Kuulostaa siltä, että varauksesi kanssa on sattunut jokin "työtapaturma" jossain logistiikan kiemuroissa.
Jos otat yhteyttä lähimpään aluekirjastoosi, niin voimme selvitellä ongelmaa tarkemmin ja kenties löytää kirjan Sinulle. https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Pahoittelut hankaluuksista!
Mark Steynin teosta A Disgrace to the Profession (2015) ei ole suomennettu, joten toistaiseksi sitä ei ole tulossa kirjastoihin. Myöskään englanninkielistä alkuteosta ei ole Suomen kirjastoissa.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
https://www.finna.fi/
Kappale vaikuttaisi sellaiselta, että tekijänoikeuksien omistajaa ehkä ole. Sitä ei löytynyt esimerkiksi Visarkivetistä, https://katalog.visarkiv.se/lib/Default.aspx?item=14. Tekijänoikeuksista kannattaa kuitenkin kysyä Tekijänoikeusjärjestöiltä, https://tekijanoikeus.fi/usein-kysyttya/. Kysymyksen pystyy lähettämään kohdasta Etkö löydä etsimääsi?
Helmet kirjastolla on peräti neljä äänikirjapalvelua. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Kirjaudu_ekirja_ja_aanikirjapalveluihin(25239)
Niissä "hyllyssä olevat" kirjat saa näkyville hieman eri tavoin:
Ellibsin kirjoista saat lainattavissa olevat näkyviin rajaamalla Saatavuus kohdassa saatavilla ja tiedostomuoto kohdasta äänikirjat. esim. https://www.ellibslibrary.com/fi/collection/0?format=MP3&availability=now
OverDrivessa rajaat kohdasta kokoelmat - äänikirjat nyt saatavilla. esim. https://helmet.overdrive.com/collection/35489
Bibliossa ja Naxos Spoken Word Libraryssa saatavuutta ei valitettavasti pääse rajaamaan etukäteen.
Fokus. Kurs 5 (tekijät Anna Blom, Mikaela Friis, Sari Kaunisto, Marko Paasonen, Anssi Salonen, Otava, 2017) ei ole tällä hetkellä lainattavissa missään Helmet-kirjastossa, ei siis myöskään Myyrmäen kirjastossa.
Teosta on Helmet-kirjastojen kokoelmissa seitsemän kappaletta ja 8.2.20 teoksesta on 24 varausta.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Autuus-oopperaa ei ole julkaistu CD-levynä. En löytänyt myöskään julkaistua librettoa. Teoksen partituuri on kuitenkin myynnissä Music Finland -järjestön nettisivulla: https://core.musicfinland.fi/works/autuus
Järjestöstä voisi myös tiedustella librettoa: https://musicfinland.fi/fi/meista#yhteystiedot
Jos tallessasi on kirjastokortin numeron lisäksi tunnusluku, voit itse kirjautua helmetin palveluun uusimaan lainan. Mikäli 5 uusimiskertaa on täynnä, tänne voi myös soittaa ja voimme uusia sitä kautta.
Hei ja kiitos viestistä!
Nyt kun kirjastot ovat suljettu, meillä on vajavaiset mahdollisuudet selvittää tämänkaltaisia kysymyksiä. Hyvät lähteet ovat suljettujen ovien takana.
Verkossa oleva Kielitoimiston sanakirja antaa sanalle kommuuni (kommuuniasuminen) seuraavan selityksen:
(vars. kommunistisessa) yhteistaloudessa elävä ryhmä t. hallinnollinen yhteisö.
Kiinan kansankommuunit.
Opiskelijoiden kommuuni.
Hist.
Pariisin kommuuni Ranskan vallankumoushallitus 1871.
Halutessasi, voit lähettää kysymyksen uudelleen sitten kun kirjastot ovat taas auki. Voimme katsoa silloin kirjastossa olevat, painetut lähteet.
