Tämä laaja Ylen artikkeli käsittelee kasvojentunnistusteknologiaa valvontakameroissa: https://yle.fi/uutiset/3-10135093. Tämän Time-lehden artikkelin mukaan kyseistä teknologiaa hyödyntävä valvontakamera auttoi nappaamaan huumekauppiaan Brasiliassa: https://time.com/5735411/china-surveillance-privacy-issues/.
Tekoälyn käyttöön valvontakameroissa liittyy syvällisiä lainsäädännöllisiä ja eettisiä kysymyksiä.
https://yle.fi/uutiset/3-10815487
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006380255.html
Kyseisestä kirjasta näyttää olevan painokset vuosilta 1950, 1960, 1969, 1972 ja 1982. Ikävä kyllä uudempia painoksia ei löydy, joten kirjaa on tällä hetkellä saatavana vain antikvariaateista.
Joitakin osia englanninkielisen sarjan loppupuolelta näyttää löytyvän joistakin kirjastoista. Valitettavasti kaikkien osien luettelointitietoihin ei ole merkitty osan numeroa. Voit selata finna.fi-sivuston hakutulosta täältä: https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&lookfor0%5B%5D=animorphs&type0%5B%5D=AllFields&lookfor0%5B%5D=&type0%5B%5D=AllFields&join=AND&filter%5B%5D=%7Elanguage%3A%22eng%22&limit=20
Myös Melinda-tietokannasta löytyy muutamia osumia: https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/UX5BFS5C2AU3XAHL688FAPAQMK1HQXYU98QEV6FNP1LDP24VBK-00224?func=find-c&ccl_term=WRD=%22animorphs%22&filter_code_1=WLA&filter_request_1=ENG
Otatko yhteyttä suoraan Keravan kirjastoon. Keravan kirjasto ei vastaa tässä palvelussa, ja meidän muiden ei ole mahdollista selvittää asiaa. Yhteystiedot löytyvät alta:
https://www.kerava.fi/yhteystiedot/palveluiden-j%C3%A4rjest%C3%A4j%C3%A…
Useat lähteet mainitsevat Helsingissä olleen sisällissodan aikaan lähes 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 1.1.1918 Helsingin väkiluku oli 155 735. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_… .
Punakaartien aseistaminen kaupungissa alkoi tammikuun loppupuolella ja 28.1.1918 Helsingissä muodostettiin punaisten vallankumoushallitus. http://itsenaisyys100.fi/helsinki-oli-sisallissodassa-punaisten-paakaup…
Taistelu Helsingistä käytiin 11.–13. huhtikuuta 1918. Wikipedia summaa taistelutappiot seuraavasti: Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus
Tarkempaa tietoa vuosien 1917-1918 sotasurmista...
Brittihallituksen liikenneasioista vastaava ministeriö (Department for Transport) julkaisi 13. lokakuuta päätöksen ajoneuvoja koskevista päästörajoituksista EU-eron jälkeen. Sen mukaan nykyinen päästönormeja säätelevä Euroopan unionin lainsäädäntö (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/631) tulee osaksi sikäläistä lainsäädäntöä.
Lähde: https://www.gov.uk/government/consultations/regulating-co2-emission-standards-for-new-cars-and-vans-after-transition/outcome/government-response-to-the-consultation-on-proposals-to-regulate-co2-emission-performance-standards-for-new-passenger-cars-and-light-commercial-vehic
Liikenneministeriön verkkosivut: https://www.gov.uk/government/organisations/department-for...
Hei,
Hämeenlinnan kirjastoissa ei ole lainata laitteistoa äänikirjan kuuntelua varten.
Vanamo-kirjastoista Janakkalan kirjastossa on lainattavana ns. Daisy-soittimia, joilla voi kuunnella esimerkiksi cd-muotoisia äänikirjoja. Soittimia saa lainaan Hämeenlinnaan tekemällä seutuvarauksen (2,5 euroa). Vanamo-verkkokirjastossa voit hakea soittimia hakusanalla daisy-soitin.
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä koodilla 35 on useita alakoodeja, mutta 35 sellaisenaan viittaa tarkemmin määrittelemättömään henkiseen vajavaisuuteen, ja D-luokitus sen perusteella asevelvollisuudesta kokonaan vapauttamiseen.
Asiaa on tutkittu, ja oravien ruokajemmoilla on paljon vaikutusta metsän uudistumiseen. Erityisesti tämä koskee harmaaoravaa (Sciurus carolinensis), joka esiintyy etelämpänä Euroopassa.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Orava
Interactive Centre for Scientific Research about Squirrels (ICSRS): https://i-csrs.com/squirrels-and-forest-regeneration
Suomen sodan jälkeistä tilannetta on kuvattu monenlaisilla metaforilla. On vaaran vuosia ja karhun kainaloa. Mitä katsantokantaa edustat tai näkökulmaa haluat painottaa? Jos olet perehtynyt aiheeseen, voinet itse päättää onko tämä sopiva kielikuva. Esimerkiksi seuraavista verkostakin löytyvistä resursseista voisi löytyä tietoa turvallisuuspolitiikan näkökulmasta:
Tynkkynen, V., Karjalainen, M. & Airio, P. 2018. Suomen puolustusvoimat 100 vuotta. Helsinki: Edita.
