Kyseessä on Uuno Kailaan runo Houre kokoelmasta Paljain jaloin (1929).Voit lukea runon Kansalliskirjaston digitoimasta Paljain jaloin -kokoelmasta (s. 21).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100644/Paljain_jaloin_runoja.pdf?sequence=1&isAllowed=yRuno sisältyy myös esimerkiksi Kailaan runojen valikoimaan Runoja (1932).https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100648/Runoja_Tuuli_ja_tahka_Purjehti.pdfUuno Kailaan Paljain jaloin (1928) HelmetissäUuno Kailaan Paljain jaloin (2005) Helmetissä
Et eritellyt kysymyksessäsi tarkemmin, tarkoitatko niin sanottuja Suuria nälkävuosia Suomessa 1866-1868 vai 1600-luvun nälänhätää Suomessa? Vai kenties jossakin muualla? Esimerkiksi Irlannissa oli kuuluisa suuri nälänhätä (Great Famine tai Great Hunger) vuosina 1845-1852?Historioitsija Mirkka Lappalainen on kirjoittanut Suomen 1600-luvun nälänhädästä teoksen nimeltä Jumalan vihan ruoska: suuri nälänhätä Suomessa 1695-1697 (Siltala, 2017). Lappalainen on kertonut Ylen haastattelussa, että 1600-luvun nälänhätä johti joissakin tapauksissa jopa äärimmäisiin tekoihin kuten kannibalismiin, mutta tämä oli äärimmäisen harvinaista, muutamia dokumentoituja tapauksia löytyy. Haastattelun voit lukea täältä: https://yle.fi/a/3-6256629Myös Artemis...
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan useimmat tutkijat arvelevat Drumsön nimen olevan peräisin liikanimestä Drumber, joka merkitsee kömpelö, paksu. On siis esitetty, että saaren nimi merkitsisi Drummenin omistama tai asuma saari. Lisää lisänimestä kerrotaan kohdassa Drombom: Drumber esiintyy 1400-luvulla Ahvenanmaalla ja muodossa Drom 1500-luvulla Uudellamaalla. Vastaava muinaisruotsin sana drumber on merkinnyt ’pätkää, kokkaretta, möykkyä’. https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut/suomalainen_paikannimikirja
Voisikohan etsimäsi olla J.V. Wainion teos Klaus Flemingin valtikka (Otava, 1950)? Se ei kyllä kuulu Poikien seikkailukirjastoon vaan on historiallinen romaani. Yhtenä tapahtumapaikkana mainitaan Korsholman linna. Kirjasammon sivuilta voit lukea lisää tietoa kirjasta ja voit myös katsoa näyttääkö teoksen kansikuva yhtään tutulta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_53368
Jos huomioidaan siteeratun kohtauksen tapahtumapaikka "sängynloukon juhlasali", arvelisin Viidan tässä oljilla viitanneen entisaikojen patjojen ja tyynyjen olkitäytteisiin. Riuska lude on nostanut yhden oljista pystyyn pylvääksi ja noussut sen päähän sanomaansa julistamaan.
Kyllä ainakin meidän kirjastossamme on luettu Alastalon salissa lukupiirissä ja se herätti vilkasta keskustelua! Lukupiirissä pohdittiin muun muassa kirjassa kuvattua 1800-luvun lopun saaristolaiselämää ja suomalaisen merenkulun historiaa. Kilven käyttämä tajunnanvirtatekniikka herätti myös paljon keskustelua ja piiriläiset vertailivat sitä muihin tunnettuihin eurooppalaisiin tajunnanvirtatekniikan taitajiin, kuten Virginia Woolfiin, Marcel Proustiin ja James Joyceen.Lisäksi teoksen monipuolinen sanasto herätti paljon keskustelua. Esimerkiksi tämä Ylen juttu voisi toimia hyvänä keskustelun pohjana sanastonäkökulman kannalta: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2020/10/05/kuinka-hyvin-tunnet-volter-kil…
Hei,Robert de Caluwen Ikonimaalauksen opas (1978) kertoo ikoniin sijoitettavista kirjaimista:"Jumalanäidin [...] kirjaimet kirjoitetaan kreikaksi. [...] Kirjoitus ei saa ulottua sädekehään, mutta taustareunan yli se voi mennä. Myös on otettava huomioon, että teksti tulee kyllin lähelle kuvattua henkilö, niin ettei pääse syntymään sekaannusta. Ikoneissa, joissa Jumalanäidin pää on kallellaan, asetetaan lyhennykset joko yhdelle puolelle tai molemmille puolille, kuitenkin niin, että kirjaimet ovat samalla etäisyydellä sädekehästä, ei ikonin kehyksestä. Jos kirjaimia ei saa sopimaan taustaan, ne voidaan kirjoittaa myös reunalle." (s. 45)Kuvauksessa tukena pari havainnekuvaa, joissa nuo yhdellä puolella olevat kirjaimet ovat vierekkäin. Tästä...
