Ainoa, proosa, mitä löysin oli Petras Cvirka, jonka teoksia ei valitettavasti ole Helmet-kirjaston kokoelmissa.
Salaisuus: kertomuksia. Petroskoi: Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, 1955.
Kettu kuningattarena. Suom. Nikolai Gippijev. Petroskoi: Karjalan ASNT:n valtion kustannusliike, 1958.
Näytelmiä sen sijaan oli enemmän:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1834087__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28liettua%29__P0%2C8__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1741525__S%28kaunokirjallisuus%29%20%28liettua%29__P0%2C9__Orightresult__U__X3?lang=fin&suite=cobalt
Ja runoja:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1086789__S%28kaunokirjallisuus%29...
Kyllä nimimerkki "J.N.W." viittaa Johannes (Juho) Natanael Vainioon (3.9.1875-17.5.1948), joka oli opettaja, kuoronjohtaja ja säveltäjä. Muita vaihtoehtoja ei oikein ole ja ajan tapa oli, että toimittaja sai ottaa tällaisiin kokoelmiin mukaan reilusti omia sävellyksiään. V-kirjain kirjoitettiin 1900-luvun alkupuolella usein rutiininomaisesti W. Valistuksen laulukirja julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1909 ja siitä otettiin kymmeniä lisäpainoksia (ilmeisesti ainakin 41). Eri painosten sisältö ei ole identtinen. Uusissa painoksissa otettiin mukaan uusia lauluja ja joskus joku vanha laulu jätettiin pois. Lisätietoja löytyy Wikipediasta ja Fennica-tietokannasta.
Heikki Poroila
Mielestäni Harry Potter -sarja on sellainen, että se on luettava järjestyksessä, jos haluaa ymmärtää, mistä kaikesta oikein on kysymys. Päähenkilöt kasvavat ja muuttuvat koko ajan, eikä heidän toimintaansa voi ymmärtää, ellei tunne heidän taustojaan. En suosittele aloittamaan kolmannesta osasta.
Hei,
tällä hetkellä ei ole tietoa suomennetaanko Janet Evanovichin dekkareita lisää. Viimeisin suomennettu dekkari näyttää olevan vuodelta 2015 Yhdestoista hetki. Sarjan kustantajana Suomessa on WSOY. He eivät ole vielä vastanneet kysymykseeni Evanovichin jatkosuomennoksista.
Evanovichin dekkarit (suomen kielellä) Helmet.fi:n listauksena, https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S9*fin?/aEvanovich%2C+Janet+/aevanovi…?
Alkueläimistä sinänsä löytyy tietoa miltei mistä hyvänsä kattavasta eläintieteen hakuteoksesta tai selkärangattomia yleensä käsittelevistä kirjoista. Tohvelieläimestä on erinomainen artikkeli esimerkiksi viisiosaisen Eläinten maailma : Otavan iso eläintietosanakirja -teoksen viidennessä osassa.
Lukiotasoista tietoa alkueläinten hyödyntämisestä bioteknologiassa onkin sitten jo vähän hankalampi löytää. Vesi- ja vesihuoltoaiheisessa kirjallisuudessa (esimerkiksi Esko Mälkki, Pohjavesi ja pohjaveden ympäristö ; Erkki Karttunen, Vesihuoltotekniikan perusteet) tavallisesti vain hahmotellaan biologiset prosessit ja mikrobien toiminta pääpiirteissään, ja eläinkirjoissakin tähän viitataan vain ohimennen tai ei lainkaan. Kansainvälistä...
Fokus. Kurs 5 (tekijät Anna Blom, Mikaela Friis, Sari Kaunisto, Marko Paasonen, Anssi Salonen, Otava, 2017) ei ole tällä hetkellä lainattavissa missään Helmet-kirjastossa, ei siis myöskään Myyrmäen kirjastossa.
Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa seitsemän kappaletta ja 8.2.20 teoksesta on 24 varausta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Edit Reivilän "Leikkituvan keittokirja" on ilmestynyt 1909 Otavan kustantamana. Koska kirjasta puuttuu sivuja ja se on kulunut kovassa käytössä, antikvariaatit eivät osta sitä. Tunnearvo on sitäkin suurempi. Kirja kannattaa säilyttää muistona ajoista, jolloin leikkimökissä laitettiin ruokaa oikein oppaan johdolla.