Kiinnostavia ovat Täällä Pohjantähden alla, ykkösosa erityisesti, Panu Rajalan Senaatin ratsumies ja sen jatko-osat sopisivat, Paavo Rintalan Viapori 1906 ajoittuu suoraan kuohuvaan vuoteen. Naisnäkökulmaa tarjoaa Eila Pennanen Koreuden tähden -romaanissaan, joka ajoittuu vuosiin 1904-1906. Tapani Tolosen Sokeisto käsittelee vuotta 1905 ja luokkienvälistä rakkaustarinaa. Arvid Järnefeltin Isänmaa (sijoittuu 1800-luvun loppuun) ja Minna Canthin oikeastaan koko tuotanto käsittelevät yhteiskunnallisia asioita.
Kappale löytyy Mikko Kuustosen vuonna 2000 julkaisemalta Atlantis-levyltä. Kirjassa Q : lauluntekijän tarina Kuustonen itse kertoo näin: "Osa Atlantis-albumin lauluista oli syntynyt kuvausmatkoilla tehdessämme Naisia vuosituhannen partaalla -dokumenttisarjaa. Haukka ja hiljainen poika sai alkunsa Masai-heimon parissa pohjois-Tansaniassa ja Abessiinian koirat Addis Abebassa Etiopiassa. Matkakokemukset ovat intensiivisiä ja purkautuvat toisinaan nopeina vetoina lauluiksi."Seuraavassa kappaleessa Kuustonen jatkaa: "Abessiinian koirat jäi elämään vaikka kyse oli parin päivän aikana hätäisesti kirjaamistani päiväkirjamerkinnöistä. Romanttisilta kuuluvat maalailut ovatkin siis faktaa. Muistan, kuinka istuimme yöllä hotellihuoneen...
Kannattanee tutustua ainakin Jyrki Rinteen kirjoittamaan historiikkiin Koti keskellä Helsinkiä : Varsinaissuomalainen osakunta 1906-2005 ja Varsinaissuomalaisen osakunnan omaan Lännetär-julkaisuun. Sen kaksi ensimmäistä numeroa (vuosilta 1908 ja 1914) ovat digitoituina vapaasti luettavissa verkossa. Vuosien 1931 ja 1941 digitoidut numerot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastoissa. Epäsäännöllisesti ilmestyvän Lännettären toistaiseksi tuorein numero on vuodelta 2016 (X-XI).
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1908
https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/titles/fk31212?display=THUMB&year=1914
Yritimme tiedustella asiaa suoraan Helsingin NMKY:ltä, mutta sieltä ei juuri tällä hetkellä vastattu. Teidän kannattanee ottaa yhteyttä sinne jonkin ajan kuluttua; tästä löytyvät yhteystiedot: https://www.hnmky.fi/helsingin-nmky/yhdistys/yhteystiedot . Voisi olettaa, että NMKY:llä on jonkinlainen arkisto toiminnastaan, ja vähintäänkin heidän vuosikertomuksistaan todennäköisesti löytyisi tietoa juhlakonserteista.
Kansalliskirjasto puolestaan on vapaakappalekirjasto, jonka kokoelmissa pitäisi periaatteessa olla myös konserttien käsiohjelmia. Näitä voisi siis kysellä Kansalliskirjaston Vapaakappaletoimistosta, jonka yhteystiedot tässä: https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/info/yhteystiedot#palveluiden-yhteystiedot
Mene Helmet-hakuun https://haku.helmet.fi/iii/encore/?lang=fin . Valitse Tarkennettu haku. Kirjoita hakusanakenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Kokoelma-pudotusvalikosta Kaunokirjat. Valitse Kieli-pudotusvalikosta englanti. Napsauta painiketta Hae. Avautuvan tuloslistan ylälaidassa näkyy teksti "Järjestys". Tästä kohdasta voit järjestää tuloksen relevanssin, vuoden, teoksen nimen tai tekijän mukaan.
Suosittelen tutustumista Helmet-ohjeiden ( https://kirjtuo1.helmet.fi/screens/e_help_fin.html ) kohtaan Hakuohjeita.
