Albert Magnolin ohjaamasta Purple Rain -elokuvasta (1984) tehty DVD-tallenne näyttäisi kuuluvan kahden Suomen kirjaston kokoelmiin (Kuopion ja Rovaniemen kaupunginkirjastot). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.1471673
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1820999
https://www.imdb.com/title/tt0087957/
Kiitos mielenkiintoisesta kysymyksestä! Valitettavasti vastaus jää korkeintaan suuntaa antavaksi, sillä Eduskunnan kirjaston painetut kokoelmat eivät ole etätyöläisen hyödynnettävissä. Vastaus ehkä täydentyy myöhemmin.
Säännöllinen valtiopäivätyö käynnistyi Suomessa vuonna 1863. Valtiopäiville kokoonnuttiin säädyittäin, mutta valiokuntatyötä säädyt tekivät yhdessä. Valtiopäivillä kokoontui aluksi seitsemän eri valiokuntaa: laki-, talous-, valtiovarain-, suostunta-, pankki-, valitus- ja toimitusvaliokunta. Suomen kieltä käytettiin talonpoikais- ja pappissäädyssä.
Valiokunta-sana valtiopäivien yhteydessä esiintyi suomenkielisissä sanomalehdissä 1860-luvun alusta alkaen. Aikaisemmilta vuosilta löytyy joitakin mainintoja valiokunnista...
Edelleenkin ainoa laajempi tutkimus hyvä veli -verkostojen toiminnasta Suomessa lienee wikipediankin mainitsema Ari Salmisen ja Venla Mäntysalon Epäeettisestä tuomittavaan: korruptio ja hyvä veli -verkostot Suomessa (2013).
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyv%C3%A4_veli_-verkosto
https://www.univaasa.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-429-2.pdf
Hyvä veli -verkostoissa kyse on pääasiassa erilaisista keskinäisten palvelusten ja suhmuroinnin muodoista.
https://yle.fi/uutiset/3-9342481
Tuotekehitystietoja pääsee vääriin käsiin esimerkiksi yritysvakoilun ja yrityssalaisuuksien rikkomisen myötä
https://www.yrittajat.fi/uutiset/572547-yritysten-tuotekehitystiedot-ki…
Yrityssalaisuudet ja niiden rikkominen...
Lintukirjoissa kyhmyjoutsenen kerrotaan aggressiivisesti puolustavan omaa reviiriään, jos kokee sen olevan uhattuna. Hyökkäykset, joissa vastapuoli voi myös kuolla, kohdistuvat lähinnä omiin lajitovereihin ja laulujoutseniin ja jopa poikasiin (ja joskus myös ihmisiin). Muihin lintulajeihin kohdistuvista hyökkäyksistä ei löytynyt varsinaisesti mainintaa, mutta ilmeisesti sekin on mahdollista.
Lähteet:
Koskimies, Pertti: Suomen linnut (2019)
Koskimies, Pertti: Suomen lintuopas (2014)
Hyviä jalkinekirjoja löytänet Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, Museoviraston kirjastosta ja Teatteri- ja tanssialan keskuskirjastosta. Kirjastojen osoitteet ja tietokannat löytyvät kätevästi Suomen tieteellisten kirjastojen kotisivulta
http://www.lib.helsinki.fi/tilke
Kokeile esim. Sibelius-Akatemian ja taidekirjastojen aineistotietokantaa Arscaa osoiteessa http://finna.fi Valitse esim. hakutyypiksi sanahaku ja kirjoita hakusanakenttään peräkkäin sanat jalkineet historia. Oletko jo tutustunut esim. Linda O'Keeffen kirjaan "Kenkä: avokkaiden, saapikkaiden ja sandaalien kunniaksi" tai Jaakko Seliinin kirjaan "Kiinalaiset jalat ja muita tarinoita vartalomme koristeista"?
Sinun kannattaa myös kokeilla Yliopistokirjastojen...
Hei,
Mainitsemiasi kahta kirjaa ei löydy ainakaan yliopistokirjastoista taikka yleisistä kirjastoista Suomen puolelta. OLAP-kuutioista myöskään ei tahdo löytyä tietoa kirjastojen puolelta, yhdellä poikkeuksella:
Helsingin teknillisen korkeakoulun kirjastossa TEEMUssa olisi yksi teos joka saattaisi sivuta jonkin verran aiheenaan OLAP-teknologiaa.
Teoksen tiedot:
Tekijät: Whitehorn, Mark
Nimeke: Fast track to MDX / Mark Whitehorn, Robert Zare, and Mosha Pasumansky
Julkaistu: London : Springer New York, cop. 2002
ISBN: 1852336811
Koska kuitenkaan emme ole asiantuntijoita kyseisen aiheen kanssa, emme osaa sanoa vastaako kyseinen teos tiedontarpeitanne.
