Löydät aiheesta tietoa esimerkiksi alla olevilta sivuilta.
Kirjastot.fi Tekijänoikeudet ja kirjastotyö -sivu: https://www.kirjastot.fi/tekijanoikeus?language_content_entity=fi
Kopiosto: Kuvituksen käyttö kirjastoissa https://www.kopiosto.fi/kopiosto/teosten-kayttajille/kirjastojen-kuvitu…
Suomen kirjastoseura: Kirjojen kansien näyttäminen somessa voi rikkoa tekijänoikeuksia, sanovat alan järjestöt https://suomenkirjastoseura.fi/kirjastolehti/kirjojen-kansien-nayttamin…
Sanasto: Tietoa tekijänoikeuksista https://www.sanasto.fi/tietoa-tekijanoikeuksista/
Ehdottaisin Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Nuku hyvin (Docendo, 2020), jonka ensimmäinen painos ilmestyi 2018 nimellä Uniterveyskirja : nuku hyvin, voi hyvin.
"Nuku hyvin on ensimmäinen suomalainen, kaikenkattava tietokirja unesta, jokaiselle terveydestään kiinnostuneelle. Kirja perustuu tieteen uusimpiin tutkimustuloksiin ja siinä käsitellään unen tarpeen vaihtelua, uni-valverytmin rikkoutumista, unihäiriöiden syntyä ja hoitoa sekä keinoja unettomuuden välttämiseksi. Kirjan ohjeilla voi jokainen oma-aloitteisesti korjata unettomuuttaan tai parantaa unensa laatua."
Toinen varteenotettava vaihtoehto on Leeni Peltosen ja kumppanien Uni ja unettomuus (Otava, 2022).
"Miksi nukkumisesta on tullut niin vaikeaa? Unettomalle satelee...
Pääesikunnan päätöksen mukaan diabetesta sairastavat vapautetaan varusmiespalveluksesta rauhan aikana. Tiedotteessa ei mainita että päätös koskisi myös sodan ajan palvelusta. Nykyisessä hallitusohjelmassa on maininta jonka mukaan "Hallitus mahdollistaa palvelusturvallisuus huomioiden varusmiespalveluksen suorittamisen ja kertausharjoituksiin osallistumisen diabeetikoille sekä arvioi muiden terveyssyistä vapautettavien henkilöiden mahdollisuuksia osallistua maanpuolustuskoulutukseen", joten tilanne saattaa muuttua vielä tulevaisuudessa. Oikea kanava kysytyn kaltaiselle anomukselle voisi olla oma aluetoimisto:
Miten tulee toimia jos terveydentilaan on tullut muutoksia varusmiespalvelun jälkeen?
Ota yhteys omaan aluetoimistoosi....
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Ensimmäinen tarina on Carl Barksin käsikirjoittama ja piirtämä Rämeikön arvoitus (Mystery of the Swamp, 1944). Se on julkaistu Suomessa useita kertoja, ensimmäisen kerran Aku Ankka -lehden numeroissa 37-39/1977 ja sittemmin monissa kokoelmateoksissa, mm. Minä Aku Ankka 2 -teoksessa (2016) ja albumisarjan Carl Barksin Aku Ankka osassa 7 (2024). Lisätietoja I.N.D.U.C.K.S.-tietokannassa: https://inducks.org/story.php?c=W+OS+++62-03.Toista sarjakuvaa en onnistunut jäljilttämään. Olisiko se tuttu jollekin sivuston lukijalle?
Parhaiten kuvauksiisi sopiva kirja on Harri Kalhan Kokottien kultakausi:Belle Époquen mediatähdet modernin naiseuden kuvastimina.https://www.finna.fi/Record/helmet.2127542?sid=4784264006Naisen roolin ja normien uudistajista käytettiin myös sanaa flapper, Suomessa jazz-tytöt.https://helda.helsinki.fi/items/cdd160b0-6a37-4ff7-898a-915e7d4d710c
Jukka Itkosen runo Runo on seuraa vailla löytyy hänen teoksestaan Kuutanssi: runoja kasvaville (1999, s. 24).https://lumme.finna.fi/Record/lumme.257089?sid=4787894459
Ranskassa kirkollinen rakennuskanta kuuluu suurimmaksi osaksi kunnille. Tämän poikkeuksellisen käytännön takana on sekä Ranskan vallankumouksen yhteydessä tapahtunut papiston omaisuuden kansallistaminen että 9.12.1905 voimaan astunut laki valtion ja kirkon erottamisesta. Kunnat vastaavat rakennusten kunnosta ja korjaamisesta, mutta eivät peri kirkkorakennuksista vuokraa eivätkä voi tehdä yksipuolisia päätöksiä niiden käytöstä.Historiallisiksi monumenteiksi luetut kirkkorakennukset, kuten 87 katedraalia Pariisin Notre Dame mukaanlukien, ovat puolestaan Ranskan valtion omaisuutta. Niiden suojelu, konservointi ja entisöiminen kuuluu kulttuuriministeriölle. Kulttuuriministeriön, sisäministeriön ja Ranskan piispakonferenssin (CEF) laatima...
Kyseessä voisi hyvinkin olla Kaarina Helakisan toimittama ja Leena Lumpeen kuvittama Suomen lasten runotar. Kirja sisältää 550 suomalaista tai suomennettua lasten runoa eri aikakausilta. Liitteessä on kuva kirjan kannesta.