Kaupankäynti oli pitkään yksittäisten ammatinharjoittajien ja käsityöläisten vastuulla, eikä nykyisen kaltaisia suuria monimarketteja ole ollut vasta kuin joitakin kymmeniä vuosia. Vielä 1800-luvun alun Suomessa tuottajat myivät käytännössä itse sitä, mitä valmistivat. Ensimmäiset osuuskaupat tulivat Suomeen 1900-luvun alussa, samoin kuin Yhdysvaltojen ensimmäinen itsepalvelumarket avattiin 1916. Euroopassa kauppaa käytiin keskiajalla enimmäkseen satamakaupungeissa ja muissa keskittymissä, joita oli suurten kauppareittien varrella, ja näissäkin kojut, torit ja kivijalkakaupat sekä kiertelevät kauppiaat olivat yleisempiä kuin kovin pysyvät marketit.
Koska varsinaisten kaupparakennusten sijaan oli pääosin kärryjä, basaareja...
Suomalaisen järjestäytyneen rikollisuuden historiaa käsittelee Mikko Gustafssonin ja Janne Huuskosen kirja Kultainen vasikka: järjestäytynyt rikollisuus Suomessa (2019). Se ei liene varsinainen tutkimus vaan perusteellinen tietokirja. Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta varausjonoa on:
https://armas.btj.fi/request.php?id=f55f7189859e3777&pid=9789510422106&qtype=b
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2388976__Sj%C3%A4rjest%C3%A4ytynyt%20rikollisuus%20suomi%20historia__P0%2C2__Orightresult__U__X1?lang=fin&suite=cobalt
Voisiko olla Erinin kappale Ei taida tietää tyttö, jossa on korkkarii, on leggarii, on glitterii, tekoripsii, irtohiuksii, juo kuoharii? Tai Kaija Koon Supernaiset, korkkarit kattoon... meikit naamoilta...me naurettiin laseissa kuohuvaa, silmissä kultaa...? Haloo Helsingin Beibissä suudellaan punaista suuta. Ehkä lukijoillemme tulee mieleen osuvampia ehdotuksia?
Japanissa henkilönimet kirjoitetaan niin, että sukunimi on ensin ja etunimi toisena. Länsimaisissa käyttöyhteyksissä nimien järjestys saatetaan kuitenkin kääntää. Tässä tapauksessa siis suomenkielinen Wikipedia noudattaa japanilaista ja englanninkielinen länsimaista tapaa. Taiteilijan etunimi on Yuki ja sukunimi Ogura.
Kotimaisten kielten keskuksen ohje japaninkielisten nimien kirjoittamiseen: https://www.kotus.fi/kielitieto/nimisto/ajankohtaista_nimista/japaninki….
Oikeudenhaltijan selvittäminen voi olla hankalaa, sillä Viking Nyström on kuollut vuonna 2006. Kuvien oikeudet saattavat olla kustantajalla tai hänen perikunnallaan. Kannattaa olla aluksi yhteydessä kustantajaan, joka on julkaissut kirjamuodossa tarvitsemasi kuvat. Nyströmin kuvia ovat julkaisseet suuret edelleen toimivat kustantajat WSOY, Otava, Tammi, Schildt, jne.
https://sv.wikipedia.org/wiki/Viking_Nystr%C3%B6m
Sinulla tulisi olla jonkun suomalaisen kirjaston kirjastokortti lainataksesi sähköistä e-aineistoa kirjastosta. Kirjastokortin hankkiminen edellyttää fyysistä käyntiä kirjastossa ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen esittämistä. Kirjastokorttia ei voi saada käyttöönsä etänä sähköisesti.
Tässä esimerkkinä pääkaunkiseuden Helmet-kirjaston käyttösääntöjä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…
Hautausmaalla sijaitsee vuoden 1918 sodassa kaatuneiden muistomerkki, mutta myös kahden nuoren suomenniemeläisen vakaumuksensa puolesta kaatuneen muistomerkki. Kyse saattaa olla jälkimmäisestä.
Lisätietoja muistomerkin taustasta ja historiasta en löytänyt. Kannattaa kysellä asiasta Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta:
https://www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi/hautausmaat/suomenniemen-…;
