Ohjelmaa ei etsinnöissämme löytynyt. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen? Matti Kuusla Elonetissä, Kuusla Matti | Hakutulokset | Elonet ja Ritva-tietokannassa, Haku : RITVA-tietokanta
Kyseessä voisi olla Sigurd Wettenhovi-Aspa, jonka kehittämien teorioiden mukaan suomen kieli oli ihmiskunnan alkukieli. Hän löysi paljon yhteyksiä muinaisen Egyptin ja suomen välillä ja oli sitä mieltä, että esimerkiksi pyramidi, muumio ja monet muut sanat perustuivat suomeen. Lisätietoa mm. Ylen Elävässä Arkistossa (https://yle.fi/aihe/a/20-110676). Yle Areenasta on kuunneltavissa Perttu Häkkinen -sarjan jakso, joka käsittelee Wettenhovi-Aspaa: https://areena.yle.fi/podcastit/1-4108560.Wettenhovi-Aspa Wikipediassa: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sigurd_Wettenhovi-Aspa
Voisikohan hakemasi nimike olla mahdollisesti "imaami": Imaami – Wikipedia ? Vai tulisikohan kenellekään palvelumme seuraajista mieleen jokin muu nimike mikä voisi tulla tässä kyseeseen?
Kaarina Helakisan kirjoittama ja Katriina Viljamaa-Rissasen kuvittama lastenkirjan ensimmäinen painos ilmestyi vuonna 1973 ja kirjasta otettiin useita lisäpainosia 70- ja 80-luvuilla.Sinun kannatta etsiä kirjaa nettiantikvariaateista. Googlettamalla kirjan nimellä löydät niitä helposti.
Oi lintu mustasiipi -kokoelman runo Elokuu 1945 käsittelee sodanjälkeiseen maailmaan syntynyttä lasta. Kokoelmaan Neidonkaivo sisältyvä runo Me olemme kansa ("Kun poikani syntyi -- ") voitaisiin ehkä tulkita laajemmin tähän ikäluokkaan kuuluvia käsitteleväksi: "Lukemattomat ovat lapseni tänään, / oraana raunioille nousseet. / Joka mökissä heitä on syntynyt, / joka veräjänpielessä vilisee / näitä sinijärvisilmäisiä, / näitä auringonlämpöihoisia, / sodanjälkeistä satoa."
Heikki Paunosen Stadin slangin sanakirja Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii ajoittaa sanonnan "pitää mölyt mahassaan" 1950– ja 80-lukujen väliselle ajanjaksolle ja mölyn sinänsä 1920-luvulle. Raimo Jussilan Vanhat sanat kuitenkin siirtää mölyn synnyn paljon aikaisemmaksi: sekä 'möly' että 'mölytä' ovat sanoja, jotka löytyvät Daniel Jusleniuksen 1745 julkaistuun sanakirjaan Suomalaisen Sana-Lugun Coetus Porthanin ja Canstrénin myöhemmin tekemistä lisäyksistä. 'Möly' kuuluu myös Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen sanastoon (" -- ja veljesten huuto, koirien ähellys ja elukkain möly suli yhteen kauhistavaksi ääneksi.")Varhaisimmat löytämäni painetut lähteet sanonnalle "pitää mölyt mahassaan" ovat 1900-luvun ensimmäiseltä vuosikymmeneltä: "...
Koulutodistuksia voi kysyä kaupunginarkistosta.Jos olet käynyt koulusi Vantaalla, kaupunginarkistoon saa yhteyden sähköpostitse kaupunginarkisto@vantaa.fi. Lisää tietoa löytyy täältä: Kaupunginarkisto | Vantaa.
Tulikivi esiintyy Raamatussa esimerkiksi Ilmestyskirjassa: "Ja perkele, heidän villitsijänsä, heitetään tuli- ja tulikivijärveen, jossa myös peto ja väärä profeetta ovat, ja heitä vaivataan yöt päivät, aina ja iankaikkisesti" (vuoden 1933 käännös, ilm 20:10). Tulikivi on kiinteää rikkiä, ja se tuottaa palaessaan myrkyllistä kaasua. Tulikiven polttamista käytettiin ennen vanhaan mm. koiden torjuntaan, ks. esim. Kotiliesi 1.5.1924, s. 16. Tulikivi on siis ollut tuttu tuholaistorjunnassa käytetty kemikaali, mutta sillä on myös vahvoja Raamattuun ja paholaiseen liittyviä konnotaatioita.
Katsoin Helka-tietokannasta, että kyseistä teosta "Triandis, Harry Charalambos: Attitude and attitude change, (New York 1971)" näyttäisi kyllä olevan Opiskelijakirjaston hyllyssä jopa kolme kappaletta tällä hetkellä. Asia kannattaa varmistaa Opiskelijakirjaston henkilökunnalta p. 09 19123920.
Kirjaa ei löyty mistään pääkaupunkiseudun yleisestä kirjastosta. Helsingin kaupunginkirjasto kyllä kaukolainaa asiakkailleen materiaalia. Tämä kuitenkin edellyttää, että teos ei kuulu minkään pääkaupunkiseudun kirjaston kokoelmiin (yliopiston kirjasto, Eduskunnan kirjasto jne.). Jos opiskelijakirjaston kaikki niteet ovat kadonneet, eikä kirjaa saa mistään, kaukolainaus on mahdollinen. Kaukolainapyynnön voi täyttää myös internetissä http://www.lib....
