Valitettavasti nuottia ei ole julkaistu. Tieto perustuu Violaan, joka on Suomen kansallisdiskografia ja Suomessa julkaistun nuottiaineiston kansallisbibliografia. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977. Violassa on tietoja sekä musiikkijulkaisuista että niihin sisältyvistä yksittäisistä teoksista ja kappaleista. https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/kansallisbibliografiapalve…
Hei!
Kyseessä taitaa olla hieno vanhemman puoleinen kone.Tuo D-alkuinen numerosarja viittaa sarjanumeroon ja sen perusteella kone olisi vuodelta 1909. Sarjanumeron perusteella en onnistunut paikantamaan missä kone olisi tarkalleen ottaen tehty. Koneen mallinumero voisi mahdollisesti paljastaa valmistusmaan.
Listaus sarjanumeroista löytyi esimerkiksi täältä: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-d…
Täältä löytyy tietoa mallien numeroinnista: https://sewalot.com/dating_singer_sewing_machine_by_serial_number.htm
Täällä on kuvia eri malleista: https://www.singersewinginfo.co.uk/gallery_machines/
Teoksessa Aavan meren tuolla puolen : tutkielmia siirtolaishistoriasta (Turun yliopisto, 1996) on Nina Östdahlin artikkeli "Tiedonkulku jatkosodan aikana Suomen ja Yhdysvaltojen välillä". Artikkeli perustuu pitkälti amerikansuomalaisen Raivaaja-lehden tietoihin. Östdahlin mukaan kirjeposti oli hidasta ja ongelmallista. Korttien, kirjeiden ja pakettien perillemeno kesti useita kuukauisa jo syksyllä 1941, ja 1942 postinkulku hidastui entisestään. Posti kulki vain Suomesta Yhdysvaltoihin, ei Yhdysvalloista Suomeen. Sensuuri palautti kirjeet lähettäjilleen huomautuksella, ettei posti kulje Yhdysvaltain vihollisen miehittämiin maihin. Vuonna 1943 kirjeyhteydet ilmeisesti katkesivat kokonaan. Raivaaja-lehdessä mainitaan marraskuussa 1943...
Singer-ompelukoneiden sarjanumerot ja valmistusvuodet löytyvät taulukosta:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…
Siinä ei kuitenkaan ole lainkaan sarjanumeroita, joissa kirjaimena olisi pelkkä A. Mahdollisesti tiedossasi oleva numero on puutteellinen. AA-sarjasta löytyy kyllä numero 2456300. Tuon sarjan koneet on valmistettu 27.1.1925.
Voit lähettää kysymyksesi myös museolle: https://www.kysymuseolta.fi/kansallismuseo/?lang=fin
Suomen irrotti Ruotsista vuosina 1808-09 käyty ns. Suomen sota. Suomi liitettiin Venäjään, mutta se sai poliittisen erityisaseman omana valtiona ja valtakunnan osana: Suomi sai oman hallinnon keskushallintoa myöten, oman virkamiehistön ja oman Suomen asioiden esittelyjärjestyksen keisarille. Lyhyesti sanottuna, Suomi sai autonomian eli sisäisen itsehallinnon.
Jouko Vahtola, Suomen historia : kivikaudesta 2000-luvulle
Voit tilata teoksen kaukolainana tällä lomakkeella. Kaukolainasta peritään toimitusmaksu 1 €. Lisäksi peritään lähettäjäkirjaston maksut, jotka ovat kirjastosta riippuen 0–12€. Maksuista ollaan yhteydessä asiakkaaseen ennen tilausta.
Juurakoista ei löytynyt tietoa, mutta turpeetonta kasvualustaa tehdään mm. seuraavista kasveista: järviruoko, ruokohelpi ja kookospalmu. Lisäksi mainitaan metsäteollisuuden puukuitu. Em. kasveista ainakin järviruoko kasvaa nopeasti.
Linkkejä myynnissä oleviin turpeettomiin kasvualustoihin:
https://www.humuspehtoori.fi/muut-tuotteet/luomumulta
https://www.biltema.fi/vapaa-aika/puutarha/istuttaminen/viljely/kukkamu…
https://auringontahti.fi/tuote/turpeeton-multa-ruokokasvualusta/
https://www.matojamulta.com/tuoteryhma/1298065
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilla on aihetta käsitteleviä artikkeleita, joista löytyvät myös linkit Tilastokeskuksen aineistoon sekä muihin käytettyihin lähteisiin: https://thl.fi/fi/web/sukupuolten-tasa-arvo/tasa-arvon-tila/tyo-ja-toim….
