Näin näyttäisi todella olevan! Ruotsiksi ja englanniksi elämäkertoja tosiaan löytyy, sekä yksi elämäkertaelokuva, mutta suomeksi en tosiaan löytänyt yhtään. Kysymyksesi on erittäin hyvä ja kiinnostava, mutta valitettavasti emme onnistuneet käytettävissämme olevista lähteistä löytämään vastausta siihen.
Voit uusia lainasi Kirkes-kirjastojen verkkopalvelussa. Voit myös ottaa yhteyden suoraan Järvenpään kirjastoon. Verkkokirjasto ja kirjaston yhteystiedot löytyvät alla olevista linkeistä:
https://kirkes.finna.fi/
https://kirkes.finna.fi/OrganisationInfo/Home#86098
Hei!
Tikkurilan kirjastossa ei voi, mutta Keskustakirjasto Oodissa onnistuu. Tikkurilassa on myös firma nimeltään Tikkurilan kopiopalvelu.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Keskustakirjasto_Oodi/Kaupunkiverstas/Kaupunkiverstaalla_avataan_lisaa_palvelu(211623)
Pentti Haanpään novelli Kaiken vanhan kohtalo (1948) on ensimmäisen kerran julkaistu kokoelmassa Atomintutkija ja muita juttuja (1950). Novelli sisältyy myös mm. teoksiin Kairanmaa (toim. Seppo Polameri, 1985), Pentti Haanpään jälkeenjääneet teokset : 2 ja 3 (1956), Kootut teokset : 7, Heta Rahko korkeassa iässä ja muita teoksia (1989) ja Pentti Haanpään parhaat (2018).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastojen kokoelmista voit tarkistaa Helmet-haulla.
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://finna.fi/
Ester Perheentupa oli Pellervo-lehden avustajana 12 vuotta ja ehti tänä aikana antaa lehdessä uskomattoman paljon erilaisia ohjeita ja malleja - tämä kerrotaan kirjassa "Elina Piri: Pellervon kankureille (1999)". Tässä kirjassa esitellään muutamia Perheentuvan Pellervo-lehdessä olleista malleista, mutta ryijymalleja ei kirjassa ole. Eli jos ei ole tiedossa, minkä vuoden lehdessä malli on alunperin ollut, niin periaatteessa pitäisi selata useita Pellervo-lehtiä tuolta ajalta ja toivoa, että malli ja sen nimi löytyisi.
Asiaa voisi selvitellä myös Facebookin kautta liittymällä ryhmään "Ryijy, Suomalainen perinnetekstiili" https://www.facebook.com/groups/169175193447696 . Ryhmään voi laittaa kuvia ryijyistä ja pyytää tunnistusapua.
...
Kattavaa listausta lienee mahdotonta tehdä, mutta tässä muutamia tietokirjoja ja tutkimuksia aiheesta:
Minna Huotilainen: Näin aivot oppivat
Jo Boaler: Rajaton mieli: opi, elä ja kehity ilman esteitä
Petri Paavilainen: Kuinka ajatukset syntyvät: aivotutkimuksen ajankohtaisia kysymyksiä
Minna Huotilainen & Leeni Peltonen: Tunne aivosi
Handmade Wellbeing Handbook: Facilitating art and craft workshops for older people in care settings
Eija Vähälä: Luovan käsityöprosessin yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin
Voit myös itse etsiä kirjallisuutta esimerkiksi asiasanoilla taidekasvatus, henkinen hyvimvointi, luovuusterapia, luova toiminta, osaaminen ja aivotutkimus.
Aiheesta voisi tietää Akustinen Seura ry tai oppilaitokset, joissa opiskellaan akustiikka. https://www.akustinenseura.fi/seura/yhteystiedot/
https://www.akustinenseura.fi/koulutus/
Myös Suomen Eristysyhdistys Ry:ltä kannattaa kysyä.
https://www.suomeneristysyhdistys.fi/fi/
Opinnäytetyö huoneistojen välisten seinien akustiikasta.
https://www.theseus.fi/handle/10024/144241
Form-lehdet ovat Pasilan kirjaston kirjavarastossa. Niitä ei saa varsinaisesti lukusalilainaan, mutta voit saada lehdet Pasilan kirjastossa käyttöösi pyytämälle ne kirjaston asiakaspalvelusta. Juuri tänään, 15.6., ovat koronarajoitukset lieventyneet niin, että myös lukusalien normaali käyttö on Helmet-kirjastoissa mahdollista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1852037__Sform__Orightres…
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Töölön kirjaston musiikkiosastolla on sähköpiano asiakkaiden käytettävissä. Kirjastokortti täytyy olla, ja sen voivat saada muutkin kuin vain pääkaupunkiseudun asukkaat. Sähköpianon käyttö on ilmaista. Lisätietoja ja ajanvaraus puh. 310 85725.
