Helmet-kirjastojen lainat eivät eräänny 18.1. – 31.5.2020.
Laina-aikoja on jatkettu keskitetysti. Voit tarkistaa omien lainojesi eräpäivät kirjautumalla omiin tietoihin Helmet-haussa tai Taskukirjastossa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Kirjastoasioinnista_koronavirusepidemian(208997)
Merivartijat ovat valtion virkamiehiä, joten vähimmäisikäraja merivartijalle on 18 vuotta. Rajavartiosto kouluttaa merivartijoita noin 14 kuukauden mittaisella peruskurssilla. Rajavartioston työntekijöiden eläkeiän eli vanhimman mahdollisen merivartian iän voi katsoa Kevan ammattiryhmien eläkesivulta.
Virkamieslaki: https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940750
Merivartijan työkuvaus Ammattinetissä: http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/610_ammatti
Lisätietoa Suomenlahden merivartiostosta: https://www.raja.fi/slmv
International Sewing Machine Collectors' Society:n tietokannan mukaan Singerin F-sarjan koneet 1079170 - 1229169 on valmistettu vuonna 1911 Clydebankissa, Skotlannissa.
Yleisradion toimittaja Jonni Aromaan artikkelin mukaan Rothkon näyttelyä ei ole ollut Suomessa https://yle.fi/uutiset/3-7846064
Turun Sanomien mukaan toimituksessa on sähköinen arkisto vuodesta 1994 lähtien, mutta varsinaista ulkopuolisille asiakkaille vapaasti selattavaa arkistoa ei ole. Lehden vanhasta leikearkistosta ei löytynyt mitään turkulaisen gallerian arvostelua, vain Mark Rothkon näyttelyarvostelu Tate Gallerysta 7.3.1986.
.
Julkiseen arkistoon tallennettu vastaus tulee sekä antamaasi sähköpostiin että Kirjastot.fi kysymys -sivuille.
Yksityisen arkiston vastaus tulee vain sähköpostiisi.
Sähköpostiosoitteista ei ole apua, koska ne poistuvat ylläpidostamme määräajan kuluttua eivätkä ne ole järjestelmässämme haettavissa tietoturvasyistä. Meillä oli aiemmin tarjolla mahdollisuus rekisteröityneenä käyttäjänä kerätä omat vastaukset ja kommentit, mutta ominaisuus poistui uudistuksessa, koska sitä ei juurikaan käytetty. On mahdollista lisätä se kehittämislistallemme ja tarjota sitä tulevaisuudessa kysyjillemme. Tällä hetkellä muuta vaihtoehtoa kuin omien sähköpostien tutkiminen omien vastausten selaamiseen ei löydy, mikäli ei muista, millaisia kysymyksiä on lähettänyt. Lähetämme vastauksen kysyjän sähköpostiin. Jos taas muistaa oman kysymyksensä (suunnilleen), voi tehdä haun aiheella, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku...
Noin prosentti liskoista pystyy lisääntymään partenogeneesin avulla. Siinä naaraat kloonaavat itsensä tuottaen jälkeläisiä, joilla on sama perimä kuin vanhemmallaan. Joidenkin tutkijoiden mielestä tällaiset lajit ovat alttiimpia sukupuutolle, koska niiden geneettinen vaihtelu sukupolvesta toiseen on vähäistä.
Lisätietoa: National Geographic Suomi
Useat lähteet mainitsevat Helsingissä olleen sisällissodan aikaan lähes 200 000 asukasta. Helsingin kaupungin tilastojen mukaan 1.1.1918 Helsingin väkiluku oli 155 735. https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/19_09_23_Tilastoja_9_… .
Punakaartien aseistaminen kaupungissa alkoi tammikuun loppupuolella ja 28.1.1918 Helsingissä muodostettiin punaisten vallankumoushallitus. http://itsenaisyys100.fi/helsinki-oli-sisallissodassa-punaisten-paakaup…
Taistelu Helsingistä käytiin 11.–13. huhtikuuta 1918. Wikipedia summaa taistelutappiot seuraavasti: Helsingin valtauksen aikana sai surmansa noin 400 punaista, 60 saksalaista ja 20 valkoista. https://fi.wikipedia.org/wiki/Helsingin_valtaus
Tarkempaa tietoa vuosien 1917-1918 sotasurmista...
