Helsingin kaupunginkirjastolla on muutamia numeroita Scandinavian library quarterly -lehteä, mutta ei lainkaanThe Library Quarterly -lehteä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1611266__Slibrary%20quarterly__P0%2C1__Orightresult__U__X6?lang=fin&suite=cobalt
The Library Quarterly -lehden kysymäsi numero näyttäisi olevan ainakin Kuopion Varastokirjaston kokoelmissa:
https://vaari.finna.fi/Record/vaari.73262
Kysy lehteä kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
Kirjastoista voi lainata liikuntavälineitä. Kuopion kaupunginkirjaston lainattavien liikuntävälineiden laina-aika on 28 vuorokautta, niitä ei voi varata eikä lainaa voi uusia. Liikuntavälineet tulee palauttaa takaisin siihen kirjastoon, mistä ne on lainattu esim. pääkirjastosta lainatut liikuntavälineet tulee palauttaa pääkirjastoon.
Verkkokirjasto Finnasta löytyy luettelo Kuopion kaupunginkirjaston lainattavista liikuntavälineistä ja niiden tämänhetkinen saatavuus kirjastoissa:
https://kuopio.finna.fi/List/435672
Kyseessä taitaa olla Robert Leesonin kirjasta Challenge in the dark tehty suomennos Uskallatko (suomentaja Merja Heikkilä, kuvitus Jim Russell). Sen julkaisi vuonna 1981 WSOY. Kirjassa on 84 numeroitua sivua.
Kirja on valitettavasti kadonnut HelMet-kirjastojen kokoelmista, mutta sen voi saada kaukolainaksi oman kirjaston kautta. Ainakin seuraavissa kirjastoissa kirja on saatavana: Joensuu, Lahti, Oulu, Rovaniemi, Tampere, Turku ja Varastokirjasto Kuopiossa.
Heikki Poroila
WSOY:n vuonna 2014 julkaisemassa Vapaudenristin ritarikunta - kirjan täydennetystä laitoksesta löytyy tällaista tietoa:
Vuoden 1941 syksyllä tehtiin tärkeä organisatorinen päätös. Ritarikunnan suurmestari nimitti 26. lokakuuta Vapaudenristin ritarikunnan hallituksen.Vapaudenristin ritarikunnan kansleriksi kutsuttiin kenraaliluutnantti R. Walden, varakansleriksi kenraalimajuri W.E. Tuompo, rahastonhoitajaksi kenraalimajuri O. Olenius ja sihteeriksi everstiluutnantti R. Grönvall.
Edelleen kirjassa todetaan, että jatkosodan oloissa ritarikunnan hallituksella ei ollut tehtäviä normaalilla tavalla. Suurimmaksi osaksi komento-osaston kunniamerkkitoimisto valmisteli hallitukselle periaatteessa kuuluneet asiat. Ritarikunnan hallituksen...
1. Enontekiön rättärinä tuona aikana oli Juho Pietari Välitalo. Tieto löytyy Ritva Kyllin teoksesta Saamelaisten kaksi kääntymystä (2012).
2. Suoranaisesti aviottomien äitien kummina olosta ei tunnu löytyvän tietoa tai mainintaa. Jotakin voi kuitenkin päätellä yleensä kummina olon ehdoista 1800-luvulla. Vuoden 1869 kirkkolaki määrittelee, että kummien tulee olla "evankelis-luterilaisen kirkon jäseniä, ehtoollisella käyneitä ja elämässään nuhteettomia". Viime mainittu on pudonnut pois nykyisestä kirkkolaista, mutta se oli mukana vielä vuoden 1963 laissa. (Lähde Pentti Lempiäinen 2004: Pyhät toimitukset.)
Juuri tällä hetkellä kirjastokortin hankkiminen ei valitettavasti onnistu. Helmet-kirjastoissa kuitenkin selvitetään parhaillaan mahdollisuuksia luoda tilapäinen käytäntö, jolla asiakkaat voisivat hankkia jonkinlaisen virtuaalisen kirjastokortin. Tällä pystyisi lainaamaan vain e-aineistoja, ja se olisi voimassa vain siihen asti, kun kirjastot joskus jälleen avataan. Toivottavasti tämä hanke toteutuu lähiaikoina.
Alexandra Salmelan romaanissa 27 eli kuolema tekee taiteilijan on useita kertojia, mm. pehmoeläin herra Possu. Alice Seboldin romaanissa Oma taivas kertoja on nuori tyttö, joka on kuollut. James Hannahamin (ei-suomennetussa) romaanissa Delicious Foods yksi kertojista on huume, crack-kokaiini. Tibor Fischerin niinikään suomentamattomassa romaanissa The Collector Collector kertojana toimii antiikkinen vaasi. Orhan Pamuksin Nimeni on punainen -romaanissa kertojina toimivat mm. kolikko, Saatana ja syntymätön lapsi.
Hyönteiskertoja on Rebecca Millerin romaanissa Jacob's Folly, ja ainakin hyönteisnäkökulmia mm. Viktor Pelevinin proosateoksessa Hyönteiselämää.
Tätä kirjaa eivät valitettavasti tunnistaneet kollegatkaan valtakunnallisella keskustelulistallamme eivätkä Kirjasammon (http://www.kirjasampo.fi) toimittajat. Tunnistaisiko joku lukijamme?
