Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina...
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn...
Kyse voisi olla Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Siinä ainakin Nooralla on suhde työkaveriinsa Marioon ja hän asuu isänsä ja tämän puolison kanssa hevostilalla. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa:
1. Tummissa vesissä (2009)
2. Sieppaus (2010)
3. Petoksen anatomia (2011)
4. Minkä taakseen jättää (2012)
5. Murhaaja vierelläsi (2013)
6. Liekit yössä (2019)
Lisätietoja: https://www.johannatuomola.com/rikosromaanit
Finna-hakupalvelussa voit etsiä aineistoa baltiansaksalaisista tai Baltiasta hakusanoilla baltiansaksalaiset tai Baltia. Voit sitten rajata hakutulosta aineiston mukaan kirjoihin, kielen mukaan saksankieliseen aineistoon ja organisaation mukaan.Voit myös lisätä hakuun hakusanan historia, henkilöhistoria tai elämäkerrat.
Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Deutsche Bibliothekin, Helka-kirjastoihin kuuluvan Tuglas-seuran Baltia-kirjaston sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on runsaasti saksankielistä aineistoa Baltiasta ja baltiansaksalaisista. Jonkin verran teoksia löytyy toki myös Helmet-kirjastojen kokoelmista näillä samoilla hakusanoilla.
https://finna.fi/
https://www.tuglas.fi/baltia-kirjasto
https://www.deutsche-...
Valitettavasti Emily Dickinsonin runoa Our share of Night to Bear ei ole suomennettu.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Emme valitettavasti tunnistaneet kirjaa. Toivottavasti joku kysymyksen lukijoista tunnistaa sen. Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Ensimmäinen hakupaikka voisi olla Gerec.fi eli gerontologian tutkimuskeskus suomessa.
Sivulta löytyy paljon tietoa mm. arkistoituja tutkimuksia
Finna-haku löytää myös runsaasti opinnäytetöitä ja väitöskirjoja aiheesta. Kymmenen viime vuoden ajalta löytyy 398 työtä. Jos tarkennettuun hakuun lisää sanat määrällinen tai kvantitatiivinen löytää vain näillä menetelmillä tehtyjä tutkielmia.
Myös google scholar haulla löytää helposti erilaisia julkaistuja tutkimuksia.
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Esteettömyydestä usissa rakennuksissa määrätään valtioneuvoston asetuksella rakennuksen esteettömyydestä (2017). Määräys koskee uudisrakennuksia.
Esteettömyyden harhaanjohtavasta ilmoittamisesta ei asetuksessa ole mainintaa.
Palvelukartta on verkkopalvelu, jossa kerrotaan kohteiden esteettömyydestä. Jos huomaat sivuilla virheitä, lähetä moite lomakkeella, jonka löydät alla olevan linkin takaa. Jos tämän viitsit, teet palveluksen kaikille.
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikut…
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi/data/fi/showcase/paakaupunkiseudun-palvelukartta
En ole koskaan kuullut termiä kysytylle yhdistelmälle, enkä sitä etsimälläkään löytänyt. Elämäkerta saattaa sisältää sekä päiväkirjamerkintöjä että muistelmia, mutta se ei tarkoita ainoastaan niiden yhdistelmää.
Ilmeisesti olet peruuttamassa varausta Taskukirjasto-sovelluksessa. Taskukirjaston ohjeissa kerrotaan, että varaus perutaan juuri mainitsemallasi tavalla eli siis painamalla roskakorin kuvaa.
Jos perut varauksen Helmetissä omissa tiedoissasi, laita rasti varauksen vasemmalla puolella olevaan Poista-ruutuunja napsauta painiketta Tallenna muutokset. Järjestelmä antaa ilmoituksen: "Allaolevat varaukset muutetaan. Jatkatko?" Vastaa: "Kyllä".
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__Taskuki…
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#varaustenmuuttaminen
Emme valitettavasti löytäneet tietoa lukoista. Jos kyseessä olisi vaikkapa taidetempaus, voisi Helsingin kaupungin museo tai Kysy museolta -palvelu osata auttaa.
Microsoft 365 Word tallentaa automaattisesti tekemiäsi muutoksia koko ajan. Löydät aiemmat klikkaamalla ohjelman ylälaidasta tiedoston nimen kohdalla ja valitsemalla versiohistoria, jolloin alkuperäinen on päiväykseltään aikaisin. Mikäli tahdot tehdä toisen, erillisen tiedoston, on tuo vaihtoehto "tallenna kopio" oikea.
Etsimänne teos on varmaankin Martti Merenmaan Aamu keisarin kaupungissa (1963). Teos pohjautuu kirjailijan nuoruudenkokemuksiin Pietarissa.
Merenmaa opiskeli maalaustaidetta Pietarin taideakatemiassa.
Alla on linkki Kirjasammon esittelyyn teoksesta. Siinä on kuvaus teoksen sisällöstä ja kuva kannesta.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_23997
https://finna.fi/
https://fi.wikipedia.org/wiki/Martti_Merenmaa
Sanoin "Pentinkulman eepos ensimmäistä kertaa yksissä kansissa" takakannessaan itseään mainostanut Täällä Pohjantähden alla -laitos ilmestyi vuonna 1985.
Kyseessä on kaiketikin Marcel Moussyn ohjaama nuortenelokuva Saison violente (1974). Elokuva pohjautuu Emanuel Roblésin samannimiseen romaaniin ja sen pääosissa näyttelivät Olivier Abecassis (François), Sara Franchetti (François' Mutter) ja Nathanlie Dupont (Veronique).
Elonetin ei löydy tietoja siitä, että elokuva olisi esitetty Suomessa. Siitä ei ole myöskään saatavana dvd-tallennetta. Googlettamalla elokuvan nimellä löydät kuvia elokuvasta.
https://www.filmdienst.de/film/details/27469/ungestumer-sommer
https://www2.bfi.org.uk/films-tv-people/4ce2b7659c04d
Yle Arkiston tietopalvelusta vastattiin, että Ylen lähetysten tekstitysfontti on tällä hetkellä Tiresias Screenfont.
Ennen vuotta 2011 tekstitysfonttina oli ns. Ylefont, jonka pohjana oli Tahoma. Ylefontin kirjainten kulmat olivat hieman pyöristetyt Tahomaan verrattuna.
MTV:ltä vastattiin, että heillä on ollut kymmenisen vuotta Tiresias, vuodesta 2020 lähtien Tiresias Minus default-versio ja ennen Tiresiasta mahdollisesti LH 3103.
Runomuotoinen tarina on J. C. van Hunnikin Iloinen junamatka (Paletti 1976).
Lapset ja eläimet matkustavat junalla: "Junalla nyt lähdetään / koko maata kiertämään. / Pepe hoitaa lämmitystä / tuntematta väsymystä. / Kirahvi on johtaja, / entä keitä vaunuissa? / Uni voittaa karhu-Nallen, / miten kävi pikku-Kallen, / joka katoll kurkistaa? / Isäänsä kai kutittaa."
Tieto löytyi Lastenkirjainstituutin tietokannasta: Etusivu - Lastenkirjainstituutin kirjasto (verkkokirjasto.fi). Sieltä voi tiedustella lisätietoja kirjasta.
