä Kai Lehtisen ohjaama Taaborinvuorella taltioitu Nummisuutarit, mutta vähänlaisesti muita; lastenmusikaali Keinu ja videokasettina Pienet sydämet : 3-osainen lasten laulunäytelmä.Finna.fi-palvelusta haun osuvin tulos on Ritva Siikalan ohjaama Oresteia, joka on saatavana dvd:nä Sörnäisten kampuskirjastosta Taideyliopiston kirjastokortilla. Elonetistä hauilla teatteri, taltiointi ja suomi ei tule lainkaan osumia.Yle Areenasta löytyi Ryhmäteatterin Usko, toivo, huijaus https://areena.yle.fi/1-50591145 Youtubesta kokeilin hakua esitystallenne ja teatteri, ja sieltä löytyivät ilmaiset tallenteet...
Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Suomessa ei ole vielä tehty dokumenttia vaikeasti koronaan sairastuneista. Dokumenttisarjoissa Rankka vuosi ja Koronavuosi on kyllä haastateltu myös koronan sairastaneita ihmisiä. Yle Areenasta löytyy myös hakusanalla pitkä korona ohjelmia, jotka kertovat pitkittyneestä taudista esim. Koronan pitkät oireet
Asiantuntija-arvioiden mukaan Afganistanissa on hyödyntämättömiä mineraalivaroja noin tuhannen miljardin dollarin verran, mm. kuparia, rautaa, kultaa ja hopeaa. Maan litiumvarannot saattavat olla jopa maailman suurimmat. Litium on keskeinen akkuteollisuuden raaka-aine.
Toistaiseksi Afganistanissa ei vielä ole merkittävää kaivostoimintaa ja isoja kaivoksia. Maan epävakaa tilanne on haitannut rikkauksien hyödyntämistä. Afganistanin uraanivaroista ei ole tarkempia arvioita, mutta paikallisten viranomaisten mukaan ainakin Helmandin maakunnassa on uraaniesiintymiä.
Helsingin Sanomat 19.8.2021
https://yle.fi/uutiset/3-12064729
https://world-nuclear.org/information-library/nuclear-fuel-cycle/mining…
https://www.reuters.com/...
Voisiko kyseessä olla kuitenkin taksonomia? Esimerkiksi Helsingin Sanomat tai Yle eivät ole käyttäneet termiä taksinomia. Termi taksonomia tarkoittaa yleensä luokittelua tai systematiikkaa. Viime aikoina keskustelua on käyty esimerkiksi EU-taksonomiasta, eli EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä.
Mekään emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Kirjasammon avulla voit tehdä hakuja esimerkiksi kirjan henkilöhahmojen mukaan. Myös kansikuvan perusteella voi tehdä hakuja. Tässä tulokset hakusanalla 'lintu':
https://www.kirjasampo.fi/fi/coversearch?s=lintu&o=title_asc
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kirjan, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastot saattavat ottaa joitain kysytyimpiä uutuuksia omiin kokoelmiinsa, mutta ainakin monissa kirjastoissa on kierrätyshylly tai -kärry, johon voi jättää kirjojaan muiden iloksi. Kannattaa huomioida, että kyse on yleensä pienimuotoisesta toiminnasta, ja esimerkiksi Oulunkylän kirjaston kierrätyskärryyn voi tuoda kerralla korkeintaan viisi kirjaa.
Sarjan DVD-versiota kannattaa kysyä omasta kirjastostasi. Finna-tietokannan mukaan sitä on lainattavat kappaleet Seinäjoen ja Kurikan kirjastoissa. Voit tilata sen kaukolainana oman kirjastosi kautta.
Finna.fi : https://www.finna.fi/Record/eepos.2024743
Finna hausta löytyy muutamia kuvia sivuvaunullisista poliisimoottoripyöristä. Finna
Poliisimuseo kertoo poliisiajoneuvoista ja on kuvallinen. Poliisimuseo
Rosvot taisivat joutua kävelemään tai tulemaan perässä muulla kyydillä. Kuvissa sivuvaunussa istuu aina toinen poliisi.