Voit maksaa maksut muissa kirjastoissa. Helsingissä voi edelleen maksaa käteisellä näissä kirjastoissa: Itäkeskus, Kallio, Malmi, Pasila, Pohjois-Haaga, Rikhardinkatu ja Töölö. Sinulle lähin mahdollisuus olisi varmaan Itäkeskuksen kirjasto.
Meren pohjalla olevat simpukat eivät yhteytä. Yhteyttämistä tapahtuu kasveilla ja levillä.
Ks. https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kasvien-biologiaa/yhteyttaminen-ja-hengitys
Kokeile näillä hakusanoilla joko yhdessä tai erikseen: juomat, mehut, smoothiet, tee. Huomaa, että tee on yksikkömuodossa.
Jos käytät pelkästään hakusanaa juomat, etkä halua teoksia esim. viineistä, voit suodattaa hakua seuraavasti: Käytä Tarkennettua hakua, kirjoita ensimmäiseen hakukenttään aiheeksi juomat, sitten valitse hakuoperaattori EI ja kirjoita tähän kenttään alkoholijuomat.
Kun käytän pelkästään sanaa smoothiet, saan 76 hakutulosta, joista yksi on teos Smoothiet: hedelmäsmoothiet, vihannessmoothiet, jäkiruokasmoothiet, mehut / Carla Bardi.
Tässä esimerkki Helmet-hausta: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssmoothiet__Orightresult__U…
Painettuja artikkeleita ja kirjoja aiheesta voi etsiä yleisten ja oppilaitoskirjastojen kokoelmista:
www.helmet.fi
www.finna.fi
Tiedelehtien verkkoartikkeleita voi tutkia osoitteessa www.journal.fi
Doria-julkaisuarkistosta voi löytyä myös hyödyllisiä artikkeleita: www.doria.fi
Englanninkielisiä tieteellisiä artikkeleita löytyy https://www.base-search.net/Search/Advanced ja https://core.ac.uk/
Tietoa masa-arvoista ja viite-arvojen tulkinnasta löytyy Terveyskirjaston sivuilta. Tarkempia tietoja kannattaa kysyä lääkäriltä.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=snk0…
Maiju Lassilan teoksia löytyy Helmet-kirjastoista runsaasti. Tosin osa niistä on sen verran vanhoja, että niitä on enää jäljellä yhdet varastokappaleet Pasilan varastossa. Mutta kaikista niistäkin voi kyllä tehdä varauksia ja tilata haluttuun noutokirjastoon.
Voit tehdä varauksia Lassilan kirjoista joko itse netissä Helmet-sivustolla, mihin tarvitset kirjastokorttisi numeron ja pin-koodin. Mutta jos netin kautta varaaminen ei jostain syystä onnistu, niin voit mennä omaan lähikirjastoosi ja pyytää palvelutiskin virkailijaa tekemään sinulle varaukset haluamistasi teoksista.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smaiju%20lassila__O-date__U…
Shōgia eli japanilaista shakkia käsittelevässä Wikipedian artikkelissa kerrotaan näin: Shōgissa on monenlaisia puolustusasetelmia eli linnoituksia, joissa muut nappulat ryhmitellään suojaamaan kuningasta.
Katkelma on Viljo Kajava runosta Kohtaus kokoelmasta Hyvästi, muuttolintu (1938). Runo sisältyy myös esimerkiksi Kajavan runojen kokoelmaan 1930-luvun runot (SKS, 2000).
https://finna.fi/Record/satakirjastot.115902#componentparts
https://finna.fi/Record/piki.368124
Hei,
Suomen ensimmäinen lastensuojelulaki säädettiin vasta 1936 ja se tuli voimaan 1.1.1937. Ennen lastensuojelulain säätämistä lastensuojelutoiminta perustui lainsäädännöllisesti ennen kaikkea vaivaishoitoa ja köyhäinhoitoa sääteleviin lakeihin ja asetuksiin (STM). Kuntien vaivaishoito vastasi paikallisesti orpojen ja muiden vailla riittävää hoitoa olleiden lasten huollosta. Lapsen huollon aineksia vaivaishoidossa olivat asuminen, vaatetus ja muu ylläpito sekä kristillinen kasvatus. Lapsen suojelun järjestämiseksi käytettiin lähisukulaisverkostoja ja kummeja, kasvatuskotiin elätehoitoon antamista ja jonkin verran myös ruotuhoitoa. (Timo Harrikari: Lastensuojelun historia)
Vuonna 1879 vahvistetun vaivaishoitoasetuksen mukaisesti kukin...
Vanhemmillakin merkkikohtaisilla autonkorjausoppailla on yllättävän paljon kysyntää. Lainaamasi kirja kiertää vielä aktiivisesti lainassa, eikä se ole menossa poistoon lähiaikoina. Kirjastossa ei muutenkaan poisteta kirjoja myyntiin asiakkaiden pyynnöstä, vaan silloin kun katsotaan, että kirja ei enää kierrä tai se on vanhentunut. Joskus kirjaston poistomyynnistä voi löytää jonkun autonkorjausopaan, jos niitä on aikoinaan hankittu useita ja kysyntä on vähentynyt. Autonkorjausoppaita kannattaa kysellä myös antikvariaateista.
Elävässä arkistossa ilmoitetaan julkisesti ainoastaan vuosiluku 1959. Yle Arkistosta kerrottiin, ettei filmin ajankohdasta ole muuta lisätietoa kuin että se on tarkastettu Valtion elokuvatarkastamossa 3.11.1959.
