Aivan uutta ja laajaa kirjastopalvelujen laatukäsikirjaa ei löydy.
Suomen tieteellisen kirjastoseuran laatutyöryhmä on tuottanut oppaan edistämään ja tukemaan korkeakoulukirjastojen laatutyötä.
Teos LAATU ratkaisee : laatutyön opas korkeakoulukirjastoille / Ari Rouvari ... [et al.]. - [Helsinki] : Suomen tieteellinen kirjastoseura, 2007.
Kirjastotyötä ja kirjastonhoitajien ammattitaitoa ja osaamista kuvailee teos KIRJASTO 2010 : lukijat, tekstit ja verkko / toim. Kaisa Hypén. - Helsinki : BTJ, 2009. Teoksessa etsitään vastauksia mm. kysymyksiin mitä kirjastonhoitajan pitäisi tietää? Teos on kirjastoammattilaisen käsikirja uuden vuosikymmenen haasteisiin.
Muita uusia kirjastoalan kirjoja:
OPAS informaatiolukutaidon opetukseen / Jessica...
ITIL eli Information Technology Infrastructure Library on kokoelma käytäntöjä IT-palveluiden hallintaan ja johtamiseen (Wikipedia). Malli on kehitetty Isossa Britanniassa ja siihen liittyvä aineisto on pääasiassa englanninkielistä. Suomeksi on käännetty ITIL V 3 taskukirja (Van Haren, 2009). Kirja kuuluu Oulun yliopiston kokoelmiin ja tilattavissa vaikka kaukolainaksi. ITIL Foundation Handbook -kirjaa ollaan kääntämässä suomeksi. Kirjan pitäisi ilmestyä tämän kevään aikana.
Suomessa ITIL-tietoutta levittää erityisesti itSMF Finland -yhdistys. Yhdistyksen sivulta http://www.itsmf.fi/voi löytää aiheesta tietoa.Sivulta löytyvät myös yhdistyksen yhteystiedot, joiden avulla asiasta voi kysellä lisää. Sivustolla on myös luettelo...
Varsinais-Suomen murteilla kirjoitettuja runoja löytyy yksittäisinä eri kokoelmista. Esim. kokelmassa
Aboensis (vuodelta 1979) on jokunen Turkka Suomisen runo Turun murteella. Suomen Turku-lehdessä (julkaisija Turkuseura) on varmasti myös runoja. Lehtien sisältöä ei kuitenkaan ole luetteloitu kokoelmiimme, vaan runot löytyvät vain lehtiä selaamalla. Pekka Niemen: Kroposnikkarin kootut sisältää myös runoja (Turku). Suorasanaista löytyy enemmän, esim. Markku Heikkilän: Uutisi Turust osat 1-5, kokoelma Klaari o sano föriäijä (vuodelta 1968).
Laitilan murteella löytyi rekistereistämme vain keittokirja Laitla muarin köökist.
Rauman murteella suorasanaista, mm. Hjalmar Nortamon: Raumalaissi jaarituksi.
Kirjastot käyttävät tietokannoissaan...
Ornitofobia (lintujen pelko) on määräkohteinen, eläimiin kohdistuva fobia. Lääkärin käsikirjan mukaan (v. 2006, s. 1206) määräkohteisen fobian tyypillisiä aiheuttajia ovat esim. korkeat paikat, pimeä ja suljettu tila, käärmeet, hyönteiset. Lääkehoidon merkitys on vähäisempi kuin muissa ahdistuneisuushäiriöissä. Jos hoitomotivaatio on hyvä, voidaan käyttää altistushoitoa.
Henkilö voi välttää esimerkiksi luonnossa liikkumista, eläinpuistoja tai ylipäänsä ulkona oleskelua.
Teoksessa Fobiat (Kerstin Hellström 2003) annetaan ohje fobioiden hoitoon: Ota yhteys kotipaikkasi terveyskeskukseen tai mielenterveystoimistoon ja kysy, löytyykö sieltä tietoja kotipaikkakunnallasi toimivista kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan erikoistuneista...
HelMet- kirjastojen tai muiden yleisten kirjastojen kokoelmista Elämänmeno löytyy ainoastaan videona.
http://helmet.fi/search*fin/X?SEARCH=el%C3%A4m%C3%A4nmeno&searchscope=9…
YLE:n tallennemyynnin sivuiltakaan ei löytynyt tietoa, että elokuva olisi julkaistu dvd-levynä; myynnissä on vain video.
http://yle.fi/tallennemyynti/
YLE:n Muistikuvaputki-sivujen Rouva Ruutu kertoi kesällä 2008 näin: Åke Lindmanin ohjaama Elämänmeno (1978) on julkaistu vain kirjastojen käyttöön tarkoitettuna tallennepalvelun vhs-kasettina. Dvd-julkaisu saadaan toivottavasti lähivuosina.
