Liza Marklundin Annika Bengtson-sarjan teokset on julkaistu seuraavassa järjestyksessä.
Sprängaren,1998 (suom. Uutispommi, Otava 2000)
Studio Sex, 1999 (suom. Studio sex, 2000)
Paradiset, 2000 (suom. Paratiisi, 2001)
Prime Time, 2002 (suom. Prime time, 2002)
Röda vargen, 2003 (suom. Punainen susi, 2003)
Nobels testamente, 2006 (suom. Nobelin testamentti, 2006)
Livstid, 2007(suom. Elinkautinen, 2007)
En plats i solen, 2008 (suom. Paikka auringossa, 2008)
Du gamla, du fria, 2011 (suom. Panttivanki, 2011)
Lyckliga gatan, 2013 (suom. Ajojahti, 2013)
Järnblod, 2015 (suom. Rautaveri, 2015)
https://dekkarinetti.tornio.fi/
Mord i ordning : deckar- och thrillerserier (2021, BTJ)...
Toivo Vuorelan Kansanperinteen sanakirjassa (WSOY, 1979) tikkurin selityksenä on mm. paksu villapaita; naisen villatakki, tikkuröijy; monikossa lapaset, vanttuut. Kirjassa esitetään myös loimaalainen sanonta "Kyl sukka suuta antaa, tikkuri tillaa tekkee"
Mirja Almayn, Marketta Luutosen, Kyllikki Mitrosen teoksessa Sydämenlämmittäjä ja tikkuripaita : perinteisiä neuleita Suomesta ja Eestistä (Tammi 1993) käsitellään myös käsityön, etenkin neulomisen historiaa ja kirjasta löytyy esim. Hailuodon tikkuripaidan neleohjeet.
Tikkuri -sanan käytön alueellista levinneisyyttä ja merkitystä ei lähteistämme löytynyt, mutta Jyväskylässä toimivan Suomen käsityön museon tietopalvelusta pystytään varmasti antamaan perusteellisempia tietoja asiasta....
Vaasan alueella sinun kannattaa katsoa Internet-aineistohakua osoitteessa http://lib.vaasa.fi:8080
Kohtaan aihe/kohde voit kirjoittaa joko lukutaito tai kirjoitustaito; materiaaliksi valitse cd-rom; kieleksi suomi ja kirjastoksi Vaasa. Esimerkiksi asiasanalla lukutaito saat tulokseksi yhdeksän romppua:
HESSU KISSAN AAKKOSTARINAT , KALLEN KUVITUSTALO , LAIVAKATIN MATKASSA , LILLIN JA LASSEN SEIKKAILUT , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : KIRJAIMISTA SANOIKSI 1 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : SANOISTA LAUSEIKSI 2 , OTAVAN ROMPPU-AAPINEN : LAUSEISTA TARINOIKSI 3 , SANA-HIIRI , VELHOKISSA KLORIDI KLAVIATUURI JA KADONNEET AAKKOSET.
Samalla pystyt myös katsomaan, onko haluamaasi romppua saatavilla tällä hetkellä jossain kirjastossa.
Kata-alkuisia suomen kielen sanoja ovat katafalkki, kataja, katakombi, katala, katalaani, katalysaattori, katamaraani, katapultti, katarri, katarsis ja katastrofi (Kielitoimiston sanakirja 1. osa, A – K , 2006). Lisäksi tietysti näistä sanoista johdetut sanat ja yhdyssanat, esim. katajikko ja katalyyttiauto.
Suomen murteista löytyy myös muita kata-alkuisia sanoja, esim. sanalla kata on useita merkityksiä (Suomen murteiden sanakirja, kuudes osa kala-keynätä, 1999).
Kata-loppuisia verbejä on runsaasti: vaikkapa loikata, laukata, paikata. Niitä lienee mahdotonta kaikkia luetella.
Kata voi esiintyä myös yhdyssanoissa niin, että sanan alkuosa päättyy ka-tavuun ja loppuosa alkaa ta-tavulla, esim. aikatalo.
On mahdollista, että löytyy myös...
Helsingin Yliopiston kirjaston pätevä henkilökunta kehottaa käyttämään kirjoittamisesta ja kirjoituksen historiasta hakutermiä "kirjoitusjärjestelmät", englanniksi "writing sytems" tai sitten yhdistämällä kieli ja kirjoittaminen, esim. kiinan kieli - kirjoittaminen.
Aiheesta löytyy paljon kirjallisuutta, esim "The world´s writing systems", "Handbook of scripts and alphabets" ja "The Blackwell encyclopedia of writing systems". Kaikki edellämainitut löytyy Helkasta.