Suuri osa museoiden aineistoista asiasanoitetaan Finna -palveluun. https://www.finna.fi/Content/organisations
https://www.finna.fi/Search/Results?type=AllFields&filter%5B%5D=~sector_str_mv%3A%220%2Fmus%2F%22
Aiheella dioraama löytyy Hylkeenpyytäjiä ja hylje -dioraama Suomen Metsästysmuseossa.
https://www.finna.fi/Record/metsastysmuseo.knp-200976
Aihehaku pienoismalli ihmiset antaa satakunta osumaa, mutta nämä eivät näytä relevanteilta. Pienoismalli kivikausi antaa kaksi osumaa.
Tarkoitat varmaan tätä hahmojen välistä keskustelua: https://www.imdb.com/title/tt0734820/characters/nm0648920
Kirjastolla käytettävissä olevien resurssien kautta ei ole selvitettävissä, onko sarjan esittämä laintulkinta ollut vuonna 1990 totuudenmukainen.
Yhdysvaltain lainvalvontaviranomaiset tekevät yhteistyötä eri tavoin:
https://www.fbi.gov/about/faqs/what-is-the-fbi-doing-to-improve-its-int…
Yleisesti ottaen viihdeteollisuuden kuvausta FBI:n toimintatavoista ei kannata pitää automaattisesti totuudenmukaisena:
https://www.fbi.gov/about/faqs/how-accurately-is-the-fbi-portrayed-in-b…
Suomen kirjastoista on Marie Kondon teoksista saatavana viroksi teos Jaapani korrastuskunst : korrastamise elumuutev vägi (The life-changing magic of tidying up : the Japanese art of decluttering and organizing, inglise keelest tõlkinud Krista Ek, 2015, suomeksi ilmestynyt nimellä KonMari : siivouksen elämänmullistava taika).
Teos kuuluu Kuopion Varastokirjaston kokoelmiin ja voit tilata sen kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/vaari.1915189
Marie Kondolta on vironnettu myös teos Rõõm korrastamisest : illustreeritud organiseerimise ja korrastuskunsti meistriklass (Tänapäev, 2021, Spark joy : an illustrated master class on the art of organizing and tidying up, inglise keelest tõlkinud Helen Urbanik,...
Selvittämällä Botnia TV:n toimintaa löytyi seuraavaa tietoa: Botnia TV:n johdossa oli aikanaan Pirjo Haavisto. Hänen lähdettyään kaikki varastossa olleet nauhat luovutettiin johonkin arkistoon, Arkiston nimi ei ole tiedossa. Kanavalle myös ostettiin materiaalia eli ohjelma voi olla ulkopuolista tuotantoa. Yhteystietoja Haavistolle ei ole tiedossa.
Radio- ja televisioarkiston RITVA-tietokannasta (https://rtva.kavi.fi ) löytyy myös tietoa, josta voi olla hyötyä.
Sieltä löytyy kokkiohjelma ”keittiössä” vuodelta 2000(https://rtva.kavi.fi/program/details/program/9263314).
RTVA:n katselupisteitä on eri puolella Suomea (https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteet).
Me olemme löytäneet ainoastaan Eino Leinon runoa Sua katselen
· Julkaistu kokoelmassa Yökehrääjä vuonna 1897, löytyy Kansalliskirjaston digitaalisesta Doria-aineistosta osoitteesta: https://digi.kansalliskirjasto.fi/teos/binding/1907462?term=Y%C3%96KEHR…
- ainakin alkuperäisessä julkaisussa runo on teoksen kolmannessa osassa, jonka nimi on Hämärissä. Runo numero 22 löytyy teoksen sivulta 120 ja sen nimi teoksen sisällysluettelossa on kokonaisuudessaan “Sua katselen silmin ma huikaistuin”, joka on myös runon ensimmäinen säe.
- Runo kuitenkin tunnetaan nimenomaan nimellä Sua katselen
· Kokoelma Yökehrääjä julkaistu myöhemmin kokoomateoksessa Runot. 1, 1887-1897. Otava 1961/Eino Leino. Teoksen on toimittanut Aarre M. Peltonen.
·...
Vastausta kysymykseesi ei valitettavasti löytynyt. Tiedustelen laulua vielä kirjastoammattilaisten sähköpostilistan kautta ja palaan asiaan, mikäli saan vastauksen. Jos joku lukijoistamme tunnistaa laulun, tiedon voi kirjoittaa alla olevaan kommentti-kenttään.
