Hei,
voisiko se olla John Praterin kuvakirja jonka nimi on Lahja. Se on julkaistu vuonna 1985 ja kertoo mielikuvitusmatkasta pahvilaatikolla ja on tosiaan tuollainen tekstitön kirja.
Löytyy Vaara-kirjastojen kokoelmasta: Lahja | Vaara-kirjastot | Vaara-kirjastot (finna.fi).
Valitettavasti Arne Norlinin laajasta tuotannosta ei ole suomennettu mitään, ei siis myöskään Halvan-kirjoja.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au031aa104-a17f-4efc-b4b7-3…
https://forfattarformedling.se/forfattare/arne-norlin/
Kyseessä voisi olla Sanna Ravin vuonna 2006 ilmestynyt Ansari, joka on palkittu sekä Tampereen kaupungin kirjallisuuspalkinnolla (2006) että Runeberg-palkinnolla (2007).
Ansari | Kirjasampo
Vuoden 1935 LTO:n perusteella 8a merkitsee seuraavaa:
8. Nivelreumatismi (Polyarthritis rheumatica)
a) äkillinen, helposti uusiutuva (kolmen viime vuoden aikana esiintynyt)
E viittaa tilapäisesti kelpaamattomaan, jonka palveluskelpoisuuden ratkaiseminen siirretään toistaiseksi, määräten edelleeen nostoväen III luokkaan jossakin seuraavassa kutsunnassa uudelleen tarkastettaviksi.
81a:n merkitsee saman lähteen mukaan seuraavaa:
81a. Toinen alaraaja 3-5 cm lyhyempi; edellä mainitut viat lievempinä , kuitenkin niin että huomattavasti haittaavat kävelyä.
B II merkitsee apupalvelukseen kelpaavaa toisen II luokan apumiestä, joka määrätään tarvittaessa palvelukseen rauhanaikana.
Niin kuin kiitetyn Juudas Iskariot -tutkielman Judas : the troubling history of the renegade apostle (USA:ssa Judas : the most hated name in history) mainiossa teoksessaan huomauttaa, juutalaisessa kulttuurissa etunimi Juudas on yhä käytössä. Suosituimpiin nimiin se ei ehkä kuulu, mutta kantajia sillä edelleen on. On hyvä huomata, että juutalaisuudessa nimeen ei liity sellaista petturuuden painolastia kuin kristityssä maailmassa. Samoin kannattaa pitää mielessä, että meille länsimaisista kielistä tutut nimen muodot variaatioineen (Judas, Judah, Jude, Juudas jne.) eivät sellaisinaan esiinny hepreankielisessä Israelissa, jossa vastaava nimi on Yehudah ja sen modernisoitu versio Yehuda.
Kyseessä on Gunnar Björlingin runo kokoelmasta Luft är och ljus (1946), sen kuudennesta osasta. Runo alkaa rivillä "Nån gång gick strömmen förbi...".
Valitettavasti kyseisestä runosta ei löydy suomennosta.
https://www.sls.fi/sites/default/files/publications/pdf/2523.pdf
https://litteraturbanken.se/f%C3%B6rfattare/Bj%C3%B6rlingG/titlar/Luft%…
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://finna.fi/
Kysymyksestä ei käynyt ilmi, mihin tarkoitukseen tietoa etsitään. Ei myöskään se, voisiko sisarpuoli tiedustella omia tietojaan. Asiaan vaikuttaa tietenkin myös se, onko isyys aikoinaan tunnustettu. Jos ei, tietojen etsiminen voi olla hankalaa. Jos kyse on esimerkiksi perunkirjoituksista, kiinteistökaupoista, lainhuudatuksista tai muista virallisista asioista, voitte tilata esimerkiksi seurakuntien keskusrekisteristä sukututkimusmuotoisen virkatodistuksen. Huomioithan, että Suomen ev.lut. kirkosta tilattavissa virkatodistuksissa todistetaan tiedot vain henkilön kirkon jäsenyysajalta. Jos henkilö ei ole koko ajan kuulunut Suomen ev.lut. kirkkoon, niin virkatodistuksia voi tilata mm. Digi- ja väestötietovirastosta,...
