Minikalkkuna on tavallista kalkkunaa pienempi kalkkuna. Minikalkkunat tulivat kauppojen myyntiin Suomessa jo 1970-luvun alussa.
Helsingin Sanomat kertoi jutussaan 11.11.1971 meikäläisiin ruokapöytiin Amerikasta tulleesta minikalkkunasta mm. seuraavaa: Minikalkkuna painaa 3-4 kiloa, tavallinen jopa kaksinkertaisesti. Sitä voidaan hyvin markkinoida suuren perheen kerta-ateriaksi. Minikalkkunan arveltiin yleistyvän suomalaisissakin kalkkunakasvattamoissa.
Minikalkkunaa kutsuttiin tuolloin joskus myös broilerikalkkunaksi. "Broilerikalkkuna eli minikalkkuna on saatu aikaan roturisteytyksellä" HS 25.11.1971
Kansallisarkiston Arkistojen portti -palvelussa kerrotaan mitä mahdollisia arkistolähteitä sisällissotaan osallistuneista on käytettävissä. Kun tiedossa on henkilöiden osallistuminen suojeluskunnan toimintaan, hyvä lähtökohta voisi olla tarkistaa heidän mahdolliset suojeluskunnan henkilökorttinsa, joista lisätietoja Arkistojen portti -palvelussa. Myös mahdolliset kantakortit kannattaa tarkistaa. Kansalliskirjasto on digitoinut ja asettanut digitaaliarkistossaan käytettäväksi suomalaiset sanoma- ja aikakauslehdet. Alueen lehdistä voi löytyä nimillä hakemalla mainintoja yhteiskunnallisesti aktiivista henkilöistä. Esimerkiksi Lapuan Sanomissa kerrotaan kaupanhoitaja Juho Pajulalle myönnetyn Vapaussodan Rintamamiesten Liiton...
Kyllä näidenkin pienjulkaisujen pitäisi kuulua vapaakappalelain piiriin. Itse asiassa Finna.fi-tietokannan mukaan löytyy esimerkki Oulun yliopiston kirjastossa olevasta vaaliohjeesta, joka on merkittykin vapaakappaleeksi.
https://finna.fi/Record/oy.998915513906252?sid=3814069697
Saattaa olla niin, että tätä moniosaista Opetusministeriön julkaisemaa Vaaliohjeet-sarjaa kohdellaan vapaakappalekirjastoissa kuten pienpainatteita, joita ei kaikkia välttämättä viedä yliopiston kirjaston tietokantaan.
Esimerkiksi vuonna 2022 Oikeusministeriö julkaisi seuraavat vaaliohjeet vuoden 2023 eduskuntavaaleja varten:
Vaaliohjeet
Nro 1: Kunnan keskusvaalilautakunnan tehtävät
Nro 2: Vaalilautakunnan tehtävät
Nro 3: Ennakkoäänestys laitoksessa
Nro 4:...
Tilastokeskuksen asiantuntija ystävällisesti tarkisti asian. Vastaus on 156 kilometriä. Se kattaa eteläisimmän palan Tampereen väestöstä ja suurimman osan Turkua.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta sieltä ei ole vielä tullut vastausta. Ilmoitamme mikäli joku kollega siellä sattuisi tietämään kyseisen kirjan! Vai tietäisiköhän joku palvelumme seuraajista?
Runon "Ranunculus" on kirjoittanut V. A. Koskenniemi. Runo alkaa: "Ranunculus, kultatukka, hän keväällä nosti nuoren pään." Runo sisältyy Koskenniemen kokoelmaan "Valkeat kaupungit ynnä muita runoja" (WSOY, 1908) ja esimerkiksi kirjaan Koskenniemi, V. A.: "Kootut runot" (17. painos; WSOY, 1998).
