Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -...
Sanat ja nuotit löytyvät mm. seuraavasta teoksesta:
Suuri toivelaulukirja. 4, Helsinki : Musiikki Fazer, Suuri suomalainen kirjakerho, 1984
Teoksen saatavuutta voit tarkastella HelMet -kirjastojen yhteisestä aineistohausta: http://www.helmet.fi/search*fin/tsuuri+toivelaulukirja+4/tsuuri+toivela…
Jos kirjastokortillasi on tunnusluku, voit varata teoksen itsellesi samasta osoitteesta.
Rami on käytetyimpiä Raimon kutsumamuotoja, mutta vanhastaan Rami juontaa juurensa myös Aabrahamista. Virallisena etunimenä Rami yleistyi 1960-luvun loppupuoliskolla ja se on ollut tavallinen vielä 1980-luvulla varsinkin Lounais-Suomessa. Ramin nimipäivä 18.12. on ollut almanakassa vuodesta 1973 lähtien sijoitettuna Aabrahamin paikalle.
(Kustaa Vilkuna: Etunimet, Otava, v. 2005)
Valitettavasti valokuvien tulostaminen valokuvapaperille ei ole Lahden kirjastoissa mahdollista. Toki valokuvia voi halutessaan tulostaa tavalliselle kopiopaperille. Tulosteiden hinnat löytyvät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://lastukirjastot.fi/104981/fi/articles/maksut. Omien papereiden käyttäminen kirjaston laitteissa ei ole mahdollista.
Victoria Holtin Philippa Carr-nimellä kirjoittamia romaaneja on suomennettu toistaiseksi: Musta joutsen, Pyhän Brunon ihme, Petollinen rakastaja, Valloittajan paluu, Sydämen valinta, Kätketty salaisuus, Juhannustulien taika, Salaisuuksien lampi, Kohtalonyhteys sekä Kerran taas kohdataan.
Varsinaista suomenkielistä sivistyssanakirjaa ei valitettavasti netistä löytynyt. Vierasperäisten sanojen merkityksiä voi selvitellä myös eri alojen sanastojen avulla. Tällaisten jäljille pääset esim. Linkkikirjaston (http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto ) sanakirjat-haulla. Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista (http://www.makupalat.fi/) löytyy sanakirjoja ja sanastoja ; valitse ensin tieteet, sitten kielitieteet ja sanakirjat.
Vanhoja Apu-lehden vuosikertoja säilytetään mm. Turun yliopiston kirjastossa, jossa niitä voi lukea. Lehtiä selaamalla voisi kaivattu artikkeli löytyä, tietokannoista ei löyty näin vanhoja artikkeleita.
Kirjasto ei tosiaankaan voi ottaa vastaan dvd-levyjä asiakkailta(tai yleensä muitakaan kuvatallenteita). Tämä johtuu siitä, että kirjaston lainaamilla kuvatallenteilla tulee olla lainausoikeus, jonka myyjä on tallenteille hankkinut. Myyjä myös huolehtii tekijänoikeusmaksuista. Kirjasto maksaa tämän vuoksi hankkimistaan dvd-levyistä huomattavasti korkeamman hinnan kuin yksityishenkilö, joka ostaa dvd-levyn yksityiseen käyttöön.
Kirjastojen tekijänoikeuksiin perehtynyt Heikki Poroila on Kirjastot.fi-palelun keskusteluissa vastannut samantyyppiseen kysymykseen näin:
" Kysymys: "Jos asiakas haluaa lahjottaa kirjastolle videokasetin tai dvd:n, mikä on menettelytapa?"
HP: Jos tallenteella on suojattu elokuvateos, se voidaan sinänsä ottaa vastaan...
Seuraavista julkaisuista löytyy yrityksen perustamisohjeita:
Minäkö hyvinvointialan yrittäjäksi? : ohjeita sosiaali- ja terveysalan yritystä suunnitteleville, Anja Karvonen-Kälkäjä, Dan Soback, Susanna Uusitalo, Kokkola : Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu, 2009,3.uud.p.
Yrityksen perustamisopas : käytännön perustamistoimet, Työ- ja elinkeinokeskus, Helsinki: Edita, 2009, 18.uud.p., tai
Yrityksen perustajan opas 2009, toimitus: päätoimittaja Riina Lipponen ... et al.;julkaisija: Keskuskauppakamari, Helsinki,2009.
Kaupparekisterin sivuilta löytyvät jokaisen yritysmuodon perustamisohjeet ja -lomakkeet:
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri.html
YritysSuomen sivuilla on paljon tietoa yritystoiminnan käynnistämisestä, kirjanpidosta ja...
Suomen kirjastohistorian katsotaan alkavan Turun akatemian perustamisesta 1640. Turun akatemiassa toimi alusta lähtien oma kirjasto. Turun palosta säilyneet niteet Turun akatemian kirjaston kokoelmista siirtyivät Helsinkiin perustetun yliopiston kirjaston kokoelmiksi. Kirjakokoelmia oli toki ollut jo aiemminkin kouluissa ja luostareissa. Suomen kirjastojen historian alkuvaiheesta löytyy tietoa teoksesta Suomen kirjallisuus VII (Suomen kirjastohistoria, s. 147-) sekä Helsingin yliopiston kirjaston historiasta Bibliotheca academica : Helsingin yliopiston kirjasto - Suomen kansalliskirjasto / [Dorrit Gustafsson, Esko Häkli, Eija Vuori] ; [toimitus: Rainer Knapas]
[Helsinki] : Helsingin yliopiston kirjasto, 2001 .
Rosee- eli teneriffan- eli aurinkopitsin teko-ohje löytyy Internetistä google-haulla mm. sivulta http://www.pikku-k.vuodatus.net/blog/category/Rosee-pitsin+ohje .
