Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
Rovaniemen väkiluku oli 31.12.2002 35110 (miehiä 16405 ja naisia 18705) ja
75-vuotiaita ja vanhempia oli 2055 (miehiä 635 ja naisia 1420) eli 5,85%. Tieto löytyy myös Statfin -tilastopalvelusta http://statfin.stat.fi/ .
Satunäytelmä "Hiiden miekka", johon laulu "Trubaduurin laulu" sisältyy, on julkaistu vuonna 1905 kirjassa "Naamioita". Kirjassa on muitakin Leinon näytelmiä.
Leinon elämäkertatiedoista käy ilmi, että hän meni naimisiin vuonna 1905 Freya Schoultzin kanssa ja heille syntyi tytär. Samoihin aikoihin Eino Leino oli myös ystävystynyt L. Onervan kanssa. Ks. esim.
http://www.otava.fi/kirjat/kotimainen/kotisivut/eino_leino/fi_FI/eino_l…
ja
http://www.kainuuneinoleinoseura.fi/eino_leino/
Eino Leinon elämästä ja runoudesta on kirjoitettu paljon. Kirjan Leino, Eino: Kirjeet L. Onervalle, esipuheessa mainitaan, että Leino ja L. Onerva seurustelivat, mutta hän avioitui kuitenkin Freyan kanssa.
Jos haluat perehtyä syvemmin Eino Leinon elämään,...
Sumea haku (fuzzy search) tarkoittaa sitä, että palvelinohjelmisto etsii annettujen sanojen kaltaisia sanoja tietokannasta. Tällöin hakutulos on kattavampi, mutta siinä voi olla mukana myös epärelevanttia aineistoa, jossa on hakusanaa muistuttava sana. Sumea haku on käytössä mm. Kansalliskirjaston lehtitietokannassa, jossa on siitä määrittely, ks. http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html .
Aiheesta löytyy tietoa asiasanalla sumea logiikka. Aineistoa kannattaa hakea sellaisten kirjastojen tietokannoista, joista löytyy erityisesti informaatioon liittyvää aineistoa, esim. Tampereen yliopiston kirjaston tietokannasta, http://finna.fi .
Teoksia sumeasta logiikasta:
Kosko, Bart
Sumea logiikka
[Helsinki] : Art House , 1993
Niemi...
Huulten lihakset ovat tarpeen puheen tuottamiseen. Yhdessä kielen, hampaiden ja nielun kanssa ne muodostavat ymmärrettäviä sanoja äänistä, joita syntyy ilman virratessa kurkkupäässä olevan ääniraon läpi. Ylähuulivako (Philtrum, la) luo edellytykset suuremmalle määrälle huuliliikkeitä. Tämä taas lisää mahdollisuuksia sekä sanalliseen että sanattomaan viestintään.
Miika, Miikka ja Mikko ovat kaikki Mikael -nimen johdoksia, merkitys on kuka on niin kuin Jumala (hepr.) Jesse on Iisain muunnos, merkitys Jahven/Jumalan mies (kreik.) ja Tommi Tuomas -nimen muunnos, merkitys kaksonen (aram.). Kristiina on Cristiania - nimen muunnos, merkitys Kristuksen naispuolinen kannattaja. Tiedot kirjasta Lempiäinen: Suuri etunimikirja, joka useiden muiden nimikirjojen tapaan löytyy kirjastoista. Etunimistä on useita kysymyksiä ja vastauksia tämän palvelun arkistossa http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx
Jarna -nimen taustasta löytyy melko vähän tietoa. Se on suhteellisen uusi nimi, joka on yleistynyt 1960-luvun jälkeen. Todennäköisesti kyseessä on naispuolinen vastine Jarnolle, joka on puolestaan muunnos nimestä Jeremias. Jeremias oli yksi Vanhan testamentin suuria profeettoja, ja se merkitsee ”Jumala korottaa, Jumala avaa sydämen”. Tietoa harvinaisista etunimistä löytyy muun muassa teoksista: Lempiäinen, Pentti: Nimipäivättömien nimipäiväkirja (WSOY, 1989) ja Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie… (Nemo, 2005). Myös esimerkiksi Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (WSOY, 1999) valottaa monen harvinaisemman nimen taustaa.
Väestörekisterikeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.vaestorekisterikeskus.fi voi tarkastella etu- ja sukunimien...
Löysin kahdesta käsityölehdestä kaavat ratsastushousuihin:
Suuri käsityölehti 2004, nro 8, sivut 16 ja 60-61:
Naisten ratsastushousut (koot 160 cm, 168 cm ja 180 cm.) - Ompelumallit kaava-arkilla.
ja
Muotimuksu 2004, nro 2, sivut 35-36 ja 46-49:
mm. tyttöjen ratsastusasu: ratsastushousut ja skottiruutuinen pikkutakki. Ompelumallit kaava-arkilla.
Voit kysyä näitä lehtiä kirjastosta.
Linkistä http://neulekirppu.blogspot.com/2007/04/ratsastushousujen-kaavoja.html löydät pidemmän listan siitä, missä lehdissä on julkaistu ratsastushousujen ja muiden ratsastusvaatteiden kaavoja.
Laulun nimi on "Aurajoella" ja sen on sanoittanut A. Nisunen. Melodia on kansansävelmä. Laulu löytyy äänitteenä LP-levyltä "Työväen lauluja". Sanat lauluun löytyvät kirjasta "Me laulamme".
Valitettavasti kyseisen kappaleen nuotteja ei ole ilmeisestikään julkaistu, koska Viola-tietokannasta tai muista lähteistä ei löytynyt nuoteista mainintaa. Kappale löytyy vain Sillanpään levytyksenä. Samalla nimellä on tosin julkaistu myös muita kappaleita, mutta niistä ei liene iloa Sivosen säveltämän kappaleen nuottien suhteen.
Jos haluat kovasti saada nuotit käsiisi, voisit yrittää kysyä niitä kappaleen säveltäjältä Jori Sivoselta tai sanoittajalta Jorma Toiviaiselta. Sivosella näyttää olevan Facebookissa fanisivu, jonka kautta voisi ehkä yrittää saada häneen yhteyttä. Suomalaisten yhteystietoja voi etsiä myös Eniron yhteystietohaulla osoitteessa http://henkilot.eniro.fi. Palveluun tarvitaan tunnukset, mutta ne maksavat vain...
Ira on Raamatussa esiintyvä nimi, joka tulee hepreasta ja merkitsee valpasta. Raamatun Irat ovat miehiä, mutta Keski-Euroopassa Irasta tuli naisen nimi ja Irene-nimen lyhentymä.
Mira on Mirabellan ja Mirandan lyhentymä ja sitä voidaan pitää myös Mirjan kutsumamuotona. Slaavilaisessa nimistössä se yhdistyy sanaan mir, rauha.
Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja (WSOY 2001)
Nuotit kysymääsi lauluun löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan 13:sta osasta sivuilta 72-73. Kirjassa on helpohko pianosovitus, sanat, melodia sekä sointumerkit. Toivelaulukirjat löytyvät kaikista Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteistä. Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla voit tarkistaa netistä osoitteessa http://www.libplussa.fi
Suurimmissa kirjastoissa toivelaulukirjoista on myös käsikirjastokappaleet, joten kaikkien osien pitäisi olla niissä aina paikalla kopiointikäyttöä varten.
Per Myrbergin "Nu ska hela rasket rivas" tunnetaan Ruotsissa nimellä "Trettifyran". Kyseessäoleva laulu on amerikkalaista alkuperää ja lähtöisin Stuart Hamblen'in kynästä. Hänen säveltämänsä ja sanoittamansa "This ole house" Rosemary Clooneyn esittämänä sai vuonna 1955 "Song of the year" maininnan. Näyttää siltä, että laulusta tehtyjen suomennosten lähtökohta on alkuperäisteksti, eikä ruotsalainen käännös. Sauvo Puhtilan eli Saukin sanoitus tähän kappaleeseen esiintyy kuitenkin kahdella nimellä: "Torppavanhus" ja "Seiska". Edellisen on levyttänyt Kipparikvartetti, ja se löytyy CD-kokoelmalta "Muistoissamme". Jälkimmäinen eli "Seiska" löytyy Moog Konttisen CD:ltä "Rock'n'roll vuonna 0". Jotta Saukin sanoitusten "Torppavanhus" ja "Seiska"...