http://muistikuvaputki.yle.fi/rouvaruutu/vastatuuleen-ja-elamanmeno
John Donnen runoista on valitettavasti suomennettu vain muutamia. Myös aikaisemmin tietoverkkopalvelussamme on kyselty samaa, eikä ihme, sillä Donnehan on englantilaisen kielialueen klassikkorunoilijoita. Kysy kirjastonhoitajalta –palvelumme arkistosta löytyikin vastaus siihen mistä näitä Donnen suomennettuja runoja voi lukea:
Kirous (Parnasso 2006, nro 3, suom. Aki Salmela)
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta (Runon suku, Otava, 1991, suom. Aila Meriluoto)
Kuolema-runosta löytyy internetistä Jukka Kemppisen suomennos (http://kemppinen.blogspot.com/2006/02/...
Kasvikirjoista ei löytynyt suomennosta, mutta googlaamalla löytyi nimitys valkohilppa. Et maininnut kysymyksessäsi, mihin tieteenalaan PEG liittyy, sillä lyhenteelle voi olla useitakin suomennoksia. Yleisimmin sillä viitataan Internetissä polyeteeniglykoliin, englanniksi polyethylene glycol. Mainintoja oli myös PEG-menetelmästä, joka on esseenarviointijärjestelmä (engl. Project Essay Grade).
Vanhojen suomalaisten sanomalehtien mikrofilmit löytyvät Kansalliskirjastosta (Unioninkatu 36, Helsinki). Mikrofilmatuista sanomalehdistä voi tehdä Kansalliskirjastossa paperikopioita. Lisätietoja sanomalehtikokoelmasta löytyy Kansalliskirjaston
sivuilta http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/sanomaleh….
Aumulehden numerot löytyvät myös mikrofilmeinä Tampereen pääkirjasto Metson käsikirjastosta,
http://kirjasto.tampere.fi/index.php/palvelut-ja-asiointi/aineistot/leh….
Mikäli tahdot antaa koko lehden vaikkapa lahjaksi, Aamulehden asiakaspalvelu neuvoi etsimään lehteä esimerkiksi antikvariaateista tai käytetyn tavaran liikkeistä.
Osapiirustuksia ja ohjeita löytyy kirjasta Jouni Laiti: Tenolainen perinnevene (2003). Kirja löytyy Inarin kunnankirjaston kokoelmista http://lappi.verkkokirjasto.fi
Tromssan museon aikakauslehti Ottarin numero 3/85(nr.154) Elvebåten sisältää kuvia ja nimenomaan Tornionjoen jokiveneen piirustuksia.
Tähän asiaan ei löytynyt varmaa selitystä, sillä sitä ei löytynyt tutkimistani etymologisista tai muista sanakirjoista. Epäilisin kuitenkin, että ilmaus ”poliisilukko” on luultavasti lainattu ruotsin kielestä, jossa käytetään vastaavaa ilmausta ”polislås”.
Ruotsinkielinen Wikipedia kertoo osoitteessa http://sv.wikipedia.org/wiki/L%C3%A5s, että nimitys olisi tullut siitä, että poliisi olisi oveen ylimääräisen lukon lisäämällä voinut estää avaimen käsiinsä saanutta henkilöä pääsemästä sisään esimerkiksi murtotapauksissa. Väitteelle ei ole kuitenkaan annettu lähdettä, joten sen todenperäisyydestä ei voi varmistua.
Tapio Nousiaisen runokokoelmista saattaisi löytyä hakemanne runo, jossa elämää on verrattu räsymattoon mustine ja värikkäine raitoineen. Nousiainen on julkaissut mm. seuraavat runokokoelmat: Valitut runot, 1981, Kultaa ja multaa, 1976, Sineä ja savea, 1976 sekä teoksen Leipää ja suolaa - kolme psalmien kirjaa, 1988.
Hieman hankala tunnistaa noin kaukaa otetusta kuvasta. Saattaisit kenties löytää kutsumattomaan vieraan kuvan tai kuvauksen esim. Asumisterveysliitosliiton sivuilta. https://www.asumisterveysliitto.fi/toimintaDo%20wasps%20like%20the%20smell%20of%20gasoline?neuvonta/rakennustuholaiset-ja-kutsumattomat-pikku-vieraat
Ossi Malisen sovittaman ja Sauvo Puhtilan sanoittaman version sanat ("Masi on alokas armeijassa") löytyy Westerlundin v. 1962 kustantamasta kirjasta "Laula iskelmiä : N:o 6". Finna.fi -saatavuustietojen mukaan kirja on Tampereen kaupunginkirjaston musiikkivarastossa.
