Valitettavasti meidän kirjastolaisten asiantuntemus ei riitä vastaamaan kysymykseesi. Paras asiantuntemus löytyy varmasti Suomen Esperantoliitosta. Liiton sivut ja yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.esperanto.fi/
http://www.esperanto.fi/kontakto/estraro/
http://www.esperanto.fi/kontakto/adresoj/
Lauri Savolaisen toimittamaa teosta "Kokkolan yhteislyseo 1898-1948: historiikkia, muistelmia, opettaja- ja oppilaselämäkertoja" on Helmet-kirjastojen Pasilan varastossa yksi kappale. Toinen kappale on Kauniaisten kirjastossa. Kumpaakaan ei saa kotilainaan, joten sinun pitäisi käydä paikan päällä tutustumassa teokseen.
Mikäli haluaisit lainata teoksen kotiin, sinun kannattaa käydä Helsingin yliopiston kirjastossa Kaisa-talossa, jossa teos näyttää olevan lainattavissa kotiin.
https://finna.fi/Record/helka.2066630
Aika paljon muistamasi kirja muistuttaa Lauri Törhosen nuortenkirjaa Sello & pallo. Kirjassa sellonsoittoa opiskeleva tyttö rakastuu jalkapallohulluun poikaan. Kirja on tosin uudempi, vuodelta 2009. Alla linkki kirjan esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513149369
Rolf Engelsingin artikkeli Die Perioden der Lesergeschichte in der Neuzeit : das statistische Ausmass und die soziokulturelle Bedeutung der Lektüre sisältyy sarjajulkaisun Archiv für Geschichte des Buchwesens osaan 10 (ss. 945-1002). Julkaisu on tilattavissa lainaan Kuopion Varastokirjastosta:
https://finna.fi/Record/vaari.1414204
https://www.worldcat.org/
Det är bara seriens fem första delar som är översatta hittills. Den sjätte delens översättning planeras utkomma i november 2020. Seriens avslutande del får vi vänta på lite längre eftersom Riley inte ännu har skrivit den klart.
Tottakai kirjaa voi kirjoittaa minkäikäisenä tahansa! Esim. Leena Lehtolaisen esikoisteos, Ja äkkiä onkin toukokuu, julkaistiin hänen ollessaan vasta 12-vuotias ja Viivi Hyvösen Etsijä ilmestyi Hyvösen ollessa 14.
Oikeus.fi:
" Mitä tuomioistuinsovittelu on?
Yleisissä tuomioistuimissa voidaan sovitella riita- ja hakemusasioita. Yleensä sovittelut toteutetaan käräjäoikeudessa, mutta myös hovioikeuteen valitetussa asiassa on mahdollista aloittaa sovittelu.
Sovittelu on vaihtoehto oikeudenkäynnille. Sovittelijana toimii tuomioistuimen tuomari. Hänen tehtävänään on auttaa osapuolia löytämään riitaansa ratkaisu, jonka kumpikin voi hyväksyä. Sovittelu palvelee osapuolten tarpeita eikä saavutettu sovinto siten perustu suoraan lain soveltamiseen.
Jos soviteltavassa asiassa tarvitaan erityistä asiantuntemusta, sovittelija voi osapuolten suostumuksella käyttää sovittelussa asiantuntija-avustajaa. Huoltoriitojen sovittelussa sovittelijan apuna...
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Tällaisesta ei löytynyt tietoa. Kansainvälinen ympäristöjärjestö WWF:n sivuilla eläin- ja kasvilajien uhanalaisuuden merkittävimmäksi uhaksi mainitaan luonnonvaraisten elinympäristöjen häviäminen ja heikentyminen, mikä johtuu usein maatalouden levittäytymisestä. Muita syitä ovat ilmastonmuutos, salametsästys ja ylikalastus:
https://wwf.fi/uhat/luonnon-monimuotoisuuden-koyhtyminen/
Eläintarhat voivat jopa auttaa luonnon monimuotoisuuden suojelussa. Korkeasaaren eläintarhan sivuilla kerrotaan, että suojelubiologit ovat saaneet hyödyllistä tietoa eläintarhan lajitietokannasta. Sen tiedot voivat auttaa ennustamaan mm. sitä, mitkä lajit ovat katoamasta luonnosta ja kuinka lajien yksilöiden määrää ja monimuotoisuutta voi vahvistaa:...
Hei!
Kiitos ehdotuksestasi! Vien toiveesi kirjastojen viestintään tiedoksi. Jokainen kirjasto päättää itse miten asiasta pystyy tiedottamaan, koska tilanne voi muuttua nopeastikin. Jos kirjastoon pääseminen lastenrattaiden kanssa askarruttaa, kannattaa soittaa etukäteen kirjastoon ja tiedustella tilannetta.