Kyseessä voisi olla Vasili Peskovin tositapahtumiin perustuva teos Taigan erakot, joka kertoo Siperiassa eläneestä Lykovien perheestä. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuonna 1993.
Suomen yleisin koirarotu oli vuonna 2019 labradorinnoutaja. Vuoden 2020 tilastoja ei ole vielä julkistettu. Lisää tietoa Kennelliiton sivuilta:
https://www.kennelliitto.fi/tietoa-meista/uutiset/labradorinnoutaja-suo…
Kyseessä voisi olla joko Kaarina Ranne, jonka Kuinka valo putoaa -romaanin HS-arvostelussa (19.12.2017) sanotaan näin: ”Fysiikka tarjoaa kirjalle kielen ja kuvaston, sen metaforat ja viittauskohteet." Kyseessä voisi olla myös Tiina Raevaara, joka on kirjoittanut paljon tiedeartikkeleita mm. Helsingin Sanomiin ja Tiede-lehteen.
Yrjö-Koskinen määritteli fennomanian valtiollisena puolueena vuonna 1863 Helsingin Uutiset -lehdessä julkaisemassaan kirjoituksessa 'Suomi-kiihko valtiollisena puolueena'. Kun hän tässä esitti yhden jäsennellyimmistä ja ohjelmallisimmista fennomaanien toimien ja tavoitteiden perusteluista, oli kyseessä oikeastaan vain kolmen miehen, Yrjö-Koskisen, hänen veljensä Jaakko Forsmanin ja Agathon Meurmanin "triumviraatti" - ei puolue sanan varsinaisessa merkityksessä.
1870-luvulle tultaessa alettiin yhä yleisemmin puhua Suomalaisesta puolueesta, ja Yrjö-Koskinen käsitettiin alusta pitäen "puolueen" itseoikeutetuksi johtajaksi. Hänen asemansa perustui kuitenkin vain henkilökohtaiseen auktoriteettiin: tässä vaiheessa ryhmällä ei varsinaisesti...
Kyseessä on varmaankin Steven Caldwellin kirja Avaruuden vartijat (Kirjayhtymä, 1981). Samaan sarjaan kuuluu kolme muutakin kirjaa: Avaruuden muukalaisia, Näkymätön planeetta ja Tähtien sankarit.
Tapahtuu näitä Suomessakin. Yle Areenasta löydät sarjasta "Ei vanhene koskaan" jakso 7 , "Erehdys".
Vuonna 1963 murhattiin Helsingin Kumpulassa nuori tyttö. Taposta tuomittu Torsti Ossian Koskinen vapautettiin 7 vuotta myöhemmin syyttömänä.
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Kyseessä on virolainen taidemaalari ja graafikko Jüri Mildeberg (tunnettu myös nimellä Mildebergius).
Teos (grafiikka/serigrafia) on nimeltään Luonnonsuojelija (2005).
Tauskin levyttämän Lintu pieni -kappaleen sävelsi Kari Kuijala ja sanoitti Pertti Mäenpää. Laulusta ei valitettavasti ole julkaistu nuottia.
Epävirallinen sointukartta kuitenkin on verkossa.
Levytystiedot Kansalliskirjaston tietokannassa.
Jos nyt tarkoitetaan sitä, milloin kirjastoissa on poistolevyjä myytävänä, niin Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteet päättävät itsenäisesti miten ja milloin järjestävät poistomyyntejä. Asiaa kannattaa siten tiedustella toimipistekohtaisesti. Toki poistomyynneistä - niin cd-levyjen kuin muunkin aineiston kohdalla - pyritään tiedottamaan asiakkaita. Joissain toimipisteissä poistomyyntikärry on aina esillä.