Kirjassa Mary Olki: Kirjokintaista kauneimmat ja muita neuletöitä löytyy ainakin jotain maakunta-lapasten ohjeita. Kirjassa Eeva Haavisto: Sata kansanomaista kuviokudinmallia on jotain käsityömalleja ainakin Etelä-Pohjanmaasta ja Kymenlaaksosta. En pystynyt varmistamaan kirjojen sisältöä, mutta nämä kirjoihin kannattaa tutustua, mikäli etsit vanhempia perinnemalleja.En valitettavasti löytänyt teosta, johon on varmuudella koottu kaikkien maakuntalapasten ohjeet, sillä vanhojen kirjojen kuvailutiedot ovat suppeita. Tiedustelin maakuntalapasten kirjaa myös Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun vastaajilta ympäri Suomen, mutta en ole saanut vastausta ainakaan vielä.Maakuntalapaset ohjeet löytyvät koottuna verkosta esimerkiksi täältä: https://www....
Forssan museosta kerrottiin:"Mikään Ypäjän pääkylistä tai isoista taloista Tanhuanpää ei ole ollut Tarmo Hirsjärven kirjoittaman Ypäjän kunnan historian (1926) mukaan. Sen sijaan talonnimenä se tunnetaan luettelosta, jossa luetellaan Jokioisten kartanon maanomistuksesta vapautetut eri kylien talot. Tämän tiedon mukaan Tanhuanpään pientila olisi sijainnut Ypäjän Perttulan kylässä. Kansalaisen karttapaikka-palvelussa Tanhuanpää löytyy paikannimenä, ei aivan Perttulan kylän keskiöstä mutta lähimailta.Muuta nimeen liittyvää: Forssan museon kokoelmatietokannasta ei tullut osumaa paikkatiedolle Tanhuanpää, sen sijaan valokuvakokoelmasta, nimitietojen kohdalta, löytyi Tanhuanpää-nimisiä henkilöitä ainakin pari. Tanhuanpää talon-...
Kirjaston eräpäivä ei osu päivälle, jolloin kirjasto on kiinni. Lainat eivät eräännyt viikonloppuisin eikä arkipyhinä. Käytännössä eräpäivä hyppää aina sen päivän yli, jolloin kirjastot on suljettu. Esimerkiksi tavallisten (ei bestsellerien) kirjojen laina-aika on siis vähintään neljä viikkoa. Voit tarkistaa lainojesi eräpäivät Helmet-sivulta omista tiedoistasi.
Kaiketi elokuvatähden tässä voi ajatella käyttävän yksinkertaisesti puhekieltä."Puhekieli ja kirjakieli poikkeavat toisistaan suuresti. Niiden erot johtuvat tehtävän erilaisuudesta: puhekieli on olemassa lähiyhteyttä, kirjakieli kaukoyhteyttä varten. Keskustelussa ei yleensä ole aikaa täsmällisimpien ilmausten etsimiseen eikä lauseiden huolelliseen rakentamiseen, -- " (Päivi Rintala, Tyyliopin perusteita. – Teoksessa Suomen kielen käsikirja)Puhekieli harvoin on kieliopillisesti täysin korrektia. Siihen sisältyy paljon kielioppisääntöjen vastaista ainesta. Kieltä äidinkielenään puhuvatkin sortuvat säännöllisesti suullisessa ilmaisussa virheisiin, joita tuskin kirjoittaessaan tekisivät. Sitä paitsi, Closen haastattelussa käyttämä "one of the...
Huu oli uskomusten mukaan kuoleman edellä näyttäytyvä tai lähisukulaisen kuoltua ihmiseen merkkinsä, kuten mustelman, jättävä henkiolento, aave tai kummitus. Huunpurema tai huunhaukko oli tällainen ilman varsinaista syytä ihoon ilmestynyt mustelma, jonka uskottiin ennustavan läheisen ihmisen kuolemaa. Uno Harvan teoksessa Suomalaisten muinaisusko käsitellään lukuisia eri henkiolentoja, myös erilaisia aaveita ja kummituksia. Henkiolento huuta siellä ei kuitenkaan mainita. Huun kohdalla näyttää olevan niin, että tietoa siitä on lähinnä etymologisissa ja muinaisuskoa käsittelevissä sanakirjoissa.Lähteet:Pulkkinen, Risto: Suomalaisen kansanuskon sanakirjaSuomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirjaHarva, Uno: Suomalainen muinaisusko...