Saamelaista mytologiaa on etsitty tällä palstalla aikaisemminkin, täällä kollegan vastaus. Tämän lisäksi suosittelen seuraavia teoksia:Turi, Johan: Kertomus saamelaisistaItkonen, T.I.: Suomen lappalaiset vuoteen 1945, osat 1 ja 2Lehtola, Veli-Pekka, Piela, Ulla ja Snellman, Hanna (toim.): Saamenmaa: kulttuuritieteellisiä näkökulmia (tässä kirjassa erityisesti Tiina Äikkään artikkeli Tupakoivat, laulavat ja liikkuvat kivet. Kommunikointia seitojen kanssa.) Kaunokirjallisuuden puolella saamelaisia kansantarinoita löytyy muun muassa näistä teoksista:Vuolab, Kerttu: Valon airutAikio, Annukka ja Aikio, Samuli: Lentonoidan poika Saamelaisten historiasta yleisesti suosittelen seuraavia Veli-Pekka Lehtolan teoksia:...
Hei,Kiitos kysymyksestäsi. Kyseessä lienee Kauhujuttu-sarja. Sitä ovat kirjoittaneet useat kirjailijatesimerkiksi Robert Westall, Carolyn Sloan, Joan Aiken ja Susan Price. Sarjasta löytyvätmm. Kummitusluostari, Uhka vedessä, Äänet, Painajaismies, Toivomushauta ja Luukoiranimiset teokset 1990-luvun alusta. Kyseiset kirjat ovat genreltään kauhua ja nuortenkirjallisuutta.Ja niitä löytyy vielä useimmista yleisistä kirjastoista.
Etunimille, ja sanoille muutenkin, tehdään kielissä usein erilaisia hellittely- tai muita muotoja. Naisten etunimien pääte -ina juontuu latinan deminutiivista, eli ns. pienennysmuodosta. Esimerkiksi Anna-nimistä tyttöä voitiin kutsua Pikku-Annaksi, eli ”Anninaksi”. Vastaavasti suomen kielessä voidaan mieltää deminutiiviksi nen-pääte esimerkiksi sanoissa ”tyttönen” (pieni tyttö) tai ”lapsonen” (pieni lapsi). Muita suomen pienennysmuodon päätteitä ovat -kka, -ke, ja kaksoismuoto -kkanen, kuten sanoissa ”piirakka” (pieni piiras), ”linnake” (pieni linna) ja ”lapsukainen” (pieni lapsi). Ylemmän esimerkin Anniinan, tai Anninan), suomalainen vastine voisi siis olla ”Annukka” (Pikku-Anna).Lähde: Kielitiede:deminutiivi – Tieteen termipankki
Kyseessä saattaa olla välikappale, jota on käytetty esimerkiksi auton korjaamisessa teräsvasaran ja asennettavan kappaleen välissä estämässä kipinöintiä ja asennettavan osan vahingoittumista. Toinen vaihtoehto on putkien muotoilemiseen tarkoitettu väline, tosin siinä tapauksessa työkalu tuskin olisi niin kolhuinen. Myös taltan tai vastaavan työkalun kahva on mahdollinen.
Leonid Vlasovin kirjoissa kerrotaan pitkään ja laveasti Mannerheimin perhe-elämästä, vaimo Anastasia Arapovasta, heidän avioliittonsa vaiheista, erosta ja sen jälkeisestä ajastakin. Vuosilukujen suhteen Vlasov ei ole tarkka ja molemmissa kirjoissa teksti on maalailevaa ja tulkitsevaa. Eron jälkeen Anastasia sulki tilinsä venäläisissä pankeissa ja siirsi rahansa Pariisiin. Hän asui ensin tyttäriensä kanssa Ranskan Rivieralla, sitten Pariisissa, josta osti huoneiston. Virallinen ero tuli voimaan vasta 1919. Vlasovin mukaan entiset puolisot lähenivät toisiaan uudelleen vuonna 1935, kertomatta kuitenkaan yksityiskohtia. 31.12.1936 Anastasia kuoli "vaikeaan sairauteen". Hänet haudattiin Sainte-Geneviève-de-Bois'n venäläiselle hautausmaalle....
Sanaston sivuilla todetaan: Lista ei kata kaikkia Sanaston edustamia tekijöitä.Listalla on vain ne kirjailijat ja kääntäjät, jotka ovat antaneet Sanastolle erillisen suostumuksen tekijänimensä julkaisuun. Tekijänimi tarkoittaa sitä nimeä, jolla tekijä on teoksensa julkaissut. Listaa päivitetään jatkuvasti. Jos et löydä tekijän nimeä listalta, voit vielä varmistaa asiakaspalvelustamme, voimmeko myöntää lupia tekijän puolesta.Todennäköisesti luvat kyseisten kirjailijoiden tekstien käyttöön järjestyvät Sanaston kautta. Tehkää käyttölupahakemus Sanaston Luvat-sivulta: https://www.sanasto.fi/luvat/Mikäli joku tekijöistä ei ole Sanaston edustama, Sanastosta ilmoitetaan tästä teille. Silloin kannattaa kysyä tekijänoikeuden haltijan...
Muistuttaa minusta kovasti Diana Gabaldon Outlander sarjaa. Tosin ilmestyneet suomeksi vasta 2000-luvun alussa.Muukalainen (Gummerus 2002) (Outlander, 1991)Sudenkorento (Gummerus 2003) (Dragonfly in Amber, 1992)Matkantekijä (Gummerus 2004) (Voyager, 1994)Syysrummut (Gummerus 2005) (Drums of Autumn, 1997)Tuliristi (Gummerus 2006) (The Fiery Cross, 2001)Lumen ja tuhkan maa (Gummerus 2007) (A Breath of Snow and Ashes, 2005)Luiden kaiku (Gummerus 2010) (An Echo in the Bone, 2009)Sydänverelläni kirjoitettu (Gummerus 2014) (Written in My Own Heart's Blood, 2014)Kertokaa se mehiläisille (Gummerus 2023) (Go Tell the Bees That I Am Gone, 2021) Linkki Wikipedia.
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-...