Lauri Viidan Kootut runot sisältää varmaan joitakin aiheeseen sopivia runoja. Vuoden 2006 painos on uusin, ja siinä on alussa luonnehdintaa runoilijasta. Uuno Kailaksen runoissa on myös mielenterveyteen liittyviä runoja. Hänestä on Kalle Achte julkaissut kirjan: Uuno Kailas, runoilija psykiatrin silmin. Kirjassa on myös Kailaksen runoja asiayhteyksissä. Häneltä on ilmestynyt lukuisia runokokoelmia, yksi koottujen runojen kokoelma on Palava laulu : valitut runot, 2000.
Uuno Kailas on kääntänyt suomenruotsalaista runoutta, ja niistä L. Onervan ja Edith Södergranin runoissa on teemaan sopivia runoja, esimerkiksi kokoelmissa L. Onerva: Siivet : runoja vuosilta 1945-1952;
Edith Södergran: Levottomia unia ja Kultaiset linnut. Uudempien...
Hei
Kirjassa Helsingin kadunnimet (Helsingin kaupunki 1981) kerrotaan Muukalaiskadun - Främlingsgatan nimestä seuraavaa:
"1842 muodossa Fremlingsgatan, läheisen Ullanlinnan (Kaivopuiston) kylpylän ulkomaisia (enimmäkseen venäl.) vieraita tarkoittaen. Suom. vastineena karttaliitteessä 1866 Wieraskatu. Nyk. nimiasut vahvistettiin 1909."
En onnistunut löytämään nuottia tähän kappaleeseen. Soinnut löytyvät täältä: https://chordify.net/chords/muumimusiikkia-13-moominmusic
Verkosta löytyy joitakin Sumio Shiratorin sävellysten nuotteja, mutta painettuja nuotteja löysin vain yhden: Pikku Myyn poppikoulun. Se sisältyy Liisa Koskimiehen opinnäytetyöhön (https://urly.fi/Y8t). Hän on siihen sovittanut pianolle Sumio Shiratorin Muumilaakson tarinoita -animaatioelokuviin säveltämiä kappaleita.
P. Mustapään runo Balladi uusista vaatteista alkaa juuri noilla sanoilla. Runo on kokoelmasta Jäähyväiset Arkadialle (1945) ja se on luettavissa myös P. Mustapään Kootuista runoista, josta on julkaistu useita painoksia sekä runoantologiasta Tämän runon haluaisin kuulla (toim. Satu Koskimies, useita painoksia).
Englanninkielisen etunimisivuston mukaan Cilla on latinalaista alkuperää ja voi olla lempinimi nimistä Priscilla tai Cecilia. http://www.thinkbabynames.com/meaning/0/Cilla .
Useilla sivuilla kerrotaan myös, että nimi tarkoittaa ancient ts. muinainen, ikivanha, ammoinen.
Nimeä on kysytty aikaisemminkin. Vastaus löytyy Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=c1af504a-83ae-45c…
Väestörekisterikeskuksen tilasto nimen esiintymisestä http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1
Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan nimi Birgitta on ruotsalainen muunnos muinaiskelttiläisen tulenjumalattaren latinalaistetusta nimestä Brigantia (iirin kielen Brigit), joka tarkoittaa "korkeaa, korotettua". Birgitta-nimen monisataavuotiseen suosioon on vaikuttanut 1300-luvulla elänyt Vadstenan luostarin perustaja Birgitta, joka julistettiin pyhimykseksi 7.10.1391 ja kyseistä päivää on siitä saakka vietetty Pyhän Birgitan päivänä. Birgitta-nimen tunnetuimpia muunnoksia suomen kielessä ovat muun muassa Piritta, Pirjo ja Pirkko.
Alida on saksalainen lyhentymä nimestä Adelheid. Adelheidista on lukuisia muitakin Suomessa käytettäviä muunnoksia, joista Adéle on ruotsinkielisessä almanakassa hänen muistopäivänsä kohdalla 16. joulukuuta. Tällä perusteella Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ehdottaa Alidan nimipäiväksi tuota päivää.
Toisaalta Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjassa (Otava, 1990) mainitaan Alidan kohdalla, että sen meikäläisiä kutsumamuotoja ovat Liida, Liita ja Alli. Allin nimipäivää vietetään 31.1.
Laulun nimi on Linnunrata ja se alkaa näin: "Kirkkailta tähdiltä loisteensa saa öinen ja nietosten valtaama maa." Ensimmäisen säkeistön lopussa lauletaan: "Ne nähneet on, kun syntyi maa, ne nähdä loppumme saa."
