Varsinaisia kertomuksia ei löytynyt, mutta tässä Helmet-hausta löytyviä kirjoja, joista voisi olla apua:
Elämänkerran kirjoittaminen ja julkaiseminen : ohjeita käytännön esimerkin muodossa / Salme Räsänen ja Ahti Planman
Sanat elämän puuhun : matkalla kirjoittajaryhmän kanssa / Alli Kantola
Kirjoittamisen hinku : muistelma harrastuksesta ja työstä / Markku Tanttu
Suomalaisten salatut elämät : päiväkirjojen ominaispiirteiden tarkastelua / Miia Vatka
Kysymys on laaja. Toisen maailmansodan aikana Baltiasta pakeni noin 35 000 ihmistä Ruotsiin, heistä suurin osa Virosta. Virolaisten joukossa oli ehkä noin 7000 vironruotsalaista. Gotlantiin näistä tulijoista saapui noin 10 000. Gotlantiin ja muualle Ruotsiin perusttiin pakolaisleirejä, joihin pakolaisia aluksi majoitettiin. Suurin osa pakolaisista jatkoi matkaansa ja Gotlantiin jäi noin 100 virolaista. Gotlannin virolaisilla on vielä toimiva yhdistys Gotlands Estniska Förening. Yhdistyksen kautta voisi saada tietoja pakolaisista. Yhdistyksen yhteystiedot: https://relgotland.wordpress.com/om/ .
Arkeologi Mirja Arnshav on julkaissut tuoreen väitöskirjan De små båtarna och den stora flykten (2020). Teksti vapaasti luettavissa...
Kappale on Arto Nuotion esittämä Saari rakkauden. Sen on säveltänyt Jannis Miliokas ja sanat on tehnyt Turkka Mali. Kappale löytyy Arto Nuotion levyiltä Saari rakkauden ja 20 soitetuinta.
Tässä joitakin viihdyttäviä kirjoja luonnontieteellisistä aiheista.
Beattie, Rob: 101 kiintoisaa koetta kotikeksijälle : kiehtovaa huvia ilman erikoisvälineitä (Multikustannus, 2009)
Bryson, Bill: Lyhyt historia lähes kaikesta (laajempi teos WSOY 2005, nuoremmille lukijoille räätälöity supistettu laitos WSOY 2008)
Lind, Tapio: Vesimelonin kuivatus ja muita matemaattisia pähkinöitä (Docendo, 2021)
Macaulay, David: Maailman salaisuudet (mammuttien ja hyppypäästäisten avulla) (Readme.fi, 2020)
Peake, Tim: Kysy astronautilta : kaikki avaruudessa elämisestä (Into, 2019)
Syökö mikään ampiaisia? ja 101 muuta kiperää kysymystä (Sammakko, 2008)
Tiede haltuun puolessa minuutissa : viisikymmentä maailmaa muuttanutta ajattelumallia (toim. Paul...
Mika Waltarin salapoliisiromaaneissa "Komisario Palmun erehdys" ja "Kuka murhasi rouva Skrofin" on tällaiset tiivistelmät. Samoin Tiituksen pakinakokoelmassa
"Tiituksen parhaat" on tällaiset tiivistelmät. En pystynyt tarkistamaan onko Aapelin romaanissa "Koko kaupungin Vinski" myös tällaiset tiivistelmät, mutta muistaisin näin.
Geiger on tukholmalaisen käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja Gustaf Skördemanin vuonna 2020 alunperin ilmestynyt esikoisteos. Katrina Luoman suomentamana Geiger ilmestyi vuonna 2021.
Valitettavasti en löytänyt mistään tietoa siitä, että kyseinen teos olisi saanut jonkun palkinnon. Suosittu teos kyllä on, sillä sen käännösoikeudet on myyty 20 maahan jo ennen kirjan varsinaista julkaisemista. Lisäksi kirjan pohjalta on tekeillä kansainvälinen tv-sarja.
Käytetyt tietolähteet:
Teoksen esittely ja Gustaf Skördemanin teoksista kertova artikkeli Minerva-kustannuksen sivuilta, viitattu 10.5.2022
Kirjasampo.fi -kirjallisuuspalvelun sivu Gustaf Skördemanista ja teoksesta Geiger, viitattu 10.5.2022...
