Kysyin neuvoa koodarikollegalta, hän vastasi näin: vähän riippuu kysyjän teknisistä taidoista. Suoralta kädeltä voisin jo sanoa koodarina, että suosittelisin ehdottomasti d3.js tapaista tai sitten Google Charts:ia.
Tämmöisen editorin onnistuin löytämään. Tällä voi tehdä "web" version tilasto myöskin: https://live.amcharts.com/
Animoidun tilaston voi tuottaa käsinkin. Jos ei tarvitse varsinaista tilastogeneraattoria, vaan päämääränä on saada palkkianimaatio, voi käyttää työkaluna erillistä animointiohjelmaa, kuten https://webdesigner.withgoogle.cm
Kirjaa ei löydy Kymenlaakson kirjastoista löydy, mutta se on mahdollista kaukolainata, koska näytti että Helsingistä kirja löytyy. Kaukolainata voit käymällä lähimmässä kirjastossasi ja tekemällä kaukolainapyynnön tai täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen netissä.
Antikvariaattihinnat antavat aika hyvän kuvan kirjojen myynti- tai antikvariaattiarvosta. Niistä et toisin sanoen saa luultavasti itse kovin paljon rahaa.
Käsin kirjoitettu kirja onkin sitten oma asiansa. On vaikea sanoa, millainen rahallinen arvo sillä olisi - kirja on todennäköisesti ainoa kappale.
Itse säilyttäisin nämä kaikki, mutta eritoten käsin kirjoitetun niteen, kuten itsekin pohdit. Kirjojen suurin arvo on sukuhistoriallinen. Sellaisena varsinkin tuo vuoden 1886 nide voi osoittautua korvaamattomaksi, jos sinä itse tai joku sukulaisesi kiinnostuu aihetta tutkimaan.
Kirja voisi olla J.K. Kulomaan Nuori heimopäällikkö: seikkailukertomus heimosotien ajoilta. Kirjan ensimmäinen painos on vuodelta 1935.
Kirjan tiedot Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aubf857bd2-5f67-4c4c-81cc-5ec44b7f0f08
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Asiakkaan nimi Helmet-järjestelmään voidaan muuttaa vain kirjastossa. Tällöin asiakkaan pitää todistaa henkilöllisyytensä henkilötodistuksella, jossa uusi nimi näkyy.
Vuonna 1954 ilmestyi Åke Nilzenin kirja Allergia: sen synty ja hoito. Kirjassa on 75 sivua, ja se on 18 cm korkea. Tässä kirjassa on jonkin verran tietoa ruokavalion vaikutuksesta allergioihin, mutta ei kovin yksityiskohtaisesti. Kirja on vielä joidenkin kirjastojen kokoelmissa, mm. Kuopion varastokirjaston, joten se on mahdollista saada kaukolainaan.
Muita kysymilläsi vuosikymmenillä ilmestyneitä suomenkielisiä allergiaa käsitteleviä kirjoja emme löytäneet.
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Valitettavasti kyseisen teoksen ainoa kappale on melko hiljattain poistettu Helmet-kirjastojen kokoelmista. Teoksen tiedot näkyvät Helmetissä jonkin aikaa vielä poistamisen jälkeen.
Ikävä kyllä teosta ei näytä olevan missää muussakaan Suomen kirjastossa, ei myöskään muiden Pohjoismaiden kirjastoissa.
https://finna.fi/
https://www.worldcat.org/
Liipolan kirjasto on osa koko Päijät-Hämeen kattavaa Lastu-kirjastot - kimppaa, ja "Puhtaat valkeat lakanat" - TV-sarjaa löytyy yhteensä 9 eri boksia tämän kimpan kokoelmista. Liipolan kirjastossa ei kirjoitushetkellä näytä olevan paikalla mitään näistä bokseista, mutta sen saa toki varattua sinne.
Kokoelmissa olevaa aineistoa voi hakea ja varata maksutta Lastu-verkkokirjastossa osoitteessa https://lastu.finna.fi ja se toimitetaan noudettavaksi valitsemaanne kirjastoon, esimerkiksi Liipolaan.
Vuoden 2012 tutkimuksen mukaan 82:sta tärkeimmistä ravintokasveista mehiläiset pölyttävät 63:a.
https://www.researchgate.net/profile/M-Thakur/publication/264846564_Bee…
Tietyt kasvilajit ovat täysin riippuvaisia mehiläisten pölytyksestä.
https://web.archive.org/web/20070930020735/http://gears.tucson.ars.ag.g…
Lista kaikista viljelykasveista, joita mehiläiset pölyttävät:
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_crop_plants_pollinated_by_bees
Henry Rider Haggardin Ayesha-sarjan kirjoja ei ole suomennettu lainkaan.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
https://www.goodreads.com/series/72235-ayesha
Sinun kannattaa ottaa yhteyttä Turun yliopiston Raision sanomalehti- ja pienpainatepalveluihin.
https://www.finna.fi/Record/utu.992956985405971
Yhteystiedot: https://utuguides.fi/c.php?g=93737&p=605460
Olisikohan kyseessä Nellie Blyn teos Kymmenen päivää mielisairaalassa (Ten days in a madhouse, suom. Heidi Kouridou, Oppian 2018). Kyseessä ei tosin ole romaani vaan teos on reportaasi, joka kuuluu tietokirjallisuuteen.
Teoksen saatavuuden HelMet-kirjastoissa voi tarkistaa alla olevasta linkistä.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2344774__Skymmenen%20p%C3…
https://finna.fi/Record/helmet.2344774
"Taiponen" -nimen alkuperästä ei löydy mainintaa kattavimmasta Suomessa ilmestyneestä sukunimikirjasta Sukunimet (Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, 2000).
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) saattaa voida auttaa asian selvittämisessä.
Keskuksen ylläpitämään nimineuvontaan voi olla yhteydessä puhelimitse (0295 333 203, torstaisin klo 10–12) tai kysymyslomakkeella verkossa https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta/nimineuvonta
Myös Suomen sukututkimusseuralta saattaa saada apua.
Tietoa seuran tarjoamista neuvontapalveluista: https://www.genealogia.fi/neuvontapalvelut
Paasilinnan vuonna 1977 julkaistussa aforismikokoelmassa Musta aukko on yksi osio omistettu raha-aiheisille ajatelmille. Kysymyksessä jäljitettyä mietettä lähelle menee esimerkiksi "Jos tietäisi yksityisen setelin reitin, voisiko sitä enää käyttää.".
Voit lukea Helsingin Sanomien ennen vuotta 1997 julkaistuja numeroita digitoituina Aikakone-palvelusta. Voit käyttää palvelus kirjastojen asiakastietokoneilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/HS_Aikakone…
Vanhoja Helsingin Sanomia voi lukea myös mikrofilmattuina Pasilan kirjaston lehtiosastolla.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
