Kirjastojen sulkuaikana ei Helmet-haussa (osoitteessa haku.helmet.fi) voi toistaiseksi tehdä varauksia.
Tällä hetkellä perinteisessä Helmet-haussa (osoitteessa luettelo.helmet.fi) uuden varauksen voi tehdä jonoon, jos kaikki kappaleet ovat lainassa tai jos teos on vasta tilausvaiheessa.
https://kirjtuo1.helmet.fi/
https://kirjtuo1.helmet.fi/search*fin/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Ensimmäiseksi kannattaa tarkistaa Helmetin omissa tiedoissa kirjojen eräpäivät. Niitä siirrettiin kesäkuulle ja osa jopa heinäkuulle, joten mitään kiirettä palauttamiselle ei ole.
Mikäli palauttaminen ei eräpäivien lähetessäkään vielä onnistu, kannattaa yrittää uusia lainat. Jos se ei onnistu, ota yhteyttä kirjastoosi niin katsotaan tilanne.
Kyseessä lienee Arvo Turtiaisen runo ”Minirakkausrunoja niille joilla on minivaikeuksia rakkauselämässä”.
Runo on sivulla 51 Turtiaisen kokoelmassa Puhetta Porthaninrinteellä (Tammi, 1968). Runo on julkaistu myös antologiassa Tämän runon haluaisin kuulla, osa 3 (s. 293) (Tammi, 2000).
Kirjat on saatavissa Helmet-kirjastojen kokoelmasta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1558388__St%3A%28puhetta%20porthaninrinteell%C3%A4%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1111220__St%3A%28t%C3%A4m%C3%A4n%20runon%20haluaisin%20kuulla%203%29__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
Wikipedia-artikkeli kertoo Sarah Kyolaban eronneen Idi Aminista vuonna 1982: https://fi.wikipedia.org/wiki/Sarah_Kyolaba Myös jotkin lehtiartikkelit kertovat samaa. Joissakin lähteissä heidän taas mainitaan olleen naimisissa 1975-2003, eli Idi Aminin kuolinvuoteen saakka.
On mahdollista, että he olivat virallisesti naimisissa vuoteen 2003 asti, vaikka elivätkin erossa, mutta varmuutta asiaan ei löytynyt.
Ikävä kyllä emme onnistuneet selvittämään mistä lorusta on kyse. Se voi olla peräisin jostakin kansakoulun oppikirjasta. Asian selvittäminen vaatisi 40-luvun oppikirjojen aika perinpohjaista läpikäyntiä.
Yritin etsiä lorua Finnasta, Kirjasammosta ja verkon hakukoneilla. Lisäksi kyselin Suomen kirjastojen yhteisen sähköpostilistan kautta, että muistaisiko joku kyseisen lorun. Kukaan ei valitettavasti muistanut sitä.
Osakesäästötili on tili, jonka sisällä voi käydä kauppaa niin kotimaisilla kuin ulkomaisilla pörssilistatuilla osakkeilla ilman välittömiä verovaikutuksia.
Normaalilla tilillä hoidetaan päivittäisiä pankkiasioita. Käyttötililtä voi yleisesti tehdä tilisiirtoja esimerkiksi säästötalletukselle.
Lisätietoja esimerkiksi seuraavilla sivuilla:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/sijoitukset/osakes%C3%A4%C3%A4st%C3%B6tili/
https://www.nordea.fi/henkiloasiakkaat/palvelumme/saastaminen-sijoittaminen/sijoittaminen/osakesaastotili.html
https://www.aktia.fi/fi/tilit-ja-kortit/tiliopas
Kyseessä on Elina Aron kirja Ystävämme Karoliina (1955, Valistus). Siinä kerrotaan kirvesmiehen tyttärestä Karoliinasta, köyhästä Emiliasta, joka haluaa tanssijaksi, ja sahan kartanon Hildurista. Karoliinalla on vaikea niveltulehdus, joka vaikeuttaa kävelemistä. Sen takia hän tosin pääsee kouluun ja asumaan täti Saldeenin hospitsiin. Koulussa hän ystävystyy rikkaan Hildurin kanssa, vaikka kotipaikkakunnalla he eivät ole tunteneet toisiaan. Kirja kertoo koulunkäynnistä, ystävyydestä, pienistä tapahtumista ja suurista tapahtumista tyttöjen elämässä.
Kirjasta on tullut vuonna 1978 uusi painos. Jos oikein muistan ensimmäisen painoksen alkua, Karoliinan tyttären mietelmiä, niin jotain käsitöissä oli modernisoitu. Puhuttiinkohan...
Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Helmet-aineiston hakulaatikko ei ole kadonnut. Sen päälle oli joutunut harmaa 0ohjelaatikko, jonka voi sulkea ruksista painamalla. Hakulaatikko aukeaa, kun klikkaat tai näpäytät suurennuslasin kuvaa.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hei
Jeera on juustokumina (tai roomankumina) (meira.fi, gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Ajwain on intiankumina (gernot-katzers-spice-pages.com, herbal-organic.com)
Tässä blogikirjoitus näiden eroista: mangojauhetta.blogspot.com
Kirjojen varaajat ovat etulyöntiasemassa kun kirja vapautuu lainattavaksi. Muutama varaus kirjaan estää sen lainaamisen asiakaspäätteeltä. Varaukset saattavat kuitenkin toisinaan olla ns. jäädytettyjä varauksia, jolloin kirjan varaaja on toivonut, että hän voisi lainata teoksen hänelle itselleen paremmin sopivana ajankohtana, mutta ei välittömästi. Kirja on silloin mahdollista lainata varausjonosta huolimatta, mutta varausjonon voi ohittaa vain kirjaston henkilökunta.
