Duodecim-katsauksessa (1996), jonka otsikko on "Satavuotias sädehoito", kerrotaan: "Suomessa kirurgian professori Ali Krogius antoi ensimmäisen röntgenhoidon vuonna 1903 kallonluun sarkoomaa sairastavalle potilaalle Freundin menetelmällä Helsingin Kirurgisessa sairaalassa." Lähde: https://www.duodecimlehti.fi/duo60352
Makupalat.fi:n on koottu sivustoja, joissa on e-kirjoja ja äänikirjoja, suomenkielistä kaunokirjallisuus ja suomenkieliset runot. Novelleja en löytänyt erikseen koottuna minnekään. Suomenkielinen kaunokirjallisuus -listauksessa on muutama novelli sekä erityisesti Klassikkokirjasto ja Project Gutenberg, joiden sisällöissä on myös novelleja. Jos myös äänikirjat käyvät Ylen äänikirjoja kannattaa tutkia.
Valitettavasti korujen arviointi tai tunnistus ei kuulu toimenkuvaamme. Kokeilin erilaisia kuvahakuja, sekä sanallisia hakuja, mutta en löytänyt mitään koruanne muistuttavaa.Korua kannattaisi näyttää jollekin asiantuntijalle, esim. koruihin erikoistuneessa antiikkiliikkeessä tai huutokauppakamarissa. Heitä voi löytää esim. Antikvariaatti.net sivustolta. Linkki sivuille.
Kuningattaren hahmo sinänsä on satujen maailman perinteinen paha äitipuoli. Lumikki ja seitsemän kääpiötä -sadun tunnetuimman version kirjoittaneilla Grimmin veljeksillä voidaan katsoa olleen oma – eikä varsin vähäinen – osansa paha äitipuoli -perinteen luomisessa. Maria Laakso toteaa kirjassaan Taltuta klassikko! : olipa kerran lasten- ja nuortenkirjallisuus seuraavaa: "Yksi Grimmien innovaatio oli korvata kaikki pahat äitihahmot äitipuolilla. Ei voi sanoa, että he suoranaisesti keksivät pahan äitipuolen hahmon, sillä hahmo kyllä esiintyy myös varhaisemmissa satuversioissa, mutta Grimmit keksivät ryhtyä viljelemään hahmoa oikein urakalla."Elokuvan paha kuningatar perustuu suoraan Grimmien luomukseen. Siitä, mihin...
Hakusanoilla teatteritaltioinnit tai taltioinnit löytyy Helmet-kirjastoista dvd:nä tuo mainitsemasi Matti Tapion Seitsemän veljestä sekä Kai Lehtisen ohjaama Taaborinvuorella taltioitu Nummisuutarit, mutta vähänlaisesti muita; lastenmusikaali Keinu ja videokasettina Pienet sydämet : 3-osainen lasten laulunäytelmä.Finna.fi-palvelusta haun osuvin tulos on Ritva Siikalan ohjaama Oresteia, joka on saatavana dvd:nä Sörnäisten kampuskirjastosta Taideyliopiston kirjastokortilla. Elonetistä hauilla teatteri, taltiointi ja suomi ei tule lainkaan osumia.Yle Areenasta löytyi Ryhmäteatterin Usko, toivo, huijaus https://areena.yle.fi/1-50591145 Youtubesta kokeilin hakua esitystallenne ja teatteri, ja sieltä löytyivät ilmaiset tallenteet...
