Kotimaisiin tv-tuotantoihin tekijätietoineen pääsee parhaiten käsiksi KAVIn Radio- ja TV-arkiston ylläpitämän Ritva-tietokannan kautta, jonka metatietoja voi etsiä ja selata vapaasti verkossa. Ohjelmien katselu onnistuu RTVA:n asiakaspisteillä.
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Se olikin varsin haastava ja laaja. Vastauksia olemme etsineet esimerkiksi teoksista Viime sotien kirjat (Juhani Niemi),
Kansalaissodan kirjalliset rintamat eli kirjallista keskustelua vuonna 1918 (Maria-Liisa Kunnas), Kirjailijoiden kentät ja kasarmit (Markku Envall) ja
Kirjallisuutemme lyhyt historia (Leena Kirstinä). Lisäksi kysyimme vinkkejä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) tietoasiantuntija Tytti Rajahongalta.
Näiden tietolähteiden jälkeen voimme esittää seuraavia vaihtoehtoja.
J.L. Runebergin Vänrikki Stoolin tarinat on vaikuttanut sotakäsityksiin kirjallisuudessa, vaikka se ei olekaan romaani, vaan ruotsinkielinen runoteos. Se ilmestyi kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860 ja kertoo Suomen...
Kämmekkä sanaa ei ollut selaamissani etymologisissa sanakirjoissa. WSOY:n Nykysuomen sanakirja vuodelta 1978 määrittelee sanan näin:
koti- ja ulkomaisia kasveja, joille on ominaista kämmenmäisesti liuskainen juurimukula ja tertussa olevat kannukselliset, tav. punaiset kukat.
Sama asia todetaan Kukkamestareiden orkideaa käsittelevässä nettiartikkelissa: Orkideoiden taustaa – kukkamestarit.fi
Aseita ja revolvereita käsittelevää kirjallisuutta löytyy Piki-kirjastoista, https://piki.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&loo…
Finna-haun tulos, https://finna.fi/Search/Results?limit=0&join=AND&bool0%5B%5D=AND&lookfo…
Suomessa on Metsästysmuseo, jossa on myös kirjasto. Sieltä saattaa löytyä lisää asekirjallisuutta, https://www.metsastysmuseo.fi/kokoelmat/kirjasto/.
Molempia kirjoja löytyy vielä Suomen kirjastoista. Lainattavia kappaleita voi etsiä Finna-haun tuloksista:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&lookfor=perunahuijarit&type…
Penquin Readers -sarjassa on kielitaidon mukaisia tasoluokkia. Kannattaa etsiä ensin kustantaja sivulta (https://www.penguinreaders.co.uk/books/?level=all&category=all) haluamansa kirjan ja etsiä sitten kirjan tiedoilla Finna-palvelusta (https://www.finna.fi/) sen saatavuustiedot kirjastoista. Finnasta löytyvät useimpien kotimaisten yleisten ja tieteellisten kirjastojen aineistot.
Jos kirjaa tai jotakin muuta aineistoa ei ole missään OUTI-kirjastossa, sen voi tilata lainaksi muualta Suomesta tai ulkomailta. Tällaista lainaa kutsutaan kaukolainaksi.
Tikkurilan kirjastossa kaikki Vantaa-kokoelmaan kuuluvat teokset ovat nimenomaan paikan päällä tutustuttaviksi tarkoitettuja. Tämän takia niitä ei lainata ulos. Helsingin pitäjän vuosikirjoja on kirjastoissa myös tavallisina lainattavina kappaleina, joiden varaaminen omaan lähikirjastoon onnistuu osoitteessa https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SVantaa%20Seuran%20Helsingi… .
Frank Gilbrethin kehittämästä ajan ja liikkeen tutkimuksesta on kirjoitettu paljonkin. Suomessa menetelmästä on puhuttu rationalisointina, joka on laajempi kokonaisuus kuin pelkkä työn tehokkuuteen keskittyvä tarkastelu. Aiheeseen voi tutustua esimerkiksi näiden teosten kautta:
Hannele Seeck: Johtamisopit Suomessa: taylorismista innovaatioteorioihin
Tero Vuorinen: Strategiakirja: 20 työkalua
Helmet kirjaston lainaushistorian saa näkyviin, kun kirjautuu Helmet sivuille nettiselaimessa ja napsauttaa omissa tiedoissa Lainaushistorian tallentumaan. Taskukirjastossa lainaushistoria tulee näkymään uusimman päivityksen myötä. https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/67600/951-44-6613-6.pdf?sequence=1
En löytänyt sanastoista termiä (esim. Finto). Löysin kyllä esimerkin memory playsta Tennessee Williamsin Lasisen eläintarhan, mutta en löytänyt teoksen kuvailuista mitään memory playhin viittaavaa.
Pro gradu -tutkielmassa Draaman hiljainen kerronta Parenteesit kommunikoivana elementtinä Eeva-Liisa Mannerin näytelmässä Poltettu Oranssi, tekijä Anne Turunen (Jyväskylän yliopisto Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos kirjallisuus elokuussa 2009) on käytetty termiä ”muistinäytelmä” (memory play), joka on kuvattu muodoksi, jossa kertojahahmo osallistuu muiden henkilöhahmojen mukana näytelmän tapahtumiin, https://jyx.jyu.fi/bitstream/handle/123456789/23038/4/URN_NBN_fi_jyu-20…
Sain apua Kuvataide- ja...
Voisiko kyseessä olla Meg Cabotin kirja Prinsessatunnit: opas tuleville prinsessoille? Se on ilmestynyt vuonna 2004 ja tarjoaa humoristista tapakasvatusta. Kirjassa on pinkit kannet ja siinä on 138 sivua.