Kuvan laite on vuonna 1990 valmistettu neuvostoliittolainen IRI-1 Bereg -merkkinen säteilyannosmittari eli dosimetri.
https://www.avito.ru/uglich/kollektsionirovanie/izmeritel_radiatsii_1446327941
https://www.avito.ru/sankt-peterburg/remont_i_stroitelstvo/indikator_mo…
Ota yhteyttä Ellibs Oy:öön, joka on e-kirjojen myyntiin, markkinointiin ja teknologiaan erikoistunut yritys. Sen kautta kirjastot voivat hankkia e-kirjoja kokoelmiinsa:
https://www.ellibs.com/fi/palvelut
Lahdessa on tosiaan Lahden Kartanon (nyk. Historiallinen museo) omistajan kapteeni August Fellmanin mukaan nimetty katu ja puisto.
Kadun oikea kirjoitusasu: Fellmaninkatu
Puiston oikea kirjoitusasu Fellmaninpuisto
Lisätietoja Lahden nimistöstä:
Laapotti, Marjukka: Lahden paikannimistö
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
Lähetettyjen sähköpostien määrää Suomessa ei ole tilastoitu.
Tilastokeskuksen Tieto- ja viestintätekniikan käyttötutkimuksesta käy ilmi, että sähköpostia käytti vuonna 2019 yhteensä 84 prosenttia 16–89 -vuotiaista suomalaisista: http://www.stat.fi/til/sutivi/2019/sutivi_2019_2019-11-07_tau_015_fi.html
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom tuottaa muita tilastoja viestintäverkoista ja -palveluista: https://www.traficom.fi/fi/tilastot
Tekstiviestien, multimediaviestien ja pikaviestipalveluiden käytön määrästä löytyy tietoa FiCom ry:n tietopaketista: https://www.ficom.fi/ict-ala/tilastot/tekstiviestit-multimediaviestit-ja-pikaviestipalvelut
Statista-tietokannassa on arvioitu maailmanlaajuisesti päivittäin lähetettyjen sähköpostien...
Lokomotiv Jaroslavlin viimeinen ottelu ennen tuhoisaa lento-onnettomuutta (7.9.2011) oli 3.9. kotiareenalla Jaroslavlissa pelattu harjoituspeli Torpedo Nižni-Novgorodia vastaan. Lokomotiv voitti ottelun 5–2 (3–1, 1–0, 1–1). Pavol Demitran tehopisteet olivat 1+0. Hän teki Lokomotivin 4–1-johtomaalin peliajassa 39.03.
Vastauksen antoi
Urheilumuseon tietopalvelu
Kirsti Simonsuuren elämästä ei ole kirjoitettu kirjaa. Simonsuuresta on mainintoja ja lyhyitä luonnehdintoja joissain Vaski-kirjastoista löytyvissä teoksissa. Simonsuuren elämäkerralliseksi kuvatusta Pohjoinen yökirja -romaanista ja sen vastaanotosta on Taru Väyrysen kirjoittama väitöskirja, mutta teos ei käsittele Simonsuuren elämänvaiheita. Kotimaisen kirjallisuuden vuosikirja Sanelmassa (2005) on Simonsuuren Operaatio Elgin -esseetä koskeva artikkeli. Lisäksi löytyy arvioita Simonsuuren runokokoelmista ja Simonsuuren itse kirjoittamia arvioita muiden teksteistä (Motmot).
Simonsuuri mainitaan seuraavissa, Vaski-kirjastoissa saatavilla olevissa teoksissa:
Suomalaisia nykylyyrikoita (1986)
Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria (2010)
Taru...
Tämä kappale löytyy Piki-kirjastoista cd-levyltä Tilulilulei:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Se on kuunneltavissa myös YouTube-videona. Valitettavasti pelkkiä sanoja siihen emme löytäneet.
Sinun kannattaisi kysyä lähimmästä kirjastostasi mahdollisuudesta kaukolainata aineistoa Suomen kirjastoista. Kaukonlainauksen periaatteet vaihtelevat valtiosta toiseen, joten en osaa sanoa olisiko se sinulle maksullista vai ei. Toimisit tällöin vakituisen asuinpaikkakuntasi kirjaston asiakkaana, joka lainaisi aineistoa Suomesta. Kannattaa myös tarkistaa löytyykö paikkakuntasi kirjaston omasta kokoelmasta suomenkielistä aineistoa. Varsinkin eurooppalaisten suurkaupunkien kirjastoissa saattaa olla yllättävänkin laaja kokoelma tuoretta suomalaista aineistoa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla käyttää suomalaisten kirjastojen e-kirjapalveluita. Tämä edellyttää tosin kirjastokortin hankkimista jostakin suomalaisesta kirjastosta....