Laulun alkuperäinen nimi on Vintergatan ja sen on säveltänyt Jules Sylvain eli Stig Hansson. Ruotsinkieliset sanat tähän valssiin on tehnyt Sven-Olof Sandberg. Tapio Rautavaaran vuonna 1964 levyttämän version suomenkieliset sanat ovat Reino Helismaan.
Myös Georg Malmsten on levyttänyt saman laulun suomeksi nimellä Tähtivyö vuonna 1929 (suomenkieliset sanat Hertta Stüfen).
Punahiuksisuutta määrittelee MC1R-geeni, jota kaikilla on kaksin kappalein: yksi isältä ja yksi äidiltä. MC1R-geeni vaikuttaa pheomelaniinin tuottoon. Jos kumpikin MC1R-geeni puuttuu tai ei toimi, ihmisestä tulee punahiuksinen. Myös silmien väri määräytyy eri geenien toiminnan mukaan: geenit vaikuttavat silmien pigmenttipitoisuuteen.
Ihmisen elinkaaren aikana eri geenit voivat jostain syystä aloittaa tai lopettaa toimintansa. Yleensä tällaiset muutokset tapahtuvat ennen aikuisikää. Aikuisiällä tapahtuvat geenimuutoksiin voivat vaikuttaa erilaiset ulkoiset tekijät, esimerkiksi stressi. Jos hiusten tai silmien väriä määrittävien geenien toiminta muuttuu, myös niiden väri muuttuu. Jos MC1R-geenin toiminnassa ilmenee siis jossain vaiheessa...
Valitettavasti ääninäyttelemisestä ei löydy suomenkielistä kirjallisuutta.
Ääninäyttelijät ovat yleensä koulutukseltaan näyttelijöitä. Mitään erillistä ääninäyttelijän koulutusta ei Suomessa järjestetä.
Näyttelijäksi voi opiskella Teatterikorkakoulussa tai Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Myös joissakin kansanopistoissa voi opiskella näyttelemistä.
https://www.opiskelupaikka.fi/Virtuaaliopo/Kysymykset/Elokuva-dubbaus
https://www.uniarts.fi/
http://naty.uta.fi/index_flash.html
https://www.kansanopistot.fi/?s=teatteri
Erityisesti keittiötarvikkeissa silikonipinta saattaa muuttua tahmeaksi rasvajäämien takia. Tahmaisuutta voi kokeilla poistaa ruokasoodan avulla: Ruokasoodaan sekoitetaan hieman vettä ja seosta levitetään tahmaiselle silikonituotteelle. Seoksen annetaan kuivua, minkä jälkeen se huuhdellaan pois.
https://www.cleanipedia.com/gb/kitchen-cleaning/how-to-clean-sticky-sil…
https://gloriousdays.co/how-to-clean-sticky-silicone-bakeware-lunchboxe…
Kirja on suomeksi Sisyfoksen myytti ja se löytyy kokoelmasta Albert Camus: Esseitä. Kirjaa on saatavissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa, saatavuustiedot osoitteessa www.helmet.fi
Tällä hetkellä afroamerikkalaisten määrä, määritelmänä siis amerikkalainen jolla on afrikkalaisia sukujuuria, on noin 40,7 miljoonaa eli 13,5 prosenttia koko asukasmäärästä. Afroamerikkalaiset ovat USA:n toiseksi suurin etninen ryhmä valkoisten jälkeen.
Lähde: http://www.census.gov/Press-Release/www/releases/archives/facts_for_fea…
Ensimmäiset maininnat joulurauhan julistuksesta Turussa ovat vuodelta 1711 ja jo tuolloin käytäntö näyttää olleen täysin vakiintunut. Porilaisten marssi on soitettu joulurauhan julistuksessa ensimmäisen kerran vuonna 1896. Keskeinen syy sen lisäämiseen oli ilmeisesti toive itsenäisestä Suomesta.
Porilaisten marssin sopimattomuudesta joulurauhan julistustilaisuuteen on käyty aiemminkin keskustelua, jota löytyy internetistä haulla "joulurauhan julistus porilaisten marssi". Ilmeisesti yli satavuotista perinnettä ei kuitenkaan ole haluttu ryhtyä muuttamaan - marssiahan ei esitetä tilaisuudessa laulettuna.
Lähteet: Turun kaupungin joulurauha -sivu
http://www.joulukaupunki.fi/Public/Default.aspx?contentid=463235&nodeid…
Kirja Heikkilä -...