Keski-kirjastojen kokoelmista kirja löytyy täältä: https://keski.finna.fi/Record/keski.276901
Näppituntumalta ja kokemuksesta (15 vuotta) Helmet-kirjastoissa työskennelleenä voisin sanoa, että yhdestä kirjastosta saattaa "kadota" lähes joka päivä joitakin niteitä, niin uusia kuin vanhempiakin. Kun teos ei ole omalla hyllypaikallaan eikä sitä löydy muista ns. loogisista paikoista, se joudutaan merkitsemään kadonneeksi. Nide kuitenkin saattaa löytyä myöhemmin esimerkiksi inventoinnin yhteydessä. Kysyin Helmet-kirjaston järjestelmänvalvojaltamme arviota kadonneiden niteiden määrästä vuosittaisessa tietueiden poisto-operaatiossa. Hänen mukaansa poistotilastoja tehdään, mutta niistä ei selviä poiston syy tai teoksen ikä.
Kyseisinä vuosina käytössä olleessa vuoden 1935 Lääkärintarkastusohjesäännössä kohdan 86 merkitys oli seuraava:
86. Ankaranlaatuiset ihotaudit, luonteeltaan tarttuvat, kroonilliset tai helposti uusiutuvat tai suuresti rumentavat (Affectiones cutis chronicae, contagiosae).
a)Ihosienet (Dermatomykoses: Trichophytia etc.).
b)Muut ihotaudit (Dermatoses variae, graves: Psoriasis etc.).
B II viittaisi rauhan aikana tarvittaessa palvelukseen määrättävään II luokan apumieheen. Tarkenne b3 voisi olla peräisin myöhemmästä vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännöstä. Tuolloin ihotaudit luokiteltiin seuraavasti:
86. Vaikeanlaatuiset ihotaudit, tarttuvat, krooniset, uusiutuvat, suuresti rumentavat.
86a. Ihosienet (Dermatomycoses. Trichophytia...
Voitto Silfverhuthin Tampereen seurakuntahistoria tietää kertoa, että "omaa väestökirjanpitoa puuvillatehtaalaisille ei suotu, mutta rippikirjassa he saivat oman osastonsa ja otsikkonsa (Fabriken) niin kuin paperitehtaan väkikin (Pappersbruket)".
Turun tuomiokapituli oli julistanut Finlaysonin tekemän anomuksen johdosta tehtaan erilliseksi kirkkoseurakunnaksi vuonna 1846. Omana tehdasseurakuntanaan puuvillatehtaan yhteisö lakkasi olemasta jo vuonna 1880, kun sen papinvirkaa ei pitkäaikaisen viranhaltijan kuoltua enää kokoaikaisesti täytetty, ja Finlaysonin tehtaan seurakunta yhdistettiin Tampereen kaupunkiseurakuntaan.
Finlaysonin seurakunnalla ei siis ollut omia rippikirjoja – finlaysonilaisten väestökirjanpidosta huolehti...
Kirjastoista löytyy kieltenopiskeluun tarkoitettuja, lyhennettyjä ja sanastoltaan helpotettuja vieraskielisiä kirjasarjoja. Sarjoissa on usein eri tasoja lukijan kielitaidon mukaan.
Helppolukuisia englanninkielisiä kirjoja on ilmestynyt esimerkiksi Macmillan readers-, Cambridge English readers-, Penguin readers- ja Easy readers -nimisissä sarjoissa.
Teknologian ja turvalaitteiden kehitys on madaltanut kynnystä lähteä vesille ilman riittävää perustietämystä, -osaamísta ja kokemusta. Karilleajot lisääntyivät lukumääräisesti 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä mahdollisesti veneiden määrän lisääntyessä. Vuosi 2006 oli huippuvuosi Suomen taloudessa, ja tuona vuonna lisääntyivät voimakkaasti sekä veneet että onnettomuudet. (Mäkilä, M. 2009. Veneilyonnettomuudet ja niihin johtaneet syyt. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-200911155452 luettu 14.12.2022.)
Hatarat navigointitaidot ja liiallinen luottamus navigointilaitteisiin nousevat toistuvasti esiin, kun tutkitaan viime vuosina lisääntyneitä karilleajoja ja muita veneilyonnettomuuksia. GPS-navigaattorien...
Juhani Känkäsen Apo Apponen -kirjojen kustantaja on Kustannusosakeyhtiö Teos. Teoksen Kevät 2023 -kirjaluettelossa ei valitettavasti näy uutta Apo Apposta.
Apposella on omat Facebook-sivut, eikä sielläkään ole mainintaa uudesta Appos-kirjasta.
https://fi-fi.facebook.com/apoapponen/
Kirjastojen osalta lista löytyy Kirjastot.fi:n sivulta https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Kirjastoissa katsotaan hieman perään menevätkö kirjat vai jäävätkö kirjakierrätyshyllyyn. Kirjoja poistetaan tarvittaessa. Yleisesti rajataan kuinka monta kirjaa voi tuoda.
Muuta luetteloa ei löytynyt, eikä siten kuka niitä hallinnoisi.
Kirja on todennäköisesti Nuku hyvin : iloisia iltasatuja pienille (2021). Siinä on Jyri Paretskoin satu Kääkkä ja Ryökäle, joka vastaa kuvausta.
Linkki kirjan tietoihin OUTI-verkkokirjastossa: https://outi.finna.fi/Record/outi.2188454?imgid=1
Tarina on Isaac Asimovin Yö saapuu (Nightfall), joka ilmestyi alun perin novellina 1941. Myöhemmin Asimov laajensi novellin romaaniksi yhdessä Robert Silverbergin kanssa. Kuvauksesi sopii romaaniin lähes täydellisesti.
