Laulun nimi on Tuohinen sormus, sen on säveltänyt Matti Jurva ja sanoittanut Tatu Pekkarinen. Se löytyy Tauno Palon esittämänä esim. levyltä Palo, Tauno, Tunteiden Palo 40 rakastetuinta laulua. EMI 2002 Palo, Tauno, Unohtumattomat 1992. Sanat ovat Suuressa Toivelaulukirjassa, osassa 6 s.175.
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Kaikki nykymusiikki, bändit ja nykymuoti kelpaavat esitelmäsi aineistoon, koska aiheena 2000-luku. Lähikirjastoosi tulevista musiikki- ja muotilehdistä saat varmaankin parhaiten materiaalia esitelmääsi.
Ilmoitit asuinpaikaksesi Mäntsälän, joten katselin Mäntsälän kirjaston sivuilta hiukan tietoja,
http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/palvelut.htm . Lehdistä on lista Internet-sivuilla, http://www.mantsala.fi/sivistys/kirjasto/lehdet1.htm . Siinä näkyvät mm. Moda ja Anna-lehti, joista saattaisit löytää materiaalia. Lisäksi kirjastostasi löytyy Trendi, jossa näyttäisi maaliskuusssa ilmestyneen muotinumero. Musiikkilehtiä on useita, joista voisit valikoida itseäsi kiinnostavat bändit (Rumba, Rytmi, Soundi, Sue).
Sinun kannattaisi katsella...
Ainakaan katsomistani sukunimikirjoista ei nimeä Huusansaari löytynyt. Sen sijaan niistä löytyy mm. nimi Huusari, jonka kerrotaan tarkoittavan "parantajaa, lääkitsijää, huuslaakaria", joka puolestaan on johdettu pääasiassa hevosen lääkitsemistä merkitsevästä sanasta huusata (Sukunimet, 2000). Lisää huusata-sanan merkityksestä voit lukea esim. Suomen murteiden sanakirjasta (1994).
Sukunimet-teoksen mukaan ruotsinpyhtääläinen Huusarinsaari on saanut nimensä Huusaari-nimisen muonamiehen mukaan.
Väestörekisterikeskuksen http://www.vaestorekisterikeskus.fi/ nimipalvelun mukaan Huusansaarta ei esiinny sukunimenä enää kovinkaan monella suomalaisella.
Koska sukunimikirjoista ei ole apua, kannattaa tutustua Asikkalan ja erityisesti Kurhilan...
Kyseessä on varmaankin Katherine Allfreyn Delfiinikesä vuodelta 1984. Ohessa HelMet-linkki:
http://helmet.fi/search*fin?/Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ/Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ&extended=0&SUBKEY=delfiinikesä/1%2C2%2C2%2CB/frameset&FF=Xdelfiinikes{232}a&searchscope=9&SORT=DZ&1%2C1%2C
Walesin kansanperinteen ja kansantarujen voidaan katsoa olevan osa laajempaa brittiläistä ja kelttiläistä kansanperinnettä. Suomen yleisten kirjastojen kokoelmista voi löytyä vain melko vähän nimenomaan Walesin kansanperinteeseen keskittyvää kirjallisuutta. Paremmin aineistoa löytyy, jos hakua laajennetaan brittiläiseen ja kelttiläiseen kansanperinteeseen, taruihin ja mytologiaan.
Vaikka kelttiläiset kansat asuttivat antiikin aikoina suurta osaa Euroopasta, kansainvaellusten jälkeen kelttiläisen kulttuurin ydinalueena Euroopassa on opittu tuntemaan nimenomaan Brittein saaret ja siellä erityisesti Wales ja Irlanti. Suuri osa nykyaikoihin asti säilyneestä kelttiläisestä tarinaperinteestä on siten myös walesilaista ja irlantilaista...