Hankintaehdotuksen voi jättää Helsingin kaupunginkirjaston sähköisellä lomakkeella, suora linkki lomakkeesseen:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/hankintaehdotus.asp
Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla on kysytty Anni Polvasta aiemminkin, katso mm. seuraavat linkit:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-anni-polvasta-kirjoittu-jotain
https://www.kirjastot.fi/kysy/mika-on-anni-polvan-tyylisuunta
https://www.kirjastot.fi/kysy/tarvitsisin-tietoa-anni-polvasta-jos
Voit etsiä Kysy kirjastonhoitajalta -palstan kaikki Anni Polvaa koskevat kysymykset ja vastukset hakemalla palvelun hausta sanalla Anni Polva:
https://www.kirjastot.fi/kysy
(hakulaatikko on sivun vasemmassa yläreunassa)
Kotkan kirjastoista löytyy mm. seuraavat teokset:
-Kokkonen, Sara: Rasavillejä ja romantikkoja : rakkaat suomalaiset tyttökirjat
-Kotimaisia naistenviihteen taitajia : 100 vuotta...
Kaikista julkaisuratkaisuista tekee päätöksen normaalisti se, joka kustantaa koko homman. Jos toiminta on kaupallista, julkaisupäätökseen ja esimerkiksi jonkin sarjan jaksojen valintaan vaikuttaa ennakkoarvio niiden kaupallisesta menekistä. Joskus saattaa kysymys on siitä, että suomalaisella levittäjällä on oikeudet vain joittenkin osien julkaisemiseen, ei kaikkien. Niinkin voi olla, että oikeuksien haltija edellyttää suomalaisen levittäjän julkaisevan sarjan kokonaan. Päätösvalta ei siis välttämättä ole aina suomalaisella jakelijalla. Ulkomaisen ohjelman dubbaus suomeksi maksaa aina jonkin verran, joten todennäköisesti ratkaisu on taloudellinen myös silloin, kun toiminta ei ole varsinaisesti kaupallista.
Heikki Poroila
Valitettavasti vaikuttaa siltä, että tieto Karl Marxin teoksen Kansalaissota Ranskassa ensimmäisen suomennoksen tekijästä ja tarkasta julkaisuajasta on kadonnut. Itse julkaisussa, joka on saatavana digitoituna, on vain ilmaisu "Suomennos". Ensimmäiset mainokset julkaisusta löysin Kansalliskirjaston digiarkistosta vasta tammikuulta 1919, joten lienee todennäköistä, että käännöksen ovat julkaisseet sosialidemokraatit joskus vuoden 1918 loppupuolella. Käännöksen anonyymius voi selittyä vuoden 1918 kireillä olosuhteilla; Suomessa ei välttämättä kukaan halunnut julkisuutta Karl Marxin suomentajana.
Suomen Kommunistisen Puolueen keskuskomitea julkaisi vuonna 1919 Pietarissa oman käännöksensä, jonka tekijäksi on mainittu Wäinö Jokinen. Tätä...
Ehdotan Jennifer L. Holmin kirjaa Jokilaakson ainoa tyttö (Karisto 2000). Se sijoittuu Yhdysvaltoihin 1890-1900-luvuille ja kertoo amerikansuomalaisista uudisasukkaista ja myös alkuperäisistä amerikkalaisista. Kuopiossa sitä on vielä parissa lähikirjastossa, ja sen voi varata noudettavaksi mistä hyvänsä kirjaston toimipisteestä.
Et kertonut kysymyksessäsi, etsitkö sovitusta esimerkiksi kuorolle tai jollekin tietylle soittimelle. Helmet-kirjastojen vanhin Finlandia-nuotti on pianosovitus vuodelta 1905 ja se sisältyy kokoelmaan Suomen nuorisolle : kokoelma pidettyjä koti- ja ulkomaisia, pianolla helposti soitettavia kappaleita. Nuottia säilytetään Tikkurilan kirjastossa. Saat Helmet-hausta esille kaikki Finlandia-nuotit (kokonaisteokset), kun valitset nimekkeeksi Finlandia, op26.Hymni ja rajoitat hakutuloksen nuottiaineistoon. Helmet-kirjastojen lisäksi nuotteja on tarjolla ja lainattavissa esimerkiksi Sibelius Akatemian kirjastossa Musiikkitalossa https://lib.uniarts.fi/. Musiikkitalon kirjasto on kaikille avoin, siellä voi hankkia Arsca-kirjastokortin,...
Tarkoitatko Marissa Jaakolan ja Ari Väntäsen kirjaa Takaisin valoon : kaapatun suomalaisnaisen selviytymistarina? Yksi kappale tätä kirjaa on Kirkes-verkkokirjaston mukaan tällä hetkellä lainattavissa Järvenpään kirjastosta. Alla linkki verkkokirjaston sivulle:
https://kirkes.finna.fi/Record/kirkes.1300947/Holdings
Peltipoliiseissa eli automaattisen nopeusvalvonnan kameratolpissa kierrätetään kameroita, jolloin tolpat eivät aina reagoi ylinopeuteen. Kameroita on siis käytössä vähemmän kuin tolppia. Uudentyyppisistä peltipoliiseista kertovassa YLE:n uutisessa kerrotaan, että pelotevaikutus säilyy, kunhan kamera on kussakin tolpassa vähintään 15 prosenttia ajasta: https://yle.fi/uutiset/3-10657075.
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Kyseinen tekstikohta on peräisin Max Blecherin romaanin Întâmplari in irealitatea imediata ruotsinkielisestä käännöksestä Händelser ur den omedelbara overkligheten (h:ström Text & kultur, 2010). Ruotsintaja on Inger Johansson. Suomeksi Blecherin kirjaa ei ole julkaistu.
Valitettavasti en löytänyt kuvaukseesi sopivaa teosta kirjaston kokoelmista tai netistä. Suosittelen kysymään asiasta Kokkolan kaupunginkirjastolta, jos sieltä joku muistaa kyseisen kirjan.