Kuntien ja muiden asutusnimien taivutuksesta löytyy tietoa sivulta: https://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/nimien-taivutus-kunnannimet-ja-muut-asutusnimet/ Sen mukaan suurin osa -inen-loppuisista asutusnimistä taipuu paikallissijoissa monikollisina, kuten esim. Huittinen : Huittisilla, Joroinen, Joroisilla, Kauniainen : Kauniaisissa jne. Myös genetiivi- eli -n-loppuinen muoto on näissä nimissä tavallisesti monikollinen: Huittinen : Huittisten kaupunki. Taivutuksen yleisohjeena on, että noudatetaan mahdollisuuksien mukaan paikkakunnan eli lähimmän käyttöympäristön omaa taivutuskäytäntöä. Tämän vuoksi Kilpiäinen taipuu genetiivissä monikossa "Kilpiäisten" ja paikallissijoissa mm. "Kilpiäisissä".
Porkkalan luovutuksesta Neuvostoliiton vuokra-alueeksi sovittiin Pariisin rauhansopimuksessa. SopS 20/1947https://www.finlex.fi/fi/sopimukset/sopsteksti/1947/19470020/19470020_2#idm46263581729808Porkkalan palautuksesta sovittiin lailla 341/1956https://www.eduskunta.fi/pdf/saadokset/341-1956.pdfVuokraamisesta aiheutuneista maksujärjestelyistä saa lisätietoja Kansallisarkistosta. Asiaa hoiti Valtiokonttori, jonka arkisto tuolta ajalta on Kansallisarkistossa.Kortisto Porkkalan palautuslain päätöksistä ja luovutussopimuksista (1940-1960)https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-107718.KA_VAKKA-188263.KA/CollectionList?hiddenFilters%5B%5D=hierarchy_top_id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&hiddenFilters%5B%5D=%21id%3A%22narc.VAKKA-107718.KA%22&type=...
Musiikkipitoista aamuohjelmaa Torstai on toivoa täynnä esitettiin 4.10.1984 alkaen. Sitä lähetettiin torstaiaamuisin kolmessa jaksossa (6.15–6.55, 7.15–8.00 ja 8.15–9.00). Ohjelmaa tekivät Kirsi Eklund, Seppo Konttinen, Juha Kulmanen, Timo Marttinen ja Ulla-Maija Määttänen (Katso 40/1984). Viimeisen kerran ohjelmaa kuultiin 28.2.1985.Joulukuun 1986 ja syyskuun 1987 välisenä aikana torstaisin samalla ohjelmapaikalla kahdessa jaksossa kuuden ja kahdeksan välillä esitettiin Erkki Kuparin toimittamaa ohjelmaa Toivoa täynnä.
Tähän DDR:ssä laulettuun pioneerilauluun en löytänyt suomenkielistä sanoitusta.Laulun nimi on ilmeisesti "Das Lied der Pioniere". Se alkaa: "Für uns bringt jeder Monat Glück und Freude". Sen säveltäjäksi on merkitty "B. Mokroussow" ja alkuperäiseksi sanoittajaksi "Z. Ssolobar". Laulun venäjänkielistä nimeä en löytänyt. Saksankielisen sanoituksen on tehnyt Alexander Ott. Laulu sisältyy nuottiin "Seid bereit! : Liederbuch der Thälmann-Pioniere".Lähteitä:Laulun saksankieliset sanat:https://lieder-aus-der-ddr.de/das-lied-der-pioniereLaulun tiedot:http://www.deutscheslied.com/de/search.cgi?cmd=search&srch_Titel=F*&sort=melodiejahr-desc&start=2000
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia.
Kirjavalikoiman rajaamiseen henkilöiden puoluekannan tarkkuudella eivät kirjastotietokannat ja muut käytettävissä olevat apuvälineet kovin sujuvasti taivu, joten valitettavasti tyytyminen on 1960- ja 1970-lukujen maaseudun yhteiskunnallisia oloja ja ongelmia tarkasteleviin romaaneihin hieman alkuperäistä tehtävänantoa väljemmin rajauksin. Tässä kuitenkin joukko kirjoja, joista saattaisi ainakin jonkin verran toivotun kaltaisen viitekehyksen mukaista kuvausta löytyä:Arvola, Oiva, Kesäpäivän seisausHeikkinen, Jalo, KolhoosiHeikkinen, Jalo, Nälkämaan marssiHujala, Marja, Maailma sitten vieroittiKuronen, Ville, Kylätön tieLaurila, Leo, Viimeisestä talostaLeväsalmi, Aarne, Paikka maan päälläMoilanen, Aimo, Lumi peittäköön maanPaalanen, Rauni,...