Konttineuleen historiasta en valitettavasti löytänyt tietoa Kouvolan kirjaston kokoelmasta. Netistäkään en löytänyt lisätietoa. Wikipediasta löytyy entrelac -hakusanalla myös jotain mutta ei juurikaan neuletavan historiasta. Ainakin yksi kirjallisuusluettelo sieltä kuitenkin löytyi, englanninkielistä siis.
Suomalainen sukkakirja (Mitronen - Nieminen) antaa ohjeen Jämsän sukkiin, joissa on "konttikirjanen" eli kaksivärinen vinoruutumalli, joka on sovellettu Suomen Kansallismuseon sukkien mukaan. Ehkä kannattaisi jatkaa etsintää sieltä. Käänny Museoviraston tietopalvelun puoleen:
http://www.nba.fi/fi/tietopalvelut
Etsitty kuukausista kertova runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
Voisiko laulu olla espanjalainen kansanlaulu La Virgen lava pañales? Yleisradion Fono-tietokannassa laulun nimi on suomennettu näin: Neitsyt Maria pesee Pojan vaippoja.
Naislaulajista sen on levyttänyt ainakin Kiri Te Kanawa, mutta hän laulaa sen englanniksi. Englanniksi laulun nimi on The Virgin washes the swaddling. Tässä on linkki Kiri Te Kanawan esitykseen: http://www.youtube.com/watch?v=ADxuhHNZVCc.
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):
https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Hyvä paikka aloittaa Internet-haku on Makupalat-linkkihakemisto ja siellä ruokaperinnesivu http://www.makupalat.fi/ ja sen alla kohta
"Suomalaisia perinne- ja maakuntaruokia". Tosin sen altakaan ei löydy juuri vihjeitä alueemme ruokakulttuuriiin. Mustalle makkaralle on kyllä oma sivustonsa
eli http://www.reklaamikari.fi/musta/index.html .
Tampereen kaupungin sivuilla löytyy osoitteesta wwww.historia.tampere.fi tamperelaisten historiasta lukuisia sivuja, joista arkielämästä kertovilla sivuilla on tietoa myös elintarvikkeista eri aikoina.(http://www.historia.tampere.fi/arki/index2.htm )
Koska Internetistä ei löydy juurikaan hyviä tiedonlähteitä kysymykseesi, suosittelisin, että hakisit lähimmästä kirjastosta lisää aihepiiristä perinteisessä...
Kaj Wessmanin ystävänsä häihin säveltämä kappale Häävalssi ("Maailmaa katselen silmin rakastunein"; esittäjä Sauli Lehtonen; sanat Esa Nieminen) löytyy valitettavasti vain äänitteenä. Nuotteja valssiin ei ole julkaistu. Osaisikohan joku bändistä tai joku tuttavamuusikko nuotintaa kappaleen kuuntelemalla äänitettä?
Pulmallinen on myös toinen kysymäsi kappale eli Finlandersin esittämä valssi nimeltä Viimeinen tango. Sen nimistä kappaletta ei löydy lainkaan Finlandersin levyiltä (tarkistettu mm. Suomen kansallisdiskografia ja nuottiaineiston kansallisbibliografia Violasta https://finna.fi sekä Finlandersin ajantasaisilta kotisivuilta http://www.finlanders.fi/). Viimeinen valssi -niminen laulu (säv. Barry Mason) Finlandersilta kyllä löytyy, ja...
Ehdotamme vastaukseksi Robert Ludlumin romaania "Medusan verkko", Hki:Otava,1981,suom. Antti Virtanen. Uusintapainoksia, mm.vuonna 2002. Alkuteos on nimeltään "The Bourne identity". Muita ehdotuksia (kommenteista) ovat Eric van Lustbaderin "Ninja tai Hyun Hee Kimin tosi tapahtumiin perustuva kirja Sieluni kyyneleet. Tapahtumat sijouttuvat Koreaan ja siinä muistaakseni päähenkilöä nuoresta tytöstä lähtien koulutettiin terroristiksi. Tässä blogissa on lyhyesti kerrottu kirjan sisällöstä http://bckirjat.vuodatus.net/blog/1568609/kim-hyun-hee-sieluni-kyynelee… . (Näistä jälkimmäinen oli asiakkaan etsimä kirja, t. Toimitus)
Apila on Suomessa harvinainen nimi, sillä missään etunimioppaassa, jotka kävin läpi, sitä ei mainittu.
