H. Eklundia ei löytynyt kuvataiteilijamatrikkelista. Siellä ovat vain Annu, Jari ja Gustaf Eklund. Linkki matrikkeliinMyöskään Wikipedia ei löytänyt H. Eklundia. Linkki WikipediaanTaulujen taiteilijoista kannattaa varmaan kysellä esim. suuremmista huutokaupoista esim. Linkki Bukowskis. Niistä monilla on ilmainen arviointipalvelu.
Kyseessä on varmaankin H. C. Andersenin Paimentyttö ja nokikolari. Nämä seisovat lelukaapin päällä ja rakastuvat toisiinsa., mitä ei hyväksy vanha kiinalainen posliininukke, joka väittää olevansa tytön isoisä. Paimentyttö ja nokikolari pakenevat tosiaan savupiipiun kautta, mutta maailma on tytön mielestä liian avara, ja hän haluaa takaisin.Satu löytyy monista Andersenin satukokoelmista esim. Andersenin suuri satukirja, isbn 95110164038.Satu löytyy kokonaisuudessaan myös täältä:https://www.tiedonportailla.fi/suuretklassikot/hanschristianandersen/paimentytto.htm
Kyseessä on varmaankin Lotte Hammerin ja Søren Hammerin romaani Saastat (Bazar, 2011). Etsivä Konrad Simonsenista kertovasta dekkarisarjasta on suomennettu myös osat Kaikella on hintansa (Bazar, 2012) ja Yksinäisten sydänten kerho (Bazar, 2013).
Suomessa tunnetuin ja arvostetuin suljetun tilan dekkari lienee Agatha Christien Eikä yksikään pelastunut (aikaisemmalta nimeltään Kymmenen pientä neekeripoikaa). Toinen kirjailija, joka on tullut tunnetuksi nimen omaan suljetun huoneen arvoituksista, on John Dickson Carr. Hän on julkaissut dekkareita myös nimillä Carter Dickson, Carr Dickson ja Roger Fairbairn. Carrin tunnetuimpia suljetun tilan dekkareita ovat Juudaksen ikkuna ja Punainen leski (julkaistu nimellä Carter Dickson) sekä Kolme ruumisarkkua (julkaistu nimellä John Dickson Carr). Kolme ruumisarkkua (The Hollow Man) on BBC:n mukaan valittu parhaaksi suljetun tilan dekkariksi vuonna 1981 https://www.bbc.com/news/magazine-18108498.
Kyseessä saattaisi olla jokin seuraavista: K. E. F. Ignatius, Suomalaisia kansanpukuja (Edlund, 1863) | http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2010-00003086 Hjalmar Appelgren-Kivalo, Suomalaisia pukuja myöhemmältä rautakaudelta. 1 (1907) U. T. Sirelius, Suomen kansanpukujen historia (Suomalais-ugrilainen seura, 1915) U. T. Sirelius, Kansanpuvut (Otava, 1921) [eripainos kirjasta Suomen kansanomaista kulttuuria. 2]
Kyseessä lienee Michel Faberin Lihaa ja verta (Tammi, 2001).Mikä on sen kauhu/jännitysromaanin nimi, joka on kirjoitettu v. 2000-2002? Kirja kertoo miespuolisesta "ihmisestä", joka (avustajansa kanssa) kaappaa ihmisiä… | Kysy kirjastonhoitajalta Lihaa ja verta | Kirjasampo
Aiheesta kertovaa tietokirjallisuutta, johon voi tutustua.Jokisalo-Neumann, Kerstin: Serbia : tähtäimessä turvattu tulevaisuus? (Like 2014)Prunk, Janko: Slovenian historia (Kirja-Aurora 2004)Turpeinen-Saari, Pirkko: Lupa olla julma : näin Nato-maat ja Suomi toimivat, kun serbien kansanmurha toteutettiin YK:n silmien alla : tosikertomus valheista, juonitteluista ja pommeista (Viestintä M. Saari Oy 2020)Vihervuori, Marita: Tervetuloa helvettiin : välähdyksiä Jugoslavian perintösodasta (Otava 1999)Johnstone, Diana: Jugoslavia ja Nato : narrien ristiretki (Like 2007)Suomalainen, Nina: Suomalaisten kovat paikat : Länsi-Balkan 1992-2008 (Tammi 2008)Koskinen, Pirkko K.: Kosovon paikka : Balkanilla, historiassa ja tulevaisuudessa (WSOY 2000)...