Kauneimmat käsityöt 2 -kirjasta (1975) löytyy myös pitsin valmistusohje (s. 298-304).
Muutokset rahan arvossa löytyvät esimerkiksi Suomen tilastollisesta vuosikirjasta 1998 (s. 565, rahanarvonkertoimet). Teoksessa luetellaan kertoimet vuosilta 1921 - 1997. Suomen tilastollinen vuosikirja vuodelta 1999 ei vielä ollut meillä kokoelmassa, mutta rahan arvo ei mainittavasti ole muuttunut vuosina -98, -99, kuten tunnettua.
Vuosikirja on ostettu jokseenkin kaikkiin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteisiin. (Useimmissa kirjastoissa käsikirjasto-kokoelmassa, tosin joitakin lainakappaleitakin löytyy.)
Kyseessä on Liettuan lippu.(lähde: Talocci: Valtioiden liput ja vaakunat, 1993)
Myös Internetissä on lippukuvastoja ja -hakemistoja, esimerkiksi
http://www.geographic.org/flags/ (ks. linkki Flag indentifier)
http://allstates-flag.com/fotw/flags/
http://www.cia.gov/cia/publications/factbook/
Pääkirjasto säilyttää Hämeen Sanomat pysyvästi kokoelmissaan joko mikrofilmeinä tai sidottuina vuosikertoina. Vanhoja Helsingin Sanomia löytyy vain vuosilta 1914-1922 ja 1924-1950. Ota yhteyttä pääkirjaston infoon, josta saat haluamasi vuosikerran luettavaksi.
Ainoa toistaiseksi löytämäni tulikettu-aiheinen satu on Tuliketun metsästys teoksessa Suomalaiset kansansadut 4--Hölmöläissadut--Valhesadut , SKS, 1993. Satu on kuitenkin hyvin lyhyt. Kari Kailan kirjassa Revontulet : kansankäsityksistä tutkimukseen (Helsinki : Ursa, 1998) kerrotaan kansanuskomusten tuliketusta revontulien synnyn selittäjänä. Tulikettu esiintyy myös Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelijassa.
Ilmatieteen laitoksen www-sivuilla osoitteessa http://www.fmi.fi/tutkimus_avaruus/avaruus_30.html on artikkeli revontulista. Artikkelissa mainitaan myös tulikettu-teoria.
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi (Tammi 1992) on nimi Kira. Venäläinen muunnos nimestä Kyra (alkuaan kreikan Kyrene, nainen Kyreniasta). Nimi ei ole almanakassa.
Kirjastoista löytyy nimistä ja niiden merkityksestä kiinnostuneille monia kirjoja. Edellisen lisäksi esim.
Nummelin, Juri Eemu, Ukri, Amelie : 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä. 2005
Vilkuna, Kustaa Etunimet Kirja 4. uud. laitos 2005
Lempiäinen, Pentti Suuri etunimikirja. 3. tark. p. 2004
Chastnaya-Leppäniemi, Olga Valitse nimi lapselle!. 2. p. 2003
Nummelin, Juri Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä 2003 4
Kiviniemi, Eero Iita linta maria : Etunimiopas vuosituhannen vaihteeseen 1993 (
Lempiäinen, Pentti Nimipäivättömien nimipäiväkirja...
Joissakin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteissä on palautusluukku, jonka kautta voi palauttaa kirjoja ja muuta aineistoa kirjaston ollessa kiinni. Palautukset ovat silloin asiakkaan vastuulla, ja ne palautetaan järjestelmään vasta seuraavana aukiolopäivänä. Kovin monessakaan kirjastossa ei palautusluukkua ole, joten kannattaa tarkistaa asia ennen kuin yrittää palauttaa kirjoja sulkemisajan jälkeen.
Tuon tyyppiset nimet ovat enimmäkseen venäläisperäisiä. Kysymyksessä on alkuaan muoto, joka ilmoittaa omistajan, esim.
Andrej/Андрей ’Andrei’ josta muodostetaan Andrejev/Андреев ’Andrein’
Ivan/Иван ’Ivan’, Ivanov/Иванов ’Ivanin’.
Suomessa (ja monissa muissakin latinalaista aakkostoa käyttävissä kirjoitusjärjestelmissä) nimen loppu on usein vakiintunut muotoon –off, -eff sen vuoksi, että huolitellussa venäjässä kirjoituksen sananloppuinen
-v/-в useimmissa yhteyksissä äännetään kuten f.
Tyypillisiä juutalaisnimiä nämä eivät ole. Monet Suomen ja muidenkin maiden juutalaissuvut ovat kuitenkin aikanaan eläneet Venäjällä ja heidän nimensä on tuolloin usein mukautunut venäläistyyppiseksi.
Myöskään monet suomalaiset, joilla on tällaisia nimiä,...
Suomen kielessä naisia ja miehiä ei erotella persoonapronominilla kuten esim. englannissa tai ruotsissa (he/she, han/hon). Meillä on kuitenkin neljä erilaista feminiinijohdinta eli kielellistä tapaa muodostaa sanasta naiseen viittaava muoto. Näitä ovat -tar ja -tär, -kko ja -kkö, -ska ja -skä sekä -nna. Feminiinijohtimen avulla muodostettu sana voi viitata joko naisen omaan arvoon tai ammattiin (tarjoilijatar, kirjailijatar, karjakko) tai aviopuolison arvoon tai ammattiin (kenraalitar, tohtorinna, pastorska).
-Ska/skä-pääte on lähtöisin ruotsin kielestä, ja kielenhuoltajat suhtautuivat siihen kielteisesti jo 1900-luvun alkupuolella. Professorskan ja kapteenskan tilalle suositeltiin ilmauksia professorinrouva ja kapteeninrouva. Puhekielessä...