Apila on luontonimi. Se tarkoittaa Suomessa yleistä kaksi- tai monivuotista ruohokasvia, jolla on kolmisormiset lehdet ja mykerömäiset, valkeat tai punertavat kukinnot. Suomessa kasvavia apiloita ovat mm. puna-apilat ja valkoapilat. Nelilehtisen apilan löytymisen sanotaan tuovan onnea.
Kuvan puna-apilasta näet esim. täältä http://fi.wikipedia.org/wiki/Apilat
Ja tässä luettelo luontonimistä
http://www.etunimet.net/luontonimet/
Lähde: Nykysuomen sanakirja 1, 1992
Hämeenlinnan pääkirjaston varastossa on painettu Suomen asetuskokoelma tältä ajalta (varastoituna vuodet 1860-2004), samoin valtiopäiväasiakirjat vuoteen 1965 asti. Saat tarvitsemasi asetukset, lain ja hallituksen esityksen käyttöösi ja kopioitavaksi pääkirjaston tietopalvelusta. Sähköisessä muodossa niitä ei ole saatavana.
Niksipirkasta löysin tällaisen ohjeen eli pitkään käyttämättömänä ollut kuulakärkikynä on usein kuivunut ja käyttökelvoton. Sen voi helposti saada uudelleen toimivaksi pitämällä sen kärkeä kiehuvassa vedessä muutaman sekunnin tai lämmittämällä jotenkin muuten sitä kärkiosaa joka on metallia. Myös kärkiosan spriissä liottamista voi kokeilla. Sittenhän kärkeä voi painaa vain paperia vasten voimakkaasti. Tämäkin auttaa aina joskus.
Löydät nuotit vaikkapa Suuresta toivelaulukirjasta (16). Nettisivuilla ei laulun nuotteja taida olla.
Kappaleen R-A-K-A-S on säveltänyt Jukka Kuoppamäki ja sanoittanut Chrisse Johansson. Vuonna 1976 sen ovat äänittäneet Tapani Kansa ja Jarmo Kalke - sen jälkeen monet muutkin.
Lähde: Suomalaisten äänilevyjen tietokanta: http://www.yle.fi/aanilevysto/firs/
Hei
Runojen etsimisessä menee joskus kauan aikaa. Eipä tätäkään meinannut löytyä. Laitoin kysymyksen eilen myös kirjastojen yhteiselle tieto-listalle, johon voivat vastata kirjastonhoitajat eri puolilta Suomea. Sieltä tärppäsi. Vieremän kirjastosta löytyi alla oleva ruo ja tieto siitä, että se olisikin Oiva Paloheimon kirjoittama. Teksti on saatu lausuntaa harrastavalta henkilöltä.
Mistään painetusta lähteestä emme ole runo pystyneet jäljittämään.
Pohjanpään ja Paloheimon kokoelmat olen käynyt läpi ja monta eläisrunokokoelmaa.
Toivottavasti runo on oikea.
Mattilan kanalassa Oiva Paloheimo
Koko harmajan talven harmissaan
kanat murjotti tylsinä orsillaan
tai pitivät riitaa jyvästä parista.
Joka nokka muistutti syksyn varista.
Ne kaikesta...
Petsamon saamenkielinen nimi on Peäccam, tulee petäjää tarkoittavasta sanasta (piacc,piezz,pietts -sanakirjoista löytyi eri muotoja). Lähteenä T.Itkonen: Suomen lappalaiset. osa 2. s .522. Venäjänkielinen nimi on muuten Petsenga.
Lisätietoa voi kysyä Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen nimineuvonnasta,
http://www.kotus.fi/ .