Suddenly I see - kappaleen tekijä on laulaja-lauluntekijänainen nimeltä KT Tunstall. Hänen kotisivunsa löydät osoitteesta www.kttunstall.com. Suomenkielinen lyhyt selostus artistista löytyy EMI:n sivuilta www.emi.fi/artistit/151/kttunstall. Suddenly I see -kappaleen sanat löydät täältä: http://www.absolutelyrics.com/lyrics/view/kt_tunstall/suddenly_i_see/. Ja muuta mahdollista tietoa kappaleesta löytyy englanninkielisestä Wikipediasta http://en.wikipedia.org/wiki/suddenly_i_see.
Kyllä kirja on suomennettu ja sitä on olemassa yksi kappale myös Oulun kaupunginkirjastossa. Tällä hetkellä kirja on lainassa, mutta sen voi varata.
IHMEIDEN oppikurssi / [suomennos: Pirkko Pelkonen]
Helsinki : Era Nova Publishing ; [s.l.] : Foundation for Inner Peace, 2002 (Juva : WS Bookwell)
Mainitsen vain joitakin teoksia, niiden kirjallisuusluettloiden avulla pääsee eteenpäin
Meinander, Henrik
Tasavallan tiellä : Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. - Schildts+Söderstroms, 2012
Tuikka, Timo J.
Vuosisadan sankarit ja pelurit. - Otava, 2015
Jälkimmäinen kirja on kirjoitettu melkoisen vallattomaan tyyliin, mutta ainakin kirjallisuusluettelosta on hyötyä..
Uudempia, jotka eivät ole ehtineet ym. teosten kirjallisuusluetteloihin:
Häikiö, Markku
Suomen leijona : Svinhufvud itsenäisyysmiehenä. - Docendo, 2017
Siironen, Miika
Mustan lipun alla : Elias Simojoen elämä ja utopia. - Atena, 2017
Silvennoinen, Oula ym.
Suomalaiset fasistit : mustan sarastuksen airuet. - WSOY, 2016
...
Tähän kysymykseen saimme apua Kuvataideakatemian kirjastosta. Sieltä vastattiin, että Un Kolor Distinto -taiteilijaduon töiden voidaan katsoa edustavan katutaidetta, englanninkielinen termi on street art. Katutaiteesta voi lukea tarkemmin esim. https://uniarts.finna.fi/Record/arsca.424008
Laurel Burchin taiteesta ei kirjaston kokoelmissa ole tietoa. Internetissä nähtävillä olevien töiden pohjalta ainakin osan hänen teoksistaan voidaan nähdä edustavan naivismia.
Helmet-kirjastojen kokoelmissa olevia katutaidetta tai naivismia esitteleviä teoksia voi etsiä helmet-haulla (www.helmet.fi) hakusanoilla katutaide ja naivismi. Suomalaisia naivistisia taidemaalareita ovat esim Alice Kaira, Andreas Alariesto, Martti Lehto ja...
Yleisohje on mennä ensimmäiseksi kirjan omistavan kaupungin kirjastoon. Siellä tiskillä asia kyetään hoitamaan alusta loppuun tai jos asiakas haluaa maksaa korvauksen verkon kautta, annetaan maksuohjeet. Myöhässäkään oleva laina ei muutu automaattisesti korvattavaksi. Tilanteita on monenlaisia ja siksi käynti kirjastossa on tarpeen.
Heikki Poroila
Hei,
Tuota kirjaa ei Etelä-Karjalan Heili-kirjastoista löydy.
Jos haluat sen kaukolainaksi jostakin muusta Suomen kirjastosta, voit tehdä kaukolainapyynnön Lappeenrantaan suoraan netissä osoitteessa https://www.lappeenranta.fi/fi/Palvelut/Kulttuuri-ja-liikunta/Kirjasto/Asioi-kirjastossa/Sahkoinen-asiointi/Kirjaston-kaukopalvelu
Kaukolainat maksavat 5 euroa / tilaus.
Kaupallisesti jaeltavat DVD-levyt eivät tietääkseni ole koskaan teknisesti DVD-RW-levyjä. Jos DVD on lainattu kirjastosta, se ei oikein voi olla DVD-RW, ellei joku oli vaihtanut alkuperäisen tilalle itse polttamaansa DVD-RW-levyä. Kannattaa käydä oman kirjaston tiskillä puhumassa asiassa ja mahdollisuuksien mukaan läppäri mukaan, jolloin kirjastossa voidaan testata, onko läppärin DVD-asema kunnossa eli toistaako muita levyjä. Jos kirjaston DVD on jotenkin viallinen, täytyy yrittää saada levy jostain muusta kirjastosta. Esimerkiksi HelMet-kirjastoissa elokuvaa on hyllyssä 9 kappaletta.