Lastenkirjoista ei peritä myöhästymismaksuja. Ennen kadonneen kirjan korvaamista tarkistetaan vielä, että kirja ei ole palautunut kirjastoon. Kirjaston henkilökunta voi uusia kirjan lainan siksi aikaa, että tarkistamisen voi tehdä.
Helsingin Sanomien vanhojen näköislehtien perusteella Rauta-Rieska oli rautatieasemalla sijainnut leipomotuotekioski. Se oli toiminnassa ainakin vuosina 1974-1976, jolloin palvelukseen halutaan -ilmoituksissa etsittiin myyjiä kioskiin. Rauta-Rieska kuului Rautuki Oy -yhtymään.
Rautuki Oy on elintarvike- kemikalio- ja kukkamyyntiin erikoistunut kioskiketju Suur-Helsingin ja Tampereen alueella. Lisäksi sillä on Jyväskylässä hampurilaisketju ja lomakeskukset Vuokatissa ja Pyhätunturilla (HS 2.2.1986)
Rautuki Oy kuului ilmeisesti VR:n työntekijöiden hyvinvoinnin edistämiseksi vuonna 1953 perustetulle Rautuki-Säätiölle. Tarkempia tietoja Rauta-Rieska -kioskin toiminnasta voisi tiedustella säätiöstä. https://www....
Voit tutustua esimerkiksi kuntalain kommentaariin:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994203604006250
Uskoisin, että teoksesta löytyy vastaus moniin kysymyksiin.
Kunnan kokousmuisti -kirjassa on kuvattu päätöksenteko- ja kokousmenettelyt:
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.994164734006250
Kuntaliitto on julkaissut Kuntapäättäjän käsikirjan, tämän voi varmaan saada jostakin lainaksikin:
https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2021/509512-kuntapaattajan-kokousk…
Toivottavasti näillä pääsee alkuun!
Ystävällisin terveisin,
Myös meillä kirjastossa on käytössä erilaisia etäluettavia tarroja ja kortteja. Helmet-kirjastojen kirjoissa käytetään etäluettavia RFID-tarroja, ja ainakin niiden lukuteho vaihtelee käytössä olevan laitteen tehon ja kansien materiaalin mukaan. Jos kansissa on paljon metallia, kirjan sisällä olevaa tarraa on vaikea saada luettua. Saattaa olla, että HSL:n laitteiden teho vaihtelee.
Lisäksi kyse voi olla siitä, onko matkakortti lompakossa aivan reunassa vai onko sen ja lukulaitteen välissä esimerkiksi muita kortteja. Itselläni esimerkiksi on lompakossa useita etäluettavia kortteja, ja usein laite yrittää lukea juuri uloimpana olevaa korttia. Toisaalta jotkin lompakossa olevat esineet voivat estää etälukemista.
Tuossa voi siis olla...
Eduskunnan kirjastojen kokoelmista voi hakea aineistoa Selma-verkkopalvelumme avulla, esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt -asiasanan avulla: https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Search/Results?lookfor=%22asunto-osakeyhti%C3%B6t%22&type=Subject&hiddenFilters%5B%5D=building%3A0%2FEKK%2F. Kirjaston palvelut eivät tällä hetkellä ole eduskunnan ulkopuolisten asiakkaiden käytettävissä, mutta aineistoa voi olla mahdollista saada oman lähikirjaston kaukopalvelun avulla.
Vuoden 1926 asunto-osakeyhtiölaki oli melko pitkäikäinen, sillä sen kokonaisuudistus toteutettiin vasta 1990-luvulla. Vuonna 1979 lakia täydennettiin muutamilta osin. Kaikki ennen 1990-lukua julkaistu kirjallisuus voi siis olla vielä relevanttia. Kiinteistöliiton...
Näissä teoksissa käsitellään Conversen tarinaa ja taustaa. Kirjat voi kaukolainata omaan kirjastoonsa.
Hal Peterson: Chucks: The Phenomenon of Converse: Chuck Taylor All Stars
Abraham Aamidor: Chuck Taylor, All Star: The True Story of the Man behind the Most Famous Athletic Shoe in History
Teoksessa Complex presents Sneaker of the year: the best since '85 (2020) esitellään muiden jalkinemerkkien ohella myös Conversen tennareita.
Jenni Valtari on tarkastellut pro gradu -työssään kenkäbrändien mielikuvia "Ne vaan kuvastaa mua parhaiten!" Sneaker-kenkäbrändien mielikuvamaailma (Vaasan yliopisto, 2010). Miira Leinosen opinnäytetyössä (2015) selvitetään muotialan mielipidevaikuttajien mielikuvia Adidaksesta ja esimerkiksi Conversesta.
1700-luvulla peruukit valmistettiin tavallisesti oikeista hiuksista tai eläimen karvoista (yleisimmin hevosen jouhista tai vuohen karvoista). Vähävaraisimmat saattoivat teettää peruukkinsa jopa villalangasta. Kalleimpia ja arvokkaimpia olivat aidosta hiuksesta sidotut peruukit.
Lähteet:
Richard Corson, Fashions in hair : the first five thousand years
Jaakko Selin, Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista
Encyclopedia of hair : a cultural history