Alla linkkejä aiheista: kirjallisuutta naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla, kirjallisuutta lasten asemasta 1800-luvulla, opinnäytteitä kulttuurihistoriasta 1800-luvulla, opinnäytteitä naisten asemasta Suomessa 1800-luvulla ja opinnäytteitä arjen historiasta 1800-luvulla. Voit tehdä Finnassa ja Helmetissä lisää hakuja haluamillasi hakusanoilla ja rajauksilla.https://tinyurl.com/naiset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/lapset-asema-Suomi-1800https://tinyurl.com/opinnayte-naiset-1800https://tinyurl.com/opinnayte-kulttuurihistoriahttps://tinyurl.com/opinnayte-arjen-historia
Kirjastojen valikoimista en kappaleen nuotteja löytänyt. Osoitteesta https://muusikoiden.net/tori/ilmoitus/1939541 on myynnissä numerolla 99 Kesätuulen soittoon kappaleen nuotit.
Kappaleen on suomentanut Mikko Alatalo. Levyn biisilistassa lukee kappaleen kohdalla: "Lyrics By – Mikko Alatalo".Linkki levyyn Lapsenusko:https://www.discogs.com/release/25013863-Mikko-Alatalo-Lapsenusko-Surun-Toivon-Ja-Rakkauden-Laulut?srsltid=AfmBOoqXKgdCaNeWeIoyTxGtqgANyuq3aiR0Fj1vayOE4EzsXZyzP61y
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Ylen Arkistomyyntiin ja tiedustella, onko kyseisestä ohjelmasta mahdollista saada tallenne.
Alla olevista linkeistä löydät mm. tiedustelulomakkeen ja hinnaston, sekä muuta lisätietoa aiheesta.
https://docs.google.com/document/d/1SEuBMxSdyb7SP033bJFfclmRmm_SOBHPKV8…
https://www.lyyti.fi/reg/yle_arkistoaineistoa_yksityiskayttoon
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Hei, kirjoituskoneesi on valmistettu syyskuussa vuonna 1928.
Kirjoituskonetietokannasta voi hakea tietoa merkin, mallin ja sarjanumeron perusteella. Linkki vie suoraan Remington Standard No. 30 tietoihin:
Remington Typewriter Model Serial Number Database (typewriterdatabase.com)
Marianne Faithfull esiintyi Savoy-teatterissa 22.3.1996. Faithfull esitti Kurt Weillin lauluja (”ilta Weimarin tasavallassa”) säestäjänään Paul Trueblood.
HS/25.3.1996
Kyseessä on varmaankin kirja Valeria karnevaaleissa. Finna.fi-palvelusta löytyvät seuraavat bibliografiset tiedot:
Valeria : tarina nukesta, joka kiersi maailmaa. C, (Valeria karnevaaleissa)
Alkuteos: Valériane au Grand hôtel é Rio
Ulkoasu: [54] sivua : kuvitettu ; 16:o
Kieli: suomi
Alkuteoksen kieli: ranska
Julkaisija: [Porvoo] : WSOY [1961]
Lisätiedot: [Madeleine Grize] ; [kuv. Ariane Chatel] ; [Madeleine Grizen tekstin mukaan suomeksi kertoneet Martta Tynni ja L. Aro]
Lähde: https://www.finna.fi/Record/fikka.3551542
Nimimerkki Rouva Huu on lastenkirjablogissaan kirjoittanut Valeria-sarjasta: https://lastenkirjahylly.blogspot.com/2010/03/muistaako-kukaan-valeriaa.html