Finnasta poimimalla Åsa Rönnin Pekka Töpöhäntä -sarjan suomennetut kirjat ovat: Pekka Töpöhäntä menee kouluun (Pelle Svanslös börjar skolan, 2015)Pekka Töpöhäntä : uskalla olla kiltti (Våga vara snäll, 2015)Tervetuloa Pekka Töpöhäntä (Välkommen Pelle Svanslös, 2016)Pekka Töpöhäntä viettää joulua (Pelle Svanslös firar jul, 2016)Hurraa Pekka Töpöhäntä (Heja, Pelle Svanslös, 2017) Pekka Töpöhäntä päiväkodissa (Pelle Svanslös på kattis, 2017)Pekka Töpöhäntä maalla (Pelle Svanslös på bondgården, 2018) Pekka Töpöhäntä ja kummitus (Pelle Svanslös och spöket, 2018)Pekka Töpöhäntä ja Mauri Mäyräkoira (Pelle Svanslös och Taxen Max, 2019)Pekka Töpöhännän tähtihetki (Pelle Svanslös kattapulten kommer till stan, 2020) ...
Suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen on kirjoittanut edellä mainitusta kysymyksestä kolumnin Journalistiin nimellä ''Mitä kävi?''. ''Mitä kävi'' on yleistynyt ilmaisun ''miten kävi'' kustannuksella. Heikkinen esittää, että englannin kielellä voisi olla muutoksessa vaikutuksensa, kun ihmiset mieltävät ''käymisen'' tapahtumiseksi -> ''what happened'' eli ''mitä tapahtui''. Tällainen merkitys käydä-verbillä toki myös on. Käydä-verbillä on kuitenkin vanha merkityksensä kävelemistä tarkoittavana sanana, jolloin kysymys ''miten kävi'' saa erilaisen merkityksen: miten kulki, miten sujui jne...Kielikellon artikkelissa arvellaan myös ''pystyä tehdä'' -rakenteen vaikuttimeksi englantia. Englannin kielessä apuverbin kanssa käytetään aina...
Tässä lista sarjoista, joihin voisit tutustua. Toivottavasti niistä löytyisi sinulle mieluista luettavaa. JännityssarjojaJennifer Lynn Barnes: The inheritance games -sarja (ensimmäinen osa Salainen perijätär)Suzanne Collins: Nälkäpeli -sarja (ensimmäinen osa Nälkäpeli)Karen M. McManus: Yksi meistä valehtelee (ja muut saman kirjailijan kirjat)J.S. Meresmaa: Lumola -sarja (ensimmäinen osa Pimeänkynsi)Kristina Ohlsson: Lasilapset -trilogia (Lasilapset, Hopeapoika ja Kivienkelit), Hirviötrilogia (Zombikuume, Ihmissuden salaisuus ja Muumiomysteeri) ja Hovenäsetin lapset -sarja (ensimmäinen osa Tulipyörä) HevossarjojaK.K. Alongi: Hevoskallion kuiskaajat -sarja (ensimmäinen osa Sanaton yhteys)Merja Jalo: Nea-sarja (ensimmäinen osa...
Maailmassa on laskutavasta riippuen hieman vajaa kaksisataa valtiota. Jokaisella niistä on ainutlaatuinen ja omalaatuinen poliittinen järjestelmä. Vaikka valtiosääntöoikeudelliset periaatteet olisivat samanlaisia, kuten esimerkiksi Kansanyhteisön valtioissa, jokaisen maan omat historialliset kokemukset ja perinteet vaikuttavat ainutlaatuisella tavalla poliittisen järjestelmän toimintaan.
On tietenkin mahdollista laatia erilaisia luokitteluja tai taksonomioita maailman poliittisista järjestelmistä (system of government). Näissä luokitteluissa käytetään juuri tällaisia luokkia kuin presidentiaaliset, puolipresidentiaaliset tai semipresidentiaaliset valtiomuodot.
Yksikään näistä luokitteluista ei pysty täsmällisesti kuvaamaan tietyn...
Kyse voisi olla Johanna Tuomolan Noora Nurkka -sarjasta. Siinä ainakin Nooralla on suhde työkaveriinsa Marioon ja hän asuu isänsä ja tämän puolison kanssa hevostilalla. Sarjassa on ilmestynyt kuusi osaa:
1. Tummissa vesissä (2009)
2. Sieppaus (2010)
3. Petoksen anatomia (2011)
4. Minkä taakseen jättää (2012)
5. Murhaaja vierelläsi (2013)
6. Liekit yössä (2019)
Lisätietoja: https://www.johannatuomola.com/rikosromaanit
Finna-hakupalvelussa voit etsiä aineistoa baltiansaksalaisista tai Baltiasta hakusanoilla baltiansaksalaiset tai Baltia. Voit sitten rajata hakutulosta aineiston mukaan kirjoihin, kielen mukaan saksankieliseen aineistoon ja organisaation mukaan.Voit myös lisätä hakuun hakusanan historia, henkilöhistoria tai elämäkerrat.
Pääkaupunkiseudulla esimerkiksi Deutsche Bibliothekin, Helka-kirjastoihin kuuluvan Tuglas-seuran Baltia-kirjaston sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa on runsaasti saksankielistä aineistoa Baltiasta ja baltiansaksalaisista. Jonkin verran teoksia löytyy toki myös Helmet-kirjastojen kokoelmista näillä samoilla hakusanoilla.
https://finna.fi/
https://www.tuglas.fi/baltia-kirjasto
https://www.deutsche-...