Tynkkynen, V. & Jouko, P. 2007. Towards east or west?: Defence planning in Finland 1944-1966. Helsinki: National Defence University.
Visuri, P. 1990. Evolution of the Finnish military doctrine 1945-1985: Documentation. Helsinki: War College.
Visuri, P. (1998)....
Ulkoisen kovalevyn liittäminen kyllä onnistuu, koska varmasti kaikissa kirjastojen koneissa on usb-paikka. Mutta kiinteitä muistikortinlukijoita ei välttämättä ole. Ongelma ratkennee sillä, että hankkii erillisen muistikortinlukijan, jonka voi sitten kiinnittää usb:n avulla kirjaston asiakaskoneeseen.
Kim Woo Jinin eli Kim U-Jinin teoksia ei valitettavasti ole saatavilla suomalaisista kirjastoista, ja niitä on huonosti tarjolla muuallakaan. Englanninkielisistä käännöksistä en löytänyt tietoa.
Kirjastojen yhteisluettelo WorldCat antaa hakutuloksia joihinkin Yhdysvaltalaisiin yliopistokirjastoihin: https://www.worldcat.org/search?q=au%3AKim%2C+U-jin%2C+1897-1926&qt=res…. Kaukolainojen tekeminen on mahdollista myös ulkomaisista kirjastoista, mutta kustannukset saattavat nousta korkeiksi. Kaukopalvelumahdollisuudesta voi kysyä omasta kirjastostaan.
Taiteilija saattaisi olla Lars Holmström. Holmströmin signeerauksessa on ollut pientä vaihtelua aikojen kuluessa, mutta ainakin sukunimen lennokas kirjoitustapa on tunnistettavissa. Kuvia hänen töistään löytyy runsaasti verkosta, joten vertailupohjaa on tarjolla tutkittavaksi.
http://www.galleria12.fi/fi/ws/20/Holmstr%C3%B6m+Lars.html
https://kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija/lars-holmstrom
Ei näyttänyt olevan netissä. Säädökset on www.Finlex.fi, siellä ao. sivulla on yläreunassa teksti:ruotsiksi ,jos teksti on. Siitä sanasta pitää klikata.
Finlands författningssamling 666/1972: Lag om bestridande av bevisningskostnader med statens medel
Jos haluat lainata jonkin tietyn kirjan etkä löydä sitä kirjaston hyllystä, kirja on luultavasti lainassa jollain toisella lainaajalla. Silloin voit varata kirjan itsellesi. Tämä tarkoittaa sitä, että kun toisen lainaajan laina-aika päättyy, sinun varauksesi astuu voimaan. Silloin toinen lainaaja ei voi enää uusia lainaansa, vaan hänen pitää palauttaa kirja.
Varauksen tekemällä voit myös varmistaa sen, ettei kukaan muu ehdi napata palautunutta kirjaa kirjaston hyllystä ennen sinua. Varsinkin uudet kirjat (ja suosituimmat kirjasarjat) ovat paljon lainassa, ja niihin tehdään myös paljon varauksia. Lainassa olevan kirjan palautumista voi tietysti myös odotella, mutta varmemmin ja nopeammin kirjan saa itselleen kun tekee siihen varauksen.
Jos...
Darren Shanin tarinaa julkaisee suomeksi kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen verkkosivuilta ei löytynyt tietoa siitä, milloin sarjan viides osa ilmestyy (englanniksi The Trials of Death). Kannattaisi ehkä tiedustella asiaa suoraan sarjan julkaisijalta. Yhteystiedot löytyvät täältä: http://www.tammi.net/asp/empty.asp?
Hei,
Ota ystävällisesti ensin yhteyttä Iisalmen Sanomien toimitukseen, puh. 017-83511 tai säköpostiin toimitus@iisalmensanomat.fi. Kysy haluamaasi lehteä tai kopiota suoraan heiltä.Jos tämä tie ei onnistu, niin toimi seuraavasti.
Ota yhteyttä Iisalmen kaupunginkirjastoon, puh. 017-2723500 neuvonta tai sähköpostitse iisalmi.kirjasto@iisalmi.fi.
Voit myös ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen olla yhteydessä kirjastoomme, jolloin asia kulkee kaukolainana kauttamme.
Ystävällisesti
Kemin kaupunginkirjasto/Leena Pitkänen, osastonjohtaja
Kysymäsi kappale, Prinsessan sukkanauha, löytyy Porvoon kaupunginkirjastosta Heikki Kinnusen laulamana seuraavalta musiikkiäänitteeltä: Kinnunen laulaa Lavia: varis ja valtion varatyömies. (kasetti vuodelta 1987)
Muistakin maakuntakirjastoista kappale löytyy ainoastaan em. kasetilta. Voit tiedustella kasettia Gammelbackan kirjastosta.
