Hei!
Suomen Sukututkimusseurasta vastattiin seuraavasti kysymykseesi:
Ainoat Spens -sukuiset joista on hyvin varhaista tietoa, ovat Suomeen 1600-luvun alussa tulleet Davd ja Albert Spens, joista jälkimmäinen mainitaan komppanian kapteenina Porin rykmentissä joskus 1610-luvulla. David puolestaan oli räätälinä Turussa.
Jo edesmennyt Heikk Impola kirjoitti heistä aikanaan:
Suomen Spenseniukset kuuluvat ikivanhaan skotlantilaiseen Spens-sukuun. Suomeen tuli 1600-luvun alussa kaksi suvun jäsentä, mahdollisesti veljekset: Peter Spens, josta on paljon turkulaisissa lähteissä, mainitaan ainakin kerran räätälinä, ja David Spens, komppanianpäällikkö jalkaväessä 1610- ja 1620-luvuilla. Jälkimmäinen oli todennäköisesti...
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Kirja voisi olla Johan Ajvide Lindqvistin Ystävät hämärän jälkeen vuodelta 2004. Kirjan vampyyri on nuorelta tytöltä näyttävä Eli, joka oli 200 vuotta aiemmin poika nimeltä Elias.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9394
https://en.wikipedia.org/wiki/Let_the_Right_One_In_(novel)
Otin suoraan yhteyttä Lindström Oy:hyn puhelimitse, yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://lindstromgroup.com/fi/yhteystiedot/lindstrom-yhteystiedot/. Sain heiltä tiedon, että Lindströmin logon olisi suunnitellut graafinen suunnittelija ja tunnettu suomalainen graafikko Kyösti Varis, noin 1970-luvulla. Logoa on kuulemma päivitetty hieman 1990-2000-lukujen vaihteessa.
Lisätietoja Kyösti Variksesta löytyy mm. Wikipediasta https://fi.wikipedia.org/wiki/Ky%C3%B6sti_Varis tai hänen omilta kotisivuiltaan http://www.kyostivaris.fi/index.html
Kysymyksen lisätiedoissa mainittu kirja Kortelainen, Jukka: Lindström 1848–1988 löytyy Helmet-alueella ainakin Pasilan kirjavarastosta, Helsinki-kokoelman käsikirjastosta....
Löysin Piki kirjastojen haulla aihesanoilla kvanttifysiikka ja maailmankuva seuraavat teokset. Toivottavasti ne ovat sopivia:
Kvanttilainen todellisuus : fysiikka ja filosofia maailmankuvan muovaajina / Tarja Kallio-Tamminen (myös Piki kirjastot)
Galileo tyrmässä ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta / toimittanut Ronald L. Numbers ; suomennos Kirsi Nisula
Kvanttifysiikasta energiahoitoihin : fyysikon matka mieleen ja paranemiseen / Johanna Blomqvist.
Hypertodellisuus : olet olemassa ja merkittävä / Johanna Blomqvist.
Ennustaminen ja vapaa tahto / Pentti Alanen.
Kantista kvanttiin : filosofiaa fyysikon silmin / Laurikainen K. V.
Monimutkaisuus : elävän olemassaolomme perusta / Enqvist...
Voisiko kyseessä olla itävaltalaisen Alois Theodor Sonnleitnerin (oik. Alois Tlučhoř) vuonna 1957 julkaistu nuortenromaani Salaisen rotkon lapset. Toini Havu kuvaili teosta Helsingin Sanomien kritiikissä 21.12.1957 lyhyesti näin: "Salaisen rotkon lapset kertoo kekseliäistä lapsista, jotka yksin ja avuttomaksi jääneinä pystyvät elämään yksinäisessä vuorenrotkossa ja ruokkimaan ja vaatettamaan itsensä alkukantaisin keinoin." Tapahtumat sijoittuvat noin vuoteen 1680. Kirjasammossa romaanin aihepiiriksi on merkitty noitavainot.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aub3b379cf-89e7-4e7b-8319-4…
Helmet-kirjastojen kokoelmissa kirjaa ei enää ole. Ainoastaan Vanamo-kirjastojen Hämeenlinnan pääkirjaston varastosta näyttäisi löytyvän yksi...
Helmet-kirjastoissa varaamaasi aineistoa pidetään noutoa odottamassa kuusi arkipäivää.
Viimeisen noutopäivän voit tarkistaa kirjautumalla asiakastietoihisi. Näet viimeisen noutopäivän myös saamastasi teksti- tai sähköpostiviestistä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Kyseessä voisi olla Muriel Denisonin Susanna-sarjaan kuuluva Susanna ja kullankaivajat (Tammi, 1953). 1800-luvun loppuvuosiin sijoittuvassa kirjassa Susanna seikkailee Kanadan kullankaivajien parissa Yukonissa ja osallistuu muun muassa koiravaljakkoajoihin.
Olisikohan kyseessä ehkä Elizabeth Enrightin Uponnut järvi?
