Kyseessä on yhdysvaltalaisen lakimiehen Clarence Darrowin sitaatti, joka on usein pantu Mark Twainin nimiin. Suomenkielinen versio on käännetty hieman väärin. Alkuperäinen lainaus kuuluu: "I have never killed any one, but I have read some obituary notices with great satisfaction" eli "En ole koskaan tappanut ketään, mutta olen lukenut joitain muistokirjoituksia suurella tyytyväisyydellä".
Darrow lienee tarkoittanut tällä sitä, että on joskus toivonut jonkun kuolemaa tai ei ainakaan ole ollut siitä pahoillaan. Darrow toimi itse murha-asianajajana ja pohti kuolemaa ja tappamista paljon. Em. sitaatin hän esitti yhteydessä, jossa pohti sitä, miksi ihmiset eivät yleensä tapa. (Koska emme ole tottuneita siihen.)
...
Niilo Hämäläinen oli SAK:n puheenjohtaja vuosina 1966-1974. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tosiaan perustettiin vuonna 1969, mutta sen edeltäjiä olivat Suomen ammattijärjestö (SAJ) ja Suomen Ammattiyhdistysten Keskusliitto (lyhenne myöskin SAK). Lisää tietoa esim. Kansallisbiografiasta ja SAK:n historiasta:
https://kansallisbiografia.fi/kansallisbiografia/henkilo/5270
https://www.sak.fi/serve/sakn-historia
Kyseessä saattaa olla VY Canis Majoris -tähti. Tämän punaisen hypergiantin ympäri lentäminen 900 kilometrin tuntivauhdilla normaalilla matkustajalentokoneella kestäisi 1100 vuotta.
lähde: https://www.viikonloppu.com/nyt-meni-mittasuhteet-taysin-uusiksi-olemme-mitattoman-kokoisia/
Aivan suoraan tätä aihetta käsitteleviä väitöskirjoja en löytänyt. Asiaa ainakin sivutaan Virve-Maria Toivosen tutkimuksessa Lapsen oikeudet ja oikeusturva. Lastensuojeluasiat hallintotuomioistuimissa (Helsingin yliopisto, oikeustieteellinen tiedekunta 2017)
Helmetin omissa tiedoissa voi aiemmat lainat nähdä lainaushistoriasta siitä hetkestä lähtien, kun asiakas on ottanut käyttöön lainaushistorian. Lainaushistorian voi järjestää joko teoksen tai tekijän/henkilön tai lainauspäivän mukaan, jolloin listasta on suhteellisen helppo etsiä tietty teos tai kirjailija. Muulla tavoin omia vanhoja lainojaan ei voi etsiä.
Kun klikkaat lainaushistorian yläpalkissa kohtaa "teoksen nimi", saat lainaamasi teokset aakkosjärjestyksen teoksen nimen mukaan. Samoin voit järjestää teokset tekijän mukaan klikkaamalla viereisen sarakkeen yläpuolella olevaa kohtaa "tekijä/henkilö".
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Kolttasaamelaiset asuttivat pitkään Petsamon aluetta ja he jäivät tietysti myös 1920 sinne asumaan. He menttivät samalla puolet alueistaan Neuvostoliitolle https://www.kolttasaamelaiset.fi/kolttakulttuuri/kolttasaamelaisten-his…
Vuonna 1921 Petsamossa asui yhteensä 1423 ihmistä: saamelaisia, norjalaisia, karjalaisia, venäläisiä ja suomalaisia ja rekisteröimättömiä kolttasaamalaisia 475 henkilöä, yhrteensä 1898 henkilöä. Vuonna 1926 asukkaita oli yhteensä 2039. Lisätietoa Petsamosta helposti Wikipediasta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Petsamo#Vuoden_1926_v%C3%A4est%C3%B6tieto…
Ensimmäisinä uusina asukkaina Petsmoon muuttivat uudet suomalaiset virkamiehet. Katja-Leena Heikkilä on tehnyt Oulun yliopistoon Pro gradu -...
Vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä koodien merkitykset ovat seuraavat:
73 g. Pitkäaikainen munaistauti (Nephrosis, nephritis chronica. Nephroscleroris. Hypertonia maligna). E viittaa varmasti tai todennäköisesti ohimenevään vikaan, vammaan tai sairauteen.
80. Hartian ja yläraajan viat, vammat ja sairaudet. E-luokituksen selite tässä tapauksessa on "Leikkaushoitoon mahdollisesti soveltuvat tapaukset".
Mikäli tässä tarkoitetaan Viisaalan taloa, se sijaitsee Konnevedeltä katsoen Pesiäissalmen sillan takana eli siis Kärkkäälän kylällä, Hankasalmen kunnan puolella.