Kollegan kotoa löytyi 50-luvun kirja, josta kyseinen loru löytyy. Kirjan nimi on kaiketi Haloo, haloo. Muuten kirjassa on vain suppeat tiedot, lorun alkuperäinen tekijä on kaiketi C. Groos. Finnasta löytyvät vain niukat tiedot, mutta kirja on luultavasti tämä, https://finna.fi/Record/jykdok.1067469?sid=2960247891
Jöröjukka-rockia ei löydy Rauli Badding Somerjoen vuonna 1997 julkaistulta kokoelma-albumilta Kaikki laulut, joka – nimensä mukaisesti – sisältää hänen koko levytetyn tuotantonsa (sekä muutamia ennenjulkaisemattomia esityksiä), joten ainakaan levylle Badding ei sitä ole laulanut. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita sitä, ettei hän olisi sitä voinut esittää vaikkapa jossakin radio- tai televisio-ohjelmassa, josta ei ole tallennetta tehty, säilynyt tai kärkkäiden youtubeilijoiden ulottuville uudelleen esitetty. Muistikuvaa on siis suoralta kädeltä vaikea vahvistaa sen paremmin oikeaksi kuin vääräksikään.
Löytyykö muita, jotka muistavat kuulleensa Jöröjukka-rockin Baddingin laulamana?
Nykytiedon mukaan tatuointien tekeminen alkoi levitä Polynesiaan ja muihin Oseanian saarille noin 1500-luvulla eKr. Syynä tähän oli austronesialaisten kansojen 3000-luvulla eKr alkanut levittäytyminen nykyisen etelä-Kiinan alueelta ensin Malaijien saaristoon ja sen jälkeen laajemmin Oseaniaan. Arkeologit ovat löytäneet Tongan saarilta tatuointiin käytettyjä välineitä (ajoitus noin 1450 eKr.). Tonga on Polynesian saariryhmän länsilaidalla. Polynesian itäisimpiin osiin tatuoiminen levisi todennäköisesti myöhemmin kuin Tongalle.
Lähde:
L. Krutak & A. Deter-Wolf, Ancient Ink: The Archaeology of Tattooing, University of Washington Press 2017
Kirjojen kuvailu ja asiasanoitus on vanhan kirjallisuuden osalta puutteellista verkkokirjastossa, joten vanhaa Turkuun sijoittuvaa kirjallisuutta voi olla hedelmällisempää etsiä Kirjasammosta, jossa teoksista on pidemmät ja tarkemmat kuvaukset.
Kirjasammon haku on hieman kömpelömpi kuin Finnan, eikä käytössä ole hakua helpottavia rajauksia tai useita hakukenttiä, mutta Turkuun sijoittuvaa kaunokirjallisuutta saa esiin seuraavalla tavalla:
hae ensin hakusanalla Turku
avaa sitten tietue sellaisesta teoksesta, jonka Konkreettiset tapahtumapaikat -kohdassa mainitaan Turku
klikkaa Turku-linkkiä Konkreettiset tapatumapaikat -kohdassa
Hakutulosten kansikuvista voi hieman aavistella, onko kyse vanhasta vai 2000-luvun puolella kirjoitetusta...
Kyllä onnistui kirjojen varaaminen myös tuolloin. Esimerkiksi Kurikassa asiakas saattoi tehdä varauspyynnön pahviselle kortille, johon täytettiin yhteystiedot varauksen noutamista varten. Tämän jälkeen varaus kirjoitettiin eräänlaisille tikuille, jotka sai pujotettua metallipalojen väliin aakkosjärjestykseen lehtiön sisälle. Jokaiselle aihealueelle oli myös omat värinsä, jolla varaukset merkittiin (esimerkiksi aikuisten kaunokirjallisuudelle omansa, lastenkirjallisuudelle omansa jne.). Kun kirjoja sitten palautui edelliseltä asiakkaalta, käytiin varaukset läpi jokaisen palautuksen kohdalla. Kun kirja, josta oli tehty varaus, saapui takaisin kirjastoon, otettiin varaus lehtiöstä pois ja varauksesta ilmoitettiin sitten asiakkaalle kirjeitse.
