Helmet-kirjastoista löytyy aiheen mukaisia teoksia hakusanoilla masennus ja lääkkeet, esimerkiksi Jenny Rostainin kirjoittama kirja Irti masennuslääkkeistä (Bazar 2021). Tässä linkki hakutuloksiin.
Ylen sivulla on artikkeli (Yhä useampi aloittaa masennuslääkityksen – Mia Mattila on yksi niistä, jotka eivät pääse lääkkeistä irti: “Tarjolla on vain menolippuja”, 27.1.2020), jossa puhutaan masennuslääkkeiden vieroitusoireista. Artikkelissa viitataan Lancet Psychiatryssa vuonna 2019 julkaistuun Mark Horowitzin artikkeliin Tapering of SSRI treatment to mitigate withdrawal symptoms. Kyseisen artikkelin koko teksti on luettavissa edellä olevasta linkistä.
Tutkija Stevie Lewis pohtii julkaisussa British Journal...
En löytänyt englanninkielisiä käännöksiä kysymistäsi runoista. Runebergin teoksista on käännöstietokannan mukaan käännetty kokonaisuudessaan ainoastaan Vänrikki Stålin tarinat, Kuningas Fjalar, Lotta Svärd ja Nadeschda. Hänen runojaan on myös yhdessä useiden eri kirjoittajien runoja sisältävässä Anna Krookin käännöskokoelmassa, mutta sen tarkempaa sisältöä tietokannoista ei valitettavasti löydy. On kuitenkin mahdollista, että joku noista runoista löytyisi tuosta kokoelmasta.
Lähteet
Suomalaisen kirjallisuuden seuran käännöstietokanta: http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/lista.php?order=author&asc=1&lang=FIN&…
Songs of the North : a collection of poems : English version by Anna Krook, 1926 (ilmestynyt myös nimellä...
Arman Alizadin Arman Pohjantähden alla -sarjassa ei ole ohjelmatietojen mukaan tutustuttu ahtaajan ammattiin, mutta Jone Nikulan ja Jouni Hynysen sarjassa Äijät (2007-2008) on yhdessä jaksossa kokeiltu ahtaajan työtä. Jakso on esitetty vuonna 2007.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/%C3%84ij%C3%A4t
Ehdotan sinulle esimerkiksi seuraavia kirjoja:
Romaaneja
Edouard Louis: Ei enää Eddy (Tammi 2019)
”Kaikki tietävät, että Eddy Bellegueulessä on jotain vialla: vanhemmat, sisarukset, kyläläiset, ystävät, Eddy itse. Ja vaikka hän yrittää kaikkensa, hän ei muutu. Toiset tunnistavat erilaisuuden ja vainoavat Eddyä, toiset hylkivät häntä. Ei enää Eddy kertoo, miten Eddy Bellegueule kasvoi väkivallan keskellä homoseksuaalina, erilaisena, ainoana toiveenaan olla niin kuin muut, ja miten hän löysi kuin sattuman kauppaa pakotien toiseen maailmaan.”
Anja Snellman: Antautuminen (WSOY 2015)
”Palat alkavat loksahdella paikoilleen, kun kuusikymppinen kirjailija-kertoja oivaltaa, että elämänmittaiset kokemukset aistiyliherkkyydestä, intuitioista,...
Aihe on varsin laaja, ja teokset käsittelevät yleensä jotain rajattua aikakautta, mutta esimerkiksi teos Ihanaa antiikkia, tunnista kertaustyylien esineet vaikuttaisi toiveisiin sopivalta.
Ja tietysti voi myös lainata eri aikakausia käsitteleviä kirjoja. Sellaisia löytyy vaikkapa hakulausekkeella 'huonekalut, historia, suomi'.
Maijaliisa Dieckmann on julkaissut useita historiallisia Porvooseen sijoittuvia romaaneja. Esim.
-Aurora ja Ulla-tädin salaisuudet
-Fredrika-rouvan koulu
-Keisari ratsastaa kaupunkiin
-Kolme hopeasormusta
-Hopeasormuksen taika
-Kartanon aaveratsastaja
Kyseessä on Jóhannes úr Kötlumin runo Maallisuus. Runo sisältyy teokseen Ja tunturin takaa kuulet - : Islannin sodanjälkeistä lyriikkaa (valik. ja islannin kielestä suom. Maj-Lis Holmberg, 1977, s. 35 - 36).
https://listvinir.is/en/johannes-ur-kotlum/
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.92881?sid=3359333245
Suomi oli tuolloin osa Venäjää. Matkustusasiakirjat olivat passi, matkalippu ja maahantuloraha. Vastaanottaja vaadittiin joissain tapauksissa.
Alaikäiseltä yksin matkustaneelta on varmasti vaadittu huoltajan lupa. Passin haltijasta ei kirjattu välttämättä muuta tietoa kuin nimi. Passikuvat liitettiin passeihin vasta myöhemmin.