Kärkkäälän kylän nettisivut: http://www.karkkaala.com/
Lukumääriä tai prosenttiosuuksia Korkeasaaren eläintarhan luontoon palautettavien eläinten määristä ei löytynyt, mutta Korkeasaaren sivuilta löytyy tietoa hankkeista, joissa eläimiä on palautettu luontoon:
https://www.korkeasaari.fi/suojelutyo/#6bc57931
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Inducks-tietokannasta (https://inducks.org/index.php) löytyi kaksi Paul Murryn piirtämää tarinaa, joissa Mikki ja Hessu toimivat veturimiehinä:
The Vanishing Railroad (suom. Mikki Hiiri ja junanryöstäjät) ilm. Aku Ankka -lehdessä 11/1958 sekä mm. vuosikerran 1958 näköispainoskirjoissa (https://inducks.org/story.php?c=W+WDC+185-08P)
The Iron Horse to Lonesome Gulch (suom. Rautahevolla Vilkkilään) ilm. Aku Ankka -lehdessä 48/1979 sekä mm. vuosikerran 1979 näköispainoskirjojen osassa 2 (https://inducks.org/story.php?c=W+CID+++1-03)
Voisiko kyseessä olla lehti nimeltä Sähköurakoitsija? Se on Suomen sähkötyönantajien liiton lehti ja löytyy mmm. Kansalliskirjastosta Helsingistä. Kansalliskirjaston haku, Yhteystiedot, Frank monihaku
Kyseessä voisi olla Charlaine Harrisin kirjasarja, johon kuuluvat teokset Kuiskauksia haudan takaa, Väristyksiä haudan takaa, Yllätyksiä haudan takaa ja Salaisuuksia haudan takaa. Päähenkilö Harper Connelly etsii velipuolensa kanssa kuolleita ihmisiä, sillä hänellä on on kyky aistia näiden sijainti ja viimeisten hetkien tapahtumat. Kirjat ilmestyivät suomeksi vuosina 2014-2016.
Kansikuvat ja juonikuvaukset Kirjasammossa: Haku | Kirjasampo.
Kyseinen runo on nimeltään Istu rakkaani ja se löytyy Einari Vuorelan runokokoelmasta Kiurun portaat (WSOY 1971). Hän julkaisi sen 82-vuotiaana.
Kyseinen runo on ilmestynyt mm. myös 1975 julkaistussa runokirjassa Vuorela Einari: Siintää himmeyden metsät (WSOY) sekä Einari Vuorela Runot : valikoima yhdeksästätoista kokoelmasta -teoksessa (WSOY 1979). Runokokoelmaa voit tiedustella lainaksi lähikirjastostasi.
En löytänyt taiteilijaa, joka olisi maalannut tai valokuvannut erityisesti hedelmien mätänemisprosessia eri vaiheissa, muita samankaltaisia kyllä.
Esimerkkinä voisi mainita Caravaggion maalauksen hedelmäkorista, jossa ensivilkaisulla näyttäisi olevan raikkaita, tuoreita hedelmiä parhaassa kuosissaan, mutta lähempi tarkastelu paljastaa, että ne ovat jo eri tavoin mätänemisprosessin alussa. Voit lukea lisää tästä linkistä https://drawpaintacademy.com/basket-of-fruit/.
Hollantilaisen ja flaamilaisen koulukunnan vanitas-asetelmamaalaukset kertovat elämän turhuudesta ja katoavaisuudesta, joten kannattaa käydä hollantilaisen Rijksmuseumin sivuilla, joissa voi selata kuvia kokoelmasta. Esimerkiksi Abraham Mignon on käyttänyt aiheena...
Kyseessä on Zacharias Topeliuksen Koulupojan talvilaulu teoksesta Lukemisia lapsille 1 (Suomentanut Aatto Suppanen, paitsi runot Em. Tamminen ja Olof Berg, 1893).
Runo on luettavissa kokonaisuudessan Kansalliskirjaston digitoimaan teokseen sivulta 52.
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144606/Lukemisia_lapsille-1…
Löysin pari ehdokasta. Karttojen laadusta en pysty sanomaan muuta kuin että toivotaan parasta.
Ensimmäinen ja kenties helpoiten saavutettava löytyi Finna.fi haulla Merimuseon arkistomateriaaleista. "fyysinen kuvaus: Sundan salmen kartta. Kartan yläreunassa teksti: Sunda strait. Julkaisija James Imray & son. Kartan numero 169." Hakutulos
WorldCat-haulla löytyi vielä muutama osuma, joista ensimmäinen vaikuttaa lupaavalta. "Manuscript trace of self-recording tide gauges in Algoa Bay and Port Alfred, Cape Colony showing the waves caused by the earthquake at Krakatoa, Straits of Sunda, August 1883." Se näyttäisi olevan Scotlandin kansalliskirjastossa. Hakutulos