Espoon, Helsingin, Vantaan ja Kauniasten kaupunginkirjastojen HelMet-aineitohausta voit selata teoksia aiheen mukaan. Valitse sanahaku http://www.helmet.fi/search*fin/ niin voit yhdistää hakusanoja. Aiheeseesi sopivia hakusanoja ovat intia and kulttuuri, intia and uskonnot ja intia and matkaoppaat.
Tässä muutamia poimintoja HelMet-järjestelmästä, josta voit myös tarkistaa teosten saatavuuden.
Maailmankulttuurien aikakirja / Marketta Ahtiainen. Helsinki: Edita, 1999. Miettinen, Jukka O. Intia : kaupunkeja, kulttuureja, historiaa. Helsinki: Otava, 1999. A cultural history of India / edited by A. L. Basham. Delhi: Oxford University Press, 1998. Grönblom, Rolf. Intian uskonnot: elämänkatsomus ja yhteiskunta. Schildt, 2001. India / Sarina...
Helsingin yliopiston Aasian ja Afrikan kielten ja kulttuurien laitoksen Arabian kielen ja islamin tutkimuslaitokselta tämä tieto löytynee. Henkilökunnan tiedot löytyvät seuraavalta sivulta,
http://www.helsinki.fi/hum/aakkl/henkilokunta/henkilokunta.htm . Ehdotan, että otat yhteyttä kansliaan:
Unioninkatu 38 B (PL59)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 191 22224
Asema on käytettävissä lukua varten. Koska CD:tä kirjoittavat ohjelmat on tehty paikallisessa työasemassa käytettäviksi, ei kirjaston käytämässä palvelinkeskeisessa ympäristössä tätä toimintoa ole otettu käyttöön.
Toiseksi kyseinen media on väistymässä ja korvautumassa USB-portissa käytettävillä muistilaitteilla.
Sanna on kutsumamuoto Susannasta. Susanna (hepr. lilja).
Heidi, Heide, saksalainen lyhentymä Adelheidista (= jalosukuinen, jalomielinen). Nimen toisena juurena voidaan viitata vanhaan pohjoismaiseen nimeen Heid (valo, valoisa, pilvetön).
Elisabet, Vanhassa testamentissa muodossa Eliseba (hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun). (Kirjasta: Lempiäinen: Suuri etunimikirja)
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole tätä uusinta versiota Gt reittikarttaa, mutta se on mahdollista kaukolainata. Kaukolainapyynnön voi tehdä Vaasan kaupunginkirjaston sivulla
http://lib2.vaasa.fi/kaukolainatilaus/
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidesta
https://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Emily Smithin kirja The Power of Meaning on suomennettu nimellä Merkityksellisyyden voima ja sitä on tilattu Kyyti-kirjastoihin useampi kappale. Jos suomenkielinen teos käy, niin se on varattavissa. Englanninkielistä alkuteosta Kyytiin ei ole tilattu.
En tiedä, onko "Vauva-palsta" jokin käsite, joka pitäisi tuntea, mutta jos rohkeasti oletan, että puhumme nyt Vauva.fi:n keskustelupalstoista, jotka ovat suhteellisen usein keskusteluissa puheenvuorojen vähemmän ylevän tyylilajin takia, niin eipä näyttäisi ainakaan nopeasti vastaan tulevaa maksimipituutta olevan. Säännöistä en löytänyt mitään mainintaa, enkä saanut varsin pitkälläkään tekstimäärällä sitä laatikkoa ilmoittamaan, että raja tuli vastaan. Varmaan siellä joku raja on, ääretöntä tilaa ei voi tarjota, mutta tavanomaiseen keskusteluun se taitaa olla vallan riittävä. Mitä siinä tutkiessani tulin huomanneeksi, useimmille "vieraileville kommentoijille" riitti mainiosti 1-2 sanan tila.
Heikki Poroila