Ellis Islandiin matkustajat vietiin matkustajalaivoilta pienillä laivoilla. Tämä koski erityisesti kolmannen luokan matkustajia. Jotkut matkustajat odottivat matkustajalaivoilla jopa 4 päivää ennen kuljetusta Ellis Islandille. Ellis Islandilla tehtiin jokaiselle maahantulijalle lääkärintarkastus. Terveystarkastus tehtiin erityisesti trakooman takia (silmäsairaus). Toki tuberkuloosi tms. myös huomioitiin...
Laulussa ilmeisesti ajatellaan papin saavan paitakankaan palkaksi vihkimisestä.
Ilmeisesti kapioiden kutominen kuului viimeistää kihlausaikaan. Vuonna 1921 kerrotaan Liedepohjan nuorisoseuran Taimi-lehdessä:"Mikkelistä loppiaiseen morsian kulki puhemiehen kanssa talosta taloon pitkin pitäjää kerjuulla. Puhemies pyysi miehiltä rahaa, naisilta villoja, pellavia ym. ”kapioo”. Kim näiltä matkoilta palattiin, oli morsiamella hevoskuorma tavaraa. Nyt oli morsiamen kehrättävä ja kudottava verka, josta valmistettiin vihkipuku sulhaselle. Vielä oli tehtävä anopin puku ja papin paitakangas oli pellavista kehrättävä ja kudottava ja valmistettava paljon muutakin" Linkki artikkeliin
Kysely löytyy vielä helmet-sivustolta, mutta ei enää ylimpänä. Tässä linkki kyselyyn https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kaikkien_kirjasto_kysely(280109)
Turusta löytyi esim. seuraava tieto: tuoreet silakat tukuttain 1:50/kilo, vähittäin 1:75/kilo. Suolatut 2,-/kilo tai 50,-/nelikko. Nelikko oli isohko tilavuusmitta.
Historiantutkimuksen eräs perustavanlaatuisimmista kysymyksistä on ollut jo pitkään se, mitä tutkimuksen mahdollisuuksista puolueettomuuteen pitäisi ajatella. Keskustelun yhdessä ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus voi olla täysin puolueetonta, kun taas toisessa ääripäässä ovat he, joiden mukaan historiantutkimus on vääjäämättä puolueellista. Asiaa koskeviin erimielisyyksiin sisältyy kuitenkin paljon nyansseja, sillä "puolueellisuus" on käsitteenä monitulkintainen, ja puolueellisuuden voi ajatella vaikuttavan historiantutkimukseen monessa eri kohdassa. Tämän historiantutkimuksen teoreettisia lähtökohtia ja menetelmiä koskevan kysymyksen voi eräällä tavalla ajatella olevan perustavammanlaatuinen kuin historian lukemisen...
Poronpääkeitto on yksi Lapin alueen perinteisistä ruokalajeista, mutta nykyisin sitä valmistetaan harvoin. Lihaisin osuus päästä on turpa, mutta jotkut ovat syöneet myös mm. silmät. LähteetRauni Holster: "Saamelainen ei käristystä puolukalla pilaa, minä laitan sinappia" : Tutkimus ruokakulttuurin muutoksista https://www.theseus.fi/handle/10024/62717Kuolajärven kylä: Ruokaperinne https://kuolajarvenkyla.nettisivu.org/etusivu/historia/ruokaperinne/
Kyseessä lienee Pentti Haanpään novelli Päntän äijän vajoaminen. Se on julkaistu useissa eri kokoelmissa, joista tuorein on Pentti Haanpään parhaat (Into, 2018).
Tutkittua tietoa asiasta ei ole. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin ja Turun yliopiston asiantuntijoista koostunut aivoriihi innostui kuitenkin pohtimaan asiaa. Muisti ulottuu vuoteen 1968 ja Timo Bergholmin elokuvaan Punahilkka, jossa kuullaan repliikki: "Haista sinä, kana, vittu!". Tämä lienee vähintäänkin yksi ensimmäisiä kotimaisen elokuvan v-sanoja.
Kyseessä voisi olla suora käännös englannin ilmaisusta "drift seed" (vrt. "drift wood", ajopuu). Se tarkoittaa kasvien siemeniä, jotka päätyvät (usein purojen ja jokien kautta) mereen ja huuhtoutuvat rantaan toisinaan hyvinkin kaukana lähtöpaikastaan. Ilman asiayhteyttä on kuitenkin vaikea sanoa, oliko ko. kirjassa kyse juuri tästä.Lähteet ja lisätietoa:Seabean.com-sivusto: https://www.seabean.com/what.aspStrandliners.com-sivusto: https://strandliners.org/2022/01/13/sea-beans/ Wikipedia: https://en.wikipedia.org/wiki/Drift_seed
Elokuva saattaisi olla Richard Fleischerin ohjaama Maailma vuonna 2022 (Soylent Green, 1973). Se on televisioitu meillä TV1:n ohjelmistossa 15. ja 24.11.1985 sekä MTV3:lla 22.9.2006.Soylent Green | Kansallinen audiovisuaalinen instituutti | Elonet (finna.fi) Miltä näytti vuoden 2022 tulevaisuus elokuvassa Soylent Green: piinaava kuumuus, ilmastonmuutos, saastunut luonto ja ruokapula - Kulttuuritoimitus