Tiedustelin asiaa Sanomalehtimiesliitosta. Sieltä kysymys oli ohjattu FT JYrki Vesikansalle, joka on työskennellyt Uudessa Suomessa ja tutkinut paljon sanomalehtien historiaa. Hän vastasi näin:
"Uuden Suomen ja sen edeltäjien, käytännössä Uuden Suomettaren arkisto (alk. 1880) on vapaasti käytettävissä ja hyvin järjestettynä Kansallisarkistossa. Mitään tilaajaluetteloa tai vastaavaa ei ole kuitenkaan miltään ajalta jäljellä – viimeinen tilaajarekisterikin tuhottiin 1991 kilpailusyistä. (Olisi kannattanut säilyttää vaikka määräajaksi sinetöitynä tutkimusta varten.) Tilaajakunnasta on kyllä myöhemmältä ajalta tietoja esim. kaupunginosittain ja ammattikunnittain. 1880-luvulla Uusi Suometar oli Helsingin ainoa suomenkielinen sanomalehti....
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu...
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Romaaneja:
Brallier, Max: Maailman viimeiset tyypit -sarja
- vauhdikasta ja humoristista seikkailua hirviökatastrofin jälkeisessä maailmassa
Holopainen, Anu: Iik! -sarja
- alakouluikäisille suunnattu kauhusarja versioi elokuvista ja kirjallisuudesta tuttuja aihelmia vampyyreista räyhähenkiin
Lipasti, Roope: Palavan kaupungin lapset
- historiallinen seikkailukirja Turun palosta
Meggitt-Phillips, Jack: Hirviö-sarja
- karmivan hauska tarina ullakolla asuvasta hirviöstä ja pippurisesta Helmikki-tytöstä
Våhlund, Elias: Käsikirja supersankareille -sarja
- koulukiusattu Aliisa löytää käsikirjan, joka lupaa muuttaa hänen koko elämänsä
Sarjakuvaa:
Falch, Malin: Pohjantuli -sarja
-...
Kukaan vastaajistamme ei valitettavasti muistanut tällaista laulua. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja laulusta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on varmaankin Tom Shadyacin ohjaama Patch Adams (1998). Elokuva on tosielämään perustuva ja kertoo mielenterveyspotilaasta, joka ryhtyy lääkäriksi. Siitä löytyy tuo mainitsemasi kohtaus, jossa Robin Williamsin esittämä päähenkilö seisoo jyrkänteen reunalla tuntien syyllisyyttä läheisensä naishenkilön kuolemasta ja on aikeissa hypätä, mutta lähelle laskeutuva perhonen saattaa hänet toisiin ajatuksiin.
Elokuvan DVD-versio löytyy Ratamo-kirjastoista, ja lisäksi täältä voit tarkistaa sen saatavuuden suoratoistopalveluista.
Kirjastojen sivuilla ei ole luetteloa kaikista Helsingin kirjastoihin tulevista lehdistä. Luettelo olisi varsin pitkä. Kirjastoihin tulevat lehdet voi hakea Helmet-hausta ihan kuten kaikki muutkin lehdet. Käytäntönä on, että ainakin uusin aikakauslehtinumero on aina kirjastossa luettavissa, uudempia lehtiä lainataan. Poikkeuksena on Pasilan kirjasto, jossa on luettavana kokonaisia vuosikertoja. Sanomalehtiä ei lainata, niitä säilytetään kirjastoissa luettavana muutamia viikkoja tai kuukausia.
Lehtilistat voi hakea helmet.finna.fi -haun hakuruudusta. Kun haet aikakauslehtiä, kirjoita hakusanaksi aikakauslehdet. Tässä tapauksessa olennaista on rajata hakua AINEISTOTYYPPI -rajauksella. Valitse LEHTI/ARTIKKELI. Lisäksi...