"Olipa kerran, melkein sata vuotta sitten, kaunis järvi ja sen rannalla kukkivien puutarhojen keskellä loistavia huviloita, joissa iloiset ihmiset asuivat. Nyt on jäljellä vain kuivuva suo ja joukko autioita rappeutuvia taloja. Mutta serkuksille Portialle ja Julianille alkaa todellinen seikkailu, kun he osuvat tähän katoavaan kylään ja tapaavat kaksi jännittävää vanhusta, jotka vielä elävät tuossa menneisyyden maailmassa. Ja mitä kaikkea vanhoista huviloista löytyykään – ja mitä niissä voikaan kokea! Hauskoja tapahtumia – kuten ajelu ikivanhalla kammesta veivattavalla Fordilla, pelottavaa – kuten lasten vaarallinen seikkailu rämeikössä – ja jännittävää, kuten tutkimusretki...
Kaikki satellitteja laukaisevat maat käyttävät tarkoitukseen miehittämättömiä raketteja. Aiemmin poikkeuksena toimi Yhdysvaltojen avaruussukkula, joka kuljetti sekä miehistöä että rahtia, mutta sukkulalennot päättyivät vuonna 2011.
Esimerkiksi James Webb -avaruusteleskooppi kuljetettiin avaruuteen Euroopan avaruusjärjestön Ariane 5 -kantoraketilla. NASA:n Webb-sivuilla kaavakuva raketista ja sen sisään pakatusta teleskoopista: https://webb.nasa.gov/content/about/launch.html. Eri kokoisia kuormia varten olemassa on erilaisia kantoraketteja. Ariane 5 on suuri ja tehokas raketti, joka pystyy nostamaan korkealle geostationaariselle kiertoradalle jopa 10 tonnia kuormaa. Sen lähtöpaino on noin 780 tonnia, josta polttoainetta 654 tonnia....
Voit tarjota äänitettä ottamalla yhteyttä haluamaasi kirjastoon. Esimerkiksi Oulun kaupunginkirjastoon tai muuhun Outi-kirjastoon hankintaehdotus on kätevintä tehdä hankintaehdotuslomakkeen kautta.
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
Keski-kirjastoilta löytyy esim. 5-osainen Stories from Duckburg -sarjakuva. Näissä englanninkielisissä Aku Ankan taskukirjoissa on jokaisella sivulla sanastoa suomeksi käännettynä.
Yksi vaihtoehto voisi olla Tiina Eskolan Scandal at the talent show (Sanoma Pro, 2012), joka sisältää kaksi englanninkielistä salapoliisitarinaa alakouluikäisille.
Ensimmäinen kirja voisi olla Marjatta Kureniemeen Kuinka Kum-Maa on kaikkialla. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1954, ja siitä on otettu myös uusia painoksia. Toinen teos saattaa olla Astrid Lindgrenin Kultasiskoni (1974, myös uusi painos).
Toisissa, rinnakkais- tai mielikuvitusmaailmoissa seikkaillaan myös esim. näissä kirjoissa:
Aapala, Marja: Selma ja Ultramariinin puutarha
Ende, Michael: Tarina vailla loppua
Kujanpää, Mari: Hilda ja Tilda Salatun maassa
Lapintie, Tarja: Kiveen kätketty linna
Lindgren, Astrid: Päivärinne
Mandart, Pamela: Piilolaakso
Simukka, Salla: Sisarla
Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset ovat varmaan yhtä vanha ilmiö kuin internet itsekin. Niistä voi lukea lisää Rikosuhripäivystyksen sivuilta: Rakkauspetokset ja romanssihuijaukset verkossa - Rikosuhripäivystys (riku.fi)
On monia syitä, miksi joku joutuu huijatuksi tällaisilla tapauksissa. Yksinäisyys on ainakin yksi pääasiallinen syy. Yhteys, läheisyyden kaipuu ja rakkauden ja ihastumisen huuma voivat useastikin vain ylittää hälytyskellot, joiden pitäisi soida, kun joku lähestyy sähköposteineen romanssimielessä aivan yllättäen. Rikosuhripäivystyksen sivu tiivistää syyt hyvin:
Rakkaushuijari
osaa käyttää hyväkseen uhrin hyvää tahtoa, yksinäisyyttä ja rakkauden kaipuuta
on vastustamaton versio...
Varhaisin vanhoista sanomalehdistä löytyvä maininta laudeliinasta on vuodelta 1931, tosin siitä ei voi olla aivan varma, tarkoitettiinko sanalla samaa kuin nykyään. Finna.fi-palvelussa vanhin kuva laudeliinasta lienee Helmi Vuorelman tuotekuva 1960-luvulta, jolloin laudeliina on siis tuotteena ollut jo teollisessa tuotannossa ja siten ilmeisesti yleisesti käytössä.
Valtioneuvoston asetuksessa määritellään uudisrakennusten, sekä uusien korjaus- ja muutostöiden vaatimat kriteerit esteettömyydestä. Tämä ei kuitenkaan päde vanhempiin rakennuksiin, varsinkaan jos niitä ei ole korjattu pitkään aikaan. Kaikkien uusien rakennusten pitäisi tätä asetusta kuitenkin pääsääntöisesti noudattaa.
Esteettömyyden ilmoittamisesta ei näyttäisi olevan minkäänlaista säädöstä, joten tässä joutuu lähinnä luottamaan rakennuksen omistajan ilmoittamiin tietoihin tai ulkopuolisen tahon ylläpitämiin resursseihin, kuten pääkaupunkiseudun palvelukarttaan. Jos palvelukartassa huomaa virheitä tai puuttuvia palveluita, voi siitä ilmoittaa palvelun ylläpitäjälle.
https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2017/20170241
https://hri.fi...