Hotelli Ilves on 63 metriä korkea (sitä kyllä aiotaan korottaa 80 metriin, joka on vasta ehdotus, ei hyväksytty).
Näsinneulan korkeus on 134,5 metriä ja Teiskon tv-maston jopa 325 metriä, en osaisi nimittää noita kahta viimeistä rakennuksiksi.
Radisosn SAS rakennetaan rautatieaseman lähelle, suunnitelma on jo hyväksytty, ja tämän hotellin korkeudeksi tulee 76 metriä, ohittaa siis nykyisen Ilveksen.
Suunnitteilla, mutta ei hyväksyttynä, on myös hotelli Tähtitorni Rautaharkkoon, sen korkeudeksi tulisi 141 metriä!
Suunnitelmaa ei ole vielä hyväksytty.
Näitä tietoja löytyy hyvin Googlesta http://www.google.fi/ kirjoittamalla hakulaatikkoon "tampereen korkein rakennus".
Nimellä Nette saattaa hyvinkin olla kaksi vaihtoehtoista alkuperää: tiettävästi se on lyhennys Agnetesta, Annettesta ja Antoinettesta, tai sitten nimistä Janette ja Jeanette. Neten kantamuoto voi siis olla Agnes, Anna tai Johanna.
Nimipäiväänsä Nette kuitenkin viettää 21. tammikuuta, samaan aikaan Agnetan kanssa. Siksi kerronkin nyt vain nimen Agnes taustoista:
Kreikan sana ’agnós’ tarkoittaa puhdasta, nuhteetonta ja siveää. Keskiajalla nimen kuitenkin tulkittiin periytyvän latinan sanasta ’agnus’, karitsa. Kielellisesti Agnes on siis samaa alkuperää kuin Jeesuksesta käytetty nimitys Agnus Dei. Katolisen kirkon perinteessä tunnetaan toistakymmentä pyhimykseksi tai autuaaksi julistettua Agnesta. Suosituimman pyhimystarinan sankaritar oli...
Runo on osa 1 Prologi runosta Eriskummallinen uni merikäärmeestä ja se on Pohjanpään teoksessa Sininen hämärä (WSOY 1933) ss. 50-51.Runo lienee ollut nimellä Kalajuttu vanhassa 50-luvun lukukirjassa. Muita Pohjanpään eläinrunoja on mm. teoksissa Lastenrunoja (Osakeyhtiö Valistus 1962) sekä Metsän satuja (WSOY 1967).
Ann Bryantin Sisters club -sarjan kirjat ovat järjestyksessä: Ystävyydestä se alkoi, Poikia näköpiirissä, Häiritsevä huivi, Valheiden verkko, Kiikissä, Salaisuuksia, Koston paikka, Pulassa, Väärinkäsityksiä, Kieroilua, Kohtalokas päivä, Painostava ennustus. Ann Bryantilta on toistaiseksi suomennettu ainoastaan Sisters club -sarjaa. Englannin kielellä Bryantin tuotantoa löytyy paljon. Hän on kirjoittanut useita lastenkirjasarjoja, mm. Ballerina Dreams ja Families in a Step Chain -sarjat. Lisää tietoa Ann Bryantista ja hänen tuotannostaan löytyy englanninkieliseltä sivulta: http://www.annbryant.co.uk/
Nettisivujensa perusteella Ann Bryant on hyvin tuottelias lastenkirjailija. Hän kirjoittaa mm. helppolukuisia kirjoja pienemmille lapsille (...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyi pari viitettä nimeen Timur:
Bruce Lanskyn 35,000 baby names -kirjasta löytyi maininta, että Timur olisi peräisin hepreasta ja toisintomuoto Tamarille. Lisätietona: (Russian) conqueror '(venäläinen)valloittaja'
Internationales Handbuch der Vornamen -hakuteoksessa nimi myös esiintyy ja siinä viitataan unkarilaiseen ja turkinkieliseen lähdeteokseen. Nimen sisällöstä ei ole selitystä.
Suomalaisessa nimipäiväluettelossa Timur ei esiinny, ei edes Lempiäisen teoksessa Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Kuuluisasta sotasankarista Timur Lenkistä löydät tietoa helposti esim.Googlesta.