Kaikki teoksen määrittelyn täyttävän tekstin julkaiseminen on tekijänoikeuden alaista. Tekijänoikeudet koskevat myös kääntäjiä. Tekijänoikeuden suoja on voimassa tekijän elinajan ja 70 vuotta kuoleman jälkeen. Tekijänoikeuden ABC on kompakti esite tekijänoikeudesta, https://kopiraittila.fi/wp-content/uploads/2019/01/ABC-FIN-WWW.pdf. Tekijänoikeuskysymyksiä voi esittää Tekijänoikeus.fi-sivustolla, https://tekijanoikeus.fi/lomakkeet/etko-loyda-etsimaasi/.
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Sienirihmasto ei ole aivan sama asia kuin kasvien juuret. Sienirihmasto on rihmastollisten sienten pääasiallinen elämänvaihe. Rihmasto voi kasvaa laajalle alueelle. Rihmasto kasvattaa lisääntyäkseen itiöemiä eli maan päälle kohoavia sieniä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Sienirihmasto
Kyseinen teos on suunnattu ehkä noin 13-19 -vuotiaille nuorille. Mitään tosi tarkkoja rajoja ei voi kuitenkaan määrittää. Minkä tahansa ikäinen lukija voi saada hyötyä ja hyviä vinkkejä kyseisestä oppaasta.
Kirjaa varten on mm. haastateltu kirjoittamista harrastavia nuoria, joten ehkä tuossa ikähaarukassa olevat saavat eniten vertaistukea ja samaistumispintaa.
Teos ei ole myöskään liian teoreettinen, joten nuoremman lukijan on ehkä helpompi tarttua tähän.
The Naked Truth (Paparazzi vastoin tahtoaan) oli vuosina 1995 - 1998 esitetty yhdysvaltalainen komediasarja, joka kertoi skandaalilehden vastentahtoisesta valokuvaajasta. Anna Nicole Smith esiintyi itsenään sarjan ensimmäisessä jaksossa "Wilde Again". Jakso on nähtävissä YouTubessa.
Kuu määritellään yleensä planeetan tai pikkuplaneetan luonnolliseksi kiertolaiseksi. Määritelmään ei sisälly mitään tarkkaa rajanvetoa kiertolaisen koosta suhteessa planeettaan. Periaatteessa esimerkiksi monet pienistä kappaleista, jotka muodostavat Saturnuksen renkaat, voitaisiin lukea kuiksi. Näitä ei kuitenkaan lasketa kuiksi, koska ne kiertävät planeettaa osana rengasjärjestelmää.
Kansainvälinen tähtitieteellinen unioni ei ole päättänyt tarkkaa määritelmää kuulle. Joskus on määritelty, että kuun täytyy olla kooltaan riittävän suuri, että painovoima on muovannut sen jotakuinkin pyöreäksi. Tähän määritelmään eivät kuitenkaan mahtuisi esimerkiksi Marsin pienet kuut Phobos ja Deimos.
Samoin jos kuu on lähes samankokoinen...
En löytänyt muita vinkkejä, joilla lukutaito kehittyisi. Esimerkiksi Lukimatin sivulla on ohjeita harjoitteluun. Niissä nimenomaan painotetaan lukemista ja esimerkiksi toistavaa lukemista, http://www.lukimat.fi/lukeminen/tietopalvelu/tukikeinot-1/sujuvuuden-ha….
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja...
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Peter Høegistä ei valitettavasti löydy elämäkertateosta (ainakaan Vaski-kirjastoista), ja löytämäni Helsingin Sanomien lehtijutut ja muut kirjailijaesittelyt kuvaavat Høegia julkisuutta karttelevaksi ihmiseksi, joka haluaa pitää yksityiselämänsä yksityisenä. Yksi tanskankielinen lähde mainitsee Høegin eläneen turvallisen lapsuuden keskiluokkaisessa kodissa, HS:n haastattelussa vuodelta 1994 taas mainitaan Rajatapausten olevan osittain omaelämäkerrallinen ja herättäneen paljon keskustelua ja spekulaatiota siitä, kuinka pitkälti kirja kertoo kirjailijasta itsestään. Høeg toteaa haastattelussa eläneensä lapsuuttaan laitoksissa mutta huomauttaa, että "kirjailijalla pitää olla oikeus salaisuuteen". Yhden tanskankielisen haastattelun mukaan...
Tässä joitakin seudulle ainakin osittain sijoittuvia tai viiniteemaan sopivia teoksia:
Ben Aaronovtich: The October Man (2019)
Aulis Aarnio: Herra Himmelsraumin päiväkirja (2013)
Roy Jacobsen: Rajat (2004)
Kristin Harmel: Winemaker's Wife (2019, ei Helmetissä)
Stefan Moster: Rakkaat toisilleen (2013)
Lisäksi löytyi Eero Iloniemen muistelmateos Viininviljelijän talo: elämää Mosel-joen varrella (2016).