Heikki Poroila
http://mikkelilukee.fi/ -sivustolla on Mikkelin Lukemisen unelmavuoden tapahtumakalenteri, jossa teemavuoden tapahtumia kalenterimuodossa ja sieltä:
Veden päivä
Aika: 21.03.2019 17:30 - 21.03.2019 20:00
Paikka: pääkirjaston Mikkeli-sali, Raatihuoneenkatu 6
Ohjelma ja kellonajat tarkennetaan myöhemmin
Mielenkiintoinen kysymys! Käsittääkseni oikea muoto olisi juurikin ”joitain”, sillä kyseessä on monikko. Puhekielessä asia olisi eri, kuten jo itse totesitkin. Tässä yhteydessä luulisin, että kyseessä on painovirhe, joka on jäänyt huomaamatta.
Pronominien joku ja jokin käytöstä voi lukea lisää Kielikellon ja Kielitoimiston sivuilta:
https://www.kielikello.fi/-/joku-ja-jokin
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/pronominit/ohje/540
Verkkolähteiden mukaan merkintä tarkoittaisi Venäjän Punaisen Ristin Leningradin Viipurin piiriä. Sana viitannee siis Leningradin pohjoiseen kaupunginosaan (Vyborgski raion), ei suomalaisille tutumpaan kaupunkiin. Merkistä on verkossa hieman ristiriitaisia tietoja, mutta se on todennäköisesti hyväksytty käyttöön 1934, ja valmistus päättynyt kesäkuussa 1941. Suomalaiseksi sotamuistoksi se on voinut päätyä talvi- tai jatkosodassa.
Lähteitä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viipurin_piiri_(Pietari)
https://salon-collection.ru/internet-magazin/product/682820603
http://wwii.space/наградные-знаки-ссср/2/.
https://forum.faleristika.info/viewtopic.php?t=966&start=90#p1151688
Pohjois-Ruotsin kirjallisuudesta ei ole yhtä julkaisua kattavasti vaan laajaa aluetta lähestytään Tornionlaakson, Norrbottenin, Västerbottenin ja Norlannin suunnalta. Keskeinen teos on Åke Leif-Lundgren ja Bert Linné: “Spåret lockar vid källan : Norrbottens prosa i presentation och urval” (1997), joka sisältää valikoiman alueen kirjailijoiden tuotannosta kirjailijaesittelyiden kera, alkaen 1800-luvulta Petrus Laestadiuksesta päätyen Bengt Pohjaseen. Samoilta tekijöiltä on myös vastaava teos Norrbottenin runoudesta “Tiden snöar från trädet (1993). “Litterärt i norr : en Norrbottensantologi” (1953) on toinen antologia kirjailijaesittelyin, vähän uudempaa pohjois-ruotsalaista kirjallisuutta on julkaisussa “50 norrlandsförfattare” (1986...
30 vuotta sitten ilmestyneen CD-levyn saaminen jostain ostamalla on käytännössä kokonaan onnenkauppaa, jollaiseen kirjastojen musiikkiosastoilla ei ole nykyään juuri aikaa. Kun kysymyksestä ei suoranaisesti käy ilmi, minne levy pitäisi saada (oletettavasti Ouluun), todettakoon tässä, että CD löytyy sekä Tampereelta että HelMet-kirjastoista (suora linkki https://luettelo.helmet.fi/record=b1468422~S9*fin) eli ainakin kaukolainaksi sen saa. Vanhoistakin levyistä voi toki tehdä kirjastolle - mieluiten suoraan - hankintaehdotuksen, mutta kovin todennäköistä sen löytyminen ostettavaksi ei ole.
Heikki Poroila
Kirja on saatavana muutamassa kirjastossa, mutta vain lukusalikäyttöön, Tampereen kaupunginkirjastossa,Turun ja Jyväskylän yliopistokirjastoissa sekä Kansalliskirjastossa. Voit tiedustella kaukopalvelustamme kaukopalvelu@vaasa.fi, onko teosta mahdollista saada joiltain näistä kaukolainaksi lukusalikäyttöön. Yliopistokirjastojen kaukolainat maksavat n. 9-15 €.
En onnistunut löytämään tuota sitaattia fyysikko Lawrence M. Kraussin Universumi tyhjyydestä -kirjasta. Joidenkin lähteiden mukaan se on hänen puheestaan. Näin kerrotaan mm. Se elää sittenkin -opettajan jonkinlaista sielunelämää -blogissa. Blogista löytyy myös bloginpitäjän suomennos sitaatista. Se on luettavissa alta:
https://oversti.org/so-forget-jesus-the-stars-died-so-you-could-be-here-today/