Sokerihappo kuuluu karboksyylihappoihin. Karboksyylihappoja löytyy luonnosta monista hedelmistä ja marjoista, mm. puolukasta, sitruunasta tai viinimarjoista.Lähteet:https://www.synonyymit.fi/sokerihappohttps://www.synonyymit.fi/karboksyylihappohttps://peda.net/kotka/perusopetus/kotkansaaren-koulu/kt/oppiaineet/kemia/jannen-ryhmat/3ok/fr/karboksyylihapot2https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/k9lu/saojm/6-hiiliyhdisteet/karboksyylihapot2Mälkönen, Pentti: Orgaaninen kemia. Helsinki: Otava, 1979
Kielitoimiston ohjepankissa on käsitelty laajasti omistusliitteen käyttöä erilaisissa tapauksissa. Ohjeessa todetaan näin: "Tavallisesti omistusliite ei voi viitata passiivimuotoisen verbin (kuten syödään) persoonaan ’joku’. Siksi sellaiset lauseet kuin 'Huoneessa syödään eväitään' eivät ole selviä. Kuitenkin olotilaa kuvaavissa huolissaan-, pahoillaan-tyyppisissä ilmauksissa omistusliite on passiivilauseissakin mahdollinen." Esimerkkeinä on annettu mm. lauseet "Tullissa ollaan huolissaan lisääntyneestä lääkkeiden nettitilaamisesta. ~ Tullissa ollaan huolestuneita. ~ Tulli on huolissaan." Näin ollen antamasi esimerkkilauseesi "Kiinassa ollaan huolissaan" on mahdollinen.Toinen lauseesi "Onnistuakseen tarvitaan lisää henkilökuntaa"...
Tämä on peräisin VR:n junien vessojen kylteistä, joissa lukee "Käymälää saa käyttää vain junan kulkiessa." Esimerkin tällaisesta kyltistä voi nähdä vaikkapa tästä Suomen Rautatiemuseon Facebook-julkaisusta. Ilmeisesti ainakin joissain näistä kylteistä oli kirjaimia raaputettu tai sotkettu niin, että jäljelle jäävässä tekstissä luki "Käymälää kyttää ain junan kissa." Näin muistelee esimerkiksi Mike Pohjola tässä kolumnissaan Turun Sanomissa. Nähtävästi lausahdus on jäänyt elämään monessa eri muodossa, kuten "Junan vessaa saa käyttää vain junan kissa" tai mainitsemasi "Junan vessaa kyttää ain junan kissa".
Hei!
En löytänyt ko.kirjaa kirjastojen Monihaulla enkä mistään yhteisluettelosta Suomen kielellä enkä myöskään kirjakauppojen tietokannoista, joten on aika todennäköistä, että sitä ei ole suomennettu. Cooperin kirjoja on tähän saakka kustantanut suomeksi kirkkonummelainen Taivaankaari Oy, jonka listoilta en ko. kirjaa myöskään löytänyt. Taivaankaaresta löytyy tietoja websaitilta: www.taivaankaari.fi. Kannattaa ehkä vielä tiedustella suoraan kustantajalta asiaa.
yt.
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjastob
Kirja on uusi ja vasta tilattu kirjastoihin. Voit saada sen luettavaksesi, kun se näkyy Helmet-tietokannassa, todennäköisesti muutaman viikon kuluessa.
Lehtiuutisissa on kerrottu Birgitta Sirny-Kampuschin Epätoivon vuodet -teoksen ilmestyvän 7.8.2007. Näyttäisi siltä, että tämä kirja on ilmestynyt saksaksi elokuussa 2007 nimellä Verzweifelte Jahre: mein Leben ohne Natascha (ISBN 9783800072958). Minkäänkielisestä käännöksestä ei ole vielä tietoa, ei ainakaan suomeksi tai englanniksi. Saksaksi ei taideta hankkia, ainakaan Vantaalle. Valitettavasti emme vielä pysty tämän tarkemmin kertomaan asiasta.
Merkitsin järjestelmäämme kirjastokorttisi kadonneeksi, joten sitä ei voi nyt käyttää. Saat uuden kortin kirjastosta, se maksaa kolme euroa. Ota mukaan kuvallinen henkilöllisyystodistus.
Hei
Kiitos kysymyksestä, johon vastauksena lähetän linkit seuraaviin Eduskunnan kirjaston lainsäädäntöhankkeiden tietopaketteihin. Tietopaketteihin on koottu tietoa lainvalmistelun vaiheista, kansainvälistä vertailua, aiheeseen liittyvää kirjallisuutta sekä uutisointia. Tietopaketteja päivitetään hankkeen edetessä kunnes ne on loppuun saatettu tai rauenneet.