"Artukainen" nimi todennäköisesti juontaa juurensa sukunimestä "Artukayne". Yhdessä Artukaisen alueen asiakirjassa vuodelta 1405 on mainittu henkilö nimeltä Jöns Artukayne, joka on yksi paikan ensimmäisistä nimetyistä asukkaista. Artukayne oli yksi Artukaisten tilan keskiaikaisista maanomistajista ja 1420-luvusta lähtien tilalla asui henkilö nimeltä Tuomas Artukainen. Artukaisten tila muodostui ajan saatossa Artukaisten kartanoksi. Lähteet:Markku Varnila 2014: Hernerokkaa ja puukuunareita. Sivu 16.Sanna Kupila & Jenna Kostet (toim.) 2021: Kylistä kasvoi Turku. Sivu 220.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Kielitoimiston sanakirjan mukaan hohottaa tarkoittaa nauramista ääneen, täyttä kurkkua, remakasti.Sanoisin, että "hohottelee kohti kurkkuaan" on kuvallinen ilmaus, kielellä ja sanoilla leikittelyä. Se ei ole vakiintunut sanonta.Mikäli sinua kiinnostaa lukea lisää Reino Helismaan kieli poskessa kirjoittamista sanoituksista, suosittelen Helismaasta kertovia tietokirjoja Helismaa : sanoittajamestarin värikäs ja traaginen elämä (kirja Helmet Finnassa) sekä Reino Helismaa : Jätkäpoika ja runoilija (kirja Helmet Finnassa).
Tampereen kaupunginkirjaston musiikkiosaston kokoelmissa on sopraanolle,
altolle, tenorille ja bassolle sovitettu (toim. Hjalmar Braxen) "Harpunsäveliä".
Lauri Kemiläisestä ei tunnu löytyvän kovin kattavia tietoja. Suomen kirjailijat 1809-1916 -teoksessa (1993) on hänestä kattavimmat tiedot. Siinäkin vain henkilötiedot ja teosluettelo, joka sisältää suomennokset ja hänen omat runoteoksensa. Suomen runotar -teoksessa (1931) on henkilötietojen lisäksi kuva Lauri Kemiläisestä ja runonäyte. Suomen kirjallisuushistoria 2 -teoksessa (1999), jossa käsitellään 1880-1930 -lukujen vaiheita, Kemiläinen mainitaan "klassikkojen suomennosohjelmassa" Pushkinin Jevgeni Onegin -teoksen suomentajana.
Tästä Barry Mannin ja Cynthia Weilin laulusta ovat julkaisseet suomenkielisen version Pertti Reposen käännöstekstiin "Mä tuskin vielä uskon" Arto Sotavalta vuonna 1970 ja Vesa Haaja vuonna 2017.
DVD:tä myyvän Amazon-verkkokaupan sivuilta selviää, että DVD:llä jaksoja on neljä, nimeltään Rise of the Cybermen (Kybermiesten nousu), The Age of Steel (Rauta-aika), Army of Ghosts (Edesmenneet rakkaamme) ja Doomsday (Tuomiopäivä).
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2017 vajaa viidennes 10 vuotta täyttäneistä oli lukenut kirjoja verkossa tai sähköisesti. Eniten lukivat nuoret ja nuoret työikäiset, ylemmät toimihenkilöt ja pääkaupunkiseudulla asuvat, ja vähiten 65 vuotta täyttäneet. Alla linkki Tilastokeskuksen artikkeliin:
http://www.stat.fi/til/vpa/2017/03/vpa_2017_03_2019-04-25_kat_001_fi.html
Saatuasi noutoilmoituksen varaamastasi teoksesta, voit hakea sen suoraan varaushyllystä noutoilmoituksessa olevan varausnumeron avulla. Mikäli et löydä varaustasi, voit näyttää kirjastokortin asiakaspalvelupisteessä olevalle henkilökunnalle ja he opastavat mistä varaus löytyy. Tämän jälkeen kirja pitää vielä lainata ja sen voi tehdä kirjaston lainausautomaatilla tai asiakaspalvelupisteessä.
Täsmälleen mainitsemasi nimistä teosta ei löydy (tarkistettu Kansallisbibliografiasta). Kyseessä saattaa olla Aika on rakastaa: Ajatonta viisautta rakkaudesta ja armosta (Päivä 2014).
30 vuotta sitten ilmestyneen CD-levyn saaminen jostain ostamalla on käytännössä kokonaan onnenkauppaa, jollaiseen kirjastojen musiikkiosastoilla ei ole nykyään juuri aikaa. Kun kysymyksestä ei suoranaisesti käy ilmi, minne levy pitäisi saada (oletettavasti Ouluun), todettakoon tässä, että CD löytyy sekä Tampereelta että HelMet-kirjastoista (suora linkki https://luettelo.helmet.fi/record=b1468422~S9*fin) eli ainakin kaukolainaksi sen saa. Vanhoistakin levyistä voi toki tehdä kirjastolle - mieluiten suoraan - hankintaehdotuksen, mutta kovin todennäköistä sen löytyminen ostettavaksi ei ole.
Heikki Poroila