Soita heti johonkin Helmet kirjastoon. Kirjastojen ollessa suljettuna voit soittaa numeroon 09 3108 5309. Kerro vastaajan nauhalle, miksi soitat, nimesi ja henkilötunnuksesi.
Uuden kortin saat kirjastosta samaan tapaan kuin ensimmäisenkin kortin. Varaa siis mukaan kuvalliset henkkarit ja lapsen kelakortti. Uusi kortti maksaa lapsilla 2€ ja aikuislla 3€.
Merien ja jokien suojelua edistävät ainakin yhdistykset kuten Suomen luonnonsuojeluliitto ja Luontoliitto. Luontoliitto on lasten ja nuorten järjestö. Itämeren suojelutoimia toteuttaa myös esim. Greenpeace https://www.greenpeace.org/finland/blogit/1891/nelja-syyta-mertensuojel… sekä John Nurmisen säätiö https://www.puhdasmeri.fi/info/john-nurmisen-saatio/
Riippumatoista löytyy jonkin verran kirjallisuutta, mutta riippumaton historiasta ei kovin paljon. Löysin Finna.fi:sta artikkelin, joka kertoo riippumaton historiasta,
Touri, Lauri - Hautala, Kari, Kolumbuksen tuliainen : riippumatto. Julkaisussa: Vene 34(2000) : 7, s.37, https://www.finna.fi/Record/arto.013974126
Riippumatoista yleensä, https://www.finna.fi/Search/Results?filter%5B%5D=~format%3A%220%2FBook%…
Vene-lehti tulee Lappeenrannan pääkirjastoon. Sieltä kannattaa kysyä, löytyykö tuota numeroa ja samalla selvittää, miten sen saa kirjastosta näin poikkeusaikana, yhteystiedot löytyvät kirjaston sivulta, Puh. neuvonta 040 1309 172, kirjasto@lappeenranta.fi, https://www.lappeenranta.fi/...
Kyseessä voisi olla Arvo Tuomisen vuonna 2007 ohjaama 47-minuuttinen dokumenttikomedia "Vodkaturistit", jossa mukana myös näyttelijä Ville Haapasalo.
Ohjelmakuvauksen mukaan elokuvassa käsitellään tosin Leningradia:
"Dokumenttikomedia neuvostoajasta, jolloin suomalaiset matkasivat sankoin joukoin Leningradiin ryyppäämään ja elämään kuin ruhtinaat."
Elokuvaa on esitetty ainakin vuosina 2008 ja 2009 YLE TV1-kanavalla.
Se on katsottavissa myös suoratoistona KAVIn Radio- ja TV-arkiston asiakaspisteillä, koronarajoitukset huomioiden.
Vuodesta 1863 alkaen suomeksi alettiin käyttää muotoa Valtiopäivät. Sana Eduskunta yleistyi tämän jälkeen. Kantana sana edusmies. Europaeus sankirjassaan: Representation=edus-kunta. Myöhemmin 1896 Ståhlberg katsoi, että kansaneduskunta oli osuva vastine ilmaukselle nationalrepresentation. Eduskunta hyväksyttiin virallisesti valtiopäivien nimeksi vuonna 1906 eduskuntakomitean mietinnössä (VPJ 2§). Aiheesta lisää mm. teoksessa Käsitteet liikkeessä (2003), Ismo Pohjantammi artikkelissaan Edustus, erityisesti sivuilla 371-374, otsikon Valtiopäivät vai eduskunta, alla.
Emme valitettavasti löytäneet tietoa runon tekijästä.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastojen kokoelmissa Mattilan teosta ei ole e-kirjana tai äänikirjana. Maksullisista palveluista se löytyy: Elisa Kirja https://kirja.elisa.fi/aanikirja/ratkaisu-ajattele-toisin sekä Nextory https://www.nextory.fi/kirja/ratkaisu-ajattele-toisin-10577611/
Myös Suomessa julkisten tapahtumien järjestäjätahot ovat purkaneet organisaationsa jäsenten työsopimuksia syrjinnän tai muun sopimattoman käytöksen takia. Esimerkiksi vuonna 2018 Pori Jazz -yhdistyksen hallitus irtisanoi silloiseksi tulevaksi toimitusjohtajakseen nimitetyn Aki Ruotsalan. Syynä irtisanomiseen oli Ruotsalan esittämät lausunnot, jotka olivat festivaalin arvojen vastaisia.
(Lähde: Keskisuomalaisen verkkouutinen 6.6.2018: https://www.ksml.fi/paikalliset/2434651)
Kuitenkin vastaavien asioiden käsittely Suomessa on todennäköisesti tapauskohtaista. Joitain asioita ei välttämättä tuoda julkisuuteen samalla tavalla kuin Tokion olympialaisten kaltaisten kansainvälisten suurtapahtumien järjestäjätahoon liittyviä kohuja.