Hankkeista ensimmäisenä Tietoyhteiskuntakaari, joka on loppuun saatettu. Tietoyhteiskuntakaaren myötä toteutettiin sähköistä viestintää koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus.
https://www.eduskunta.fi/FI/tietoaeduskunnasta/kirjasto/aineistot/kotimainen_oikeus/LATI/Sivut/tietoyhteiskuntakaari.aspx
Seuraavat kaksi hanketta ovat vireillä.
EU:n tietosuojauudistuksen kansallinen...
Näyttää siltä, ettei kirjaa ole Suomen yleisten kirjastojen kokoelmissa, mutta se löytyy Helsingin yliopiston lisäksi myös Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuskirjastosta lainattavana kappaleena (https://finna.fi/Record/josku.871723). Kaukolainattavuudesta on tiedusteltava oman kirjaston kautta tai suoraan Joensuuhun yhteyttä ottamalla. Tampereen yliopiston kirjastolla kirjaa on kolme kappaletta ja yksi varaus, mutta tämäkin on kurssikirjana eikä välttämättä saatavana kaukolainaksi. Vähän huonolta siis näyttää, kun Helsingissäkin varauksia on 18 kpl.
Heikki Poroila
Fennicasta Suomen kansallisbibliografiasta löytyvät kaikki suomeksi käännetyt teokset. Ihmemaa Oz -hakutulos https://finna.fi
Kansallinen audiovisuaalinen arkisto https://kavi.fi/fi/elokuva/122806-ihmemaa-oz
Kirjasampo http://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/ihmemaa%20oz
Kyseessä voisi olla Fazerin vuosina 1992. 1993 ja 1994 julkaisema kolmiosainen sarja Lasten kultainen laulukirja. Kannessa soittaa klovni harmonikkaa. Numerossa 1 on punainen kansi, numerossa 2 sininen ja numerossa 3 vihreä. Anna-Maija Usman lapsille tarkoitetun viulukoulun Iloinen viuluniekka varhaisessa painoksessa on viulua soittava klovni, osassa 1 vihreä, osassa 2 sininen ja osassa 3 keltainen kansi. Tämä on 1970-luvulta. Ehkä joku muistaa vielä jonkin muun ehdokkaan?
Heikki Poroila
Kysymykseen on todella vaikea vastata näillä lähtötiedoilla. Fennica-tietokantaa voi selata omien tietojen osalta ja toivoa, että etsitty osuisi kohdalle ja sen tunnistaisi. Mutta miten tunnistaa kirja, jonka nimeä ei itsekään muista? Kysyjän sähköpostista päättelemälläni nimellä löytyy yli 300 viitettä, mutta vanhimmatkin niistä ovat vuodelta 1990 eli ainakaan Fennicassa ei ole kysyjän nimellä mitään julkaisua.
Heikki Poroila
Hei,
Hyvä kysymys. Käytäntö vaihtelee varmasti jonkin verran eri kirjastoissa. Pienissä kirjastoissa valinnan tekee useimmiten kirjastonjohtaja, mutta monesti valintaa on jaettu eri osaamisalueiden mukaan. Suuremmissa kirjastoissa on siirrytty enemmän keskitettyyyn hankintaan, jossa valinnat tehdään - kuten termi kertoo - keskitetysti isommassa yksikössä. Näissä tapauksissa aineisto yleensä kelluu, eli siirtyy kirjastosta toiseen pitkälti tarpeen mukaan. Osa hankintatoiveista tulee asiakkailta. Näitä toteutetaan sen mukaan miten aineistoa on saatavilla, soveltuuko se kirjastoon ja onko sillä riittävästi kysyntää.
Suurten kustantajien mainonta tottakai vaikuttaa, koska paljon mainostettuja kirjoja myös kysytään eniten kirjastosta....
Viestissä ei ole varsinaista kysymystä, mutta jos oletan tarkoituksena olevan kysyä, onko Soraya Esfandiary-Bakhtiaryn muistelmateosta Le palais des solitude suomennettu, vastaus on valitettavasti kielteinen. Englanniksi se on käännetty, mutta senkin saatavuus on ostamalla aika huono. Iranin shaahin Reza Pahlavin myöhemmän puolison Farah Diba Pahlavin muistemateos on sen sijaan julkaistu myös suomeksi (WSOY 2004).
Heikki Poroila