Olisiko kyseessä ollut Melentjeff, Jaakko:Hukkuneet. Otava, 2017
Takakansi kertoo näin:" Kolme on sarjamurha
Pori. Tukholma. Reykjavik. Kolme tuntematonta ruumista rantavesissä. Jokaisella heistä on taskussaan ilmiselvästi väärän ihmisen henkilöpaperit.
Liittyvätkö tapaukset toisiinsa? Onko miehet hukutettu? Siinä tapauksessa Pohjolan lintukodossa on liikkeellä sarjamurhaaja.
Tukholman rikospoliisin tutkija Annmari Akselsson ja Tampereen rikospoliisin tutkija Paula Korhonen saavat tukea NORDSAn etsivä Kalle Nordinilta, mutta johtolankoja on niukasti. Ja sitten Reykjavikissa katoaa jäljettömiin Islannin tunnetuin miljonääri...
Hukkuneet on kiihkeätempoinen, ajankohtaisiakin aiheita käsittelevä trilleri, jossa mikään ei ole sitä...
Luultavasti syynä on lämmin syksy. Samaa on ihmetelty muun muassa vuonna 2013 tässä YLE:n artikkelissa https://yle.fi/uutiset/3-6931242.
Syksyisiä pajunkissoja on käsitelty myös tässä Ari Jokimäen blogikirjoituksessa vuodelta 2016 https://jokimaki.wordpress.com/2016/12/28/paju-ei-kuki-viela-vaikka-paj…
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Pahoittelen, jos sinulle tuli palvelustamme huono mieli. Helmet-chatissä vastataan tietysti kaikkiin sinne saapuvin kysymyksiin, mutta kaikkiin kysymyksiin ei anneta lopullista vastausta, Chat-palvelun luonteeseen kuuluu, että kysyjä varsin usein ohjataan toiseen palveluun tai esimerkiksi johonkin Helmet-kirjastoon. Chat-vastaaja ei toisaalta ehdi laatia kovin laajoja ja syvällisiä vastauksia, toisaalta haluamme myös kertoa palveluista, joista asiakas saa varmasti hyvän vastauksen kysymykseensä. Kysymyksestäsi ei käy ilmi, mitä kysyit chatissä. Jos olet pyytänyt esimerkiksi kirjasuosituksia, vastaaja on ehkä ajatellut, että saat paremman listan tilanteessa, jossa asiaa ehditään vähän miettiä. Chatissä kaikki tapahtuu kovin...
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnalliselta postituslistalta ei tunnistanut runoa tämän pätkän perusteella. Mahtaisiko joku Kysy kirjastonhoitajalta -palstan lukijoista tunnistaa runon? Jos näin onnekkaasti käy, kommenttikentässä sana on vapaa!
South Pacific -musikaalista on suomennettu kappale Some Enchanted Evening nimellä Tähtitarhat hohtaa. Sen nuotit löytää esim. kirjasta Suuri musikaalikirja (F-Kustannus, 2009). Ilmeisesti musikaalia ei ole esitetty ainakaan suomenkielellä Suomessa, eikä librettoa löydy suomeksi.
Kuvauksesi sopisi Caryl Hartin ja Nick Eastin kuvakirjaan Dinosaurukset kylässä (2017), tosin kirjan kansi ei ole vihreänsävyinen.
https://media.kirjavalitys.fi/library/product-page/helmet/9789518839012…
Kirjan saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Ulla Etton Nuori Priitu -sarjakuvaromaanissa seurataan talven 1917-1918 tapahtumia 17-vuotiaan Priitun ja muiden rovaniemeläisten nuorten silmin. Osa sen henkilöistä on historiallisia, osa fiktiivisiä.
Reetta Niemensivun Maalarisiskot kertoo neljän suomalaisen naistaiteilijan - Helene Schjerfbeckin, Helena Westermackin, Maria Wiikin ja Ada Thilenin - ystävyydestä, opinnoista, matkustamisesta, rakkaudesta ja unelmien tavoittelusta aikana, jolloin taidetta tekeviin naisiin suhtauduttiin vielä epäillen.
Patric Nyströmin Viikinki Siiri -sarja on seikkailullista, viikinkiaikaan sijoittuvaa sarjakuvaa. Giovanni Di Gregorion Sisarukset Grémillet -sarjassa Sarah, Cassiopée ja Lucille selvittävät menneisyyteen...