Kappaleen Inke pinke parlevuu -tiedot Yleisradion äänitearkistossa (Fono.fi):
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?culture=fi&ID=35a8003e-7c6a-4b62-8ab0-df7b06fc429f
Laula iskelmiä : N:o 6 -julkaisun tiedot (Finna.fi):
https://finna.fi/Record/piki.305568?checkRoute=1#componentparts
Tällaista suomen kielen sanontaa emme löytäneet. Ilmaus "jokin on kiven takana" tarkoittaa, että sitä on hyvin vaikea saada tai hankkia. Slangi-ilmaus "olla kiven sisällä" taas tarkoittaa vankilassa olemista (lähde: Erkki Kari, Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja).
Tarkoitat ilmeisesti Taskukirjastoa. Tästä sovelluksesta ja sen ylläpidosta on nyt luovuttu, koska Taskukirjaston toiminta on ollut epävarmaa ja sen kehitysnäkymät ovat olleet heikot. Taskukirjastoa korvaamaan olemme saaneet vuoden alusta uuden Helmet-mobiilisivuston. Se ei ole sovelluskaupasta ladattava applikaatio vaan verkkosivusto, joka toimii myös mobiililaitteella.
Voit kirjautua uuteen Helmet Finnan osoitteessa https://helmet.finna.fi/ . Kirjautumisessa tarvitset kirjastokortin tunnuksen ja pin-koodin kuten ennenkin. Kirjauduttuasi näet omat tietosi ja oman kirjastokorttisi Oma tili -otsikon alta. Kyseessä on uuden sivuston betaversio, joten kaikki sivuston ominaisuudet eivät vielä ole käytössä. Harmittavasti...
Kirjasampo-kirjallisuusverkkopalvelusta löytyy tietoa Tuija Lehtisestä ja hänen tuotannostaan, myös kirjasta Ikkunaprinsessa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175922725910
Syksyllä 1941 valistusupseeri Erkki Tiesmaa sanoitti alunperin saksalaisen iskelmän "Ali Baba" nimellä "Eldankajärven jää". Laulusta tuli sotajoukkojen keskuudessa huippusuosittu, ja se levisikin nopeasti kotirintamalle saakka. Laulun sisällöstä syntyi kuitenkin kiistaa, joka liittyi mainitsemaasi säkeistöön. Kaikki eivät nimittäin pitäneet siitä, että laulussa julistettiin hevosien puuttuvista heinistä. Kuuleman mukaan jopa Suomen hallituksen piirissä keskusteltiin laulun kieltämisestä, koska sitä pidettiin taistelumoraalia alentavana. Laulusta tehtiinkin toinen versio, jossa kerrottiin että vihollisen hevosilla ei ollut heiniä.
Lähde:
"Suuri toivelaulukirja 5" (toim. Vuoristo) (Musiikki Fazer/SSK, 1988)
Kansallisarkistossa säilytetään puolustushallinnon aineistoja myös viime sotien ajalta. Sodassa palvelleiden tiedot on tallennettu sotilaskantakortteihin, joista käy ilmi myös joukko-osastot. Linkki arkiston sivulle: http://www.arkisto.fi/fi/arkistolaitos/kansallisarkisto/aineistot-ja-ko…
Sivulla on arkistolaitoksen yhteystiedot sekä Usein kysytyt kysymykset -kohdassa myös tietoa siitä miten sotilaskantakortin tietohin pääsee käsiksi: http://www.arkisto.fi/fi/palvelut/usein-kysytyt-kysymykset/tietopalvelu…
Nimi on pohjoissuomalainen. Nimen selitykseksi on ehdotettu paikoin Pohjois-Pohjanmaalla ja Peräpohjolassa tunnettua sanaa tauria 'tarttua kiinni, hyökätä kimppuun', jota vastaa tauruta Etelä-Hämeessä. Äänteellisesti läheisiä nimiasuja tapaa vanhoista lähteistä Hämeestä ja Satakunnasta, ja ne saattaisivatkin osoittaa Tauriaisten lähtösijan. Hämeenlinnassa on kirjattu lautamies Eskil Taurainen 1473. Mikkonen, Pirjo - Paikkala, Sirkka: Sukunimet. - Helsinki : Otava, 2000.
Etsitty kuukausista kertova runo on Zacharias Topeliuksen Vuosileikki, jonka on suomeksi tulkinnut Alpo Noponen. Joissakin lähteissä runo on pantu tyystin Noposen nimiin.
Vuosileikki on luettavissa esimerkiksi Topelius-lukemistosta Pyhäpäivän lukemisia lapsille ja aikuisille (WSOY, 2007). Pieni aarreaitta -sarjan kolmannesta osasta Runoaitta (WSOY, 1993) se löytyy myös - tässä Alpo Noposen töiden joukosta.
