Kyseessä lienee Bill Barnesin ja Gene Ambaumin sarjakuva Unshelved. Jyväskylän pääkirjastosta löytyy kahdeksan eri kokoelmaa tästä sarjasta, löydät ne hakemalla sarjan nimellä: https://keski.finna.fi/Search/Results?lookfor=unshelved&type=AllFields
Unshelved on alunperin verkossa ilmestynyt sarjakuva, ja sen koko arkisto on saatavilla osoitteessa http://www.unshelved.com/
Hei
Kysyin asiaa eräältä kustantajalta ja sieltä luvattiin palata asiaan, mutta mitään ei ole ainakaan vielä kuulunut.
Alla ote Kansalliskirjaston sivustolta, josta käsittääkseni käy ilmi, että painotaloilla on velvollisuus lähettää vapaakappaleet.
"Julkaisujen valmistaja on velvollinen lähettämään vapaakappaleet valmistamistaan painotuotteista ja tallenteista. Velvollisuus perustuu lakiin kulttuuriaineistojen tallettamisesta ja säilyttämisestä 1433/2007 (kulttuuriaineistolaki). Julkaisut kuuluvat luovutusvelvollisuuden piiriin riippumatta siitä onko niillä tunnistetta (esim. ISBN, ISSN, ISMN)."
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uutiset/tiedote-julkaisujen-valmistajille-1442014
Tämä näyttää olevan sanonta/sananlasku ihan sellaisenaan. Se löytyy esim. Sakari Virkkusen toimittamasta Suomalainen fraasisanakirja -teoksesta (1981) muodossa "Papin lapset ovat pahimpia". Tässä yhteydessä epäillään sanonnan juontavan katoliselta ajalta, jolloin papeilla ei (virallisesti) pitänyt lapsia ollenkaan.
Sanonta löytyy myös Matti Kuusen sananlaskutietokannasta https://lauhakan.web.cern.ch/fin/finsearch.asp muodossa "Papin pojat ovat pahimmat". Samainen Kuusi on myös tehnyt sananlaskutypologian https://www.mattikuusiproverbtypology.fi/sananlaskutyypit/, jonka mukaan tämän tyyppisellä sananlaskulla viitataan siihen, että jälkeläinen/lapsi voi kehittyä erilaiseksi kuin vanhempansa.
Samantyyppinen sananlasku löytyy Kuusen mukaan...
Nykysuomen sanakirjan mukaan adjektiivin "vähäpätöinen" merkityksiä ovat mitätön, vähämerkityksinen, toisarvoinen, vähäinen, pieni, vaatimaton. "Vähäpätö" on samaa merkitsevä substantiivi.
Kysymyksessä kuvaillusta planeetasta tulee mieleen Isaac Asimovin Alaston aurinko -kirjan Solaria, jonka asukkaat elävät eristyksissä toisistaan ja kommunikoivat keskenään ensisijaisesti teknologian välityksellä. Fyysistä kontaktia vältetään ja sitä pidetään suorastaan vastenmielisenä; sukupuolista kanssakäymistä tapahtuu vain lisääntymistarkoituksissa.
Alaston aurinko on toinen osa Asimovin Robotit-kirjasarjaa, jonka muut osat ovat Teräsluolat, Aamunkoiton robotit ja Robotit ja imperiumi.
Kun Finnasta hakee aiheella Eeva Kilpi ja rajaa aineistolajiksi opinnäytteet, niin hakutulokseksi saa useita pro graduja, väitöskirjoja ja muita opinnäytteitä, joissa käsitellään Eeva Kilven tuotantoa.
Kuva kysytystä teoksesta on ainakin näissä kirjoissa:
1. Ilja Repin : 1844-1930 : taiteilijan syntymän 150-vuotisnäyttely : juhlakirja. 1995, ISBN 951-8977-13-5.
Kirjassa maalaus on suomennettu nimellä Peltomies. Leo Tolstoi kyntämässä. 1887. Valokuvavedos on melko pieni.
2. Colliander - Kemiläinen: Ilja Repin, ukrainalainen taiteilija. 1977 (1. painos 1947), ISBN 951-30-4046-1.
Tässä maalauksen nimenä on Leo Tolstoi vainiolla. 1987. Valokuva on hieman suurempi.
Valokuvien yleisvärisävyt ovat hieman erilaiset - ehkä painoteknisistä syistä. Mutta juhlakirjassa on kerrottu maalauksesta olleen myös toinen, suurempi versio, jonka nykyinen olinpaikka on tuntematon.
Kumpikin kirja löytyy Lastu-...
24.12.1961 Kotkan Sunilassa oli tuolla päivämäärällä 1-19.6 astetta pakkasta eli lämpötilassa oli todella paljon vaihtelua päivän aikana. Sademääräksi on ilmoitettu 1.1mm ja lumensyvyys 8cm
Kotkan Rankissa oli tuolloin lämpötila -0.2 ja -16 asteen välillä, sademäärä 1,1mm ja lumensyvyys 3cm.
"Meren voimasta" ei ole julkaistu nuotinnosta.
"Arvaa kenet Pariisissa näin" on käännös Buffy Sainte-Marien sävellyksestä "Guess Who I Saw in Paris". Suomenkielisestä versiosta ei ole nuotinnosta, mutta alkuperäisestä löytyy pianosovitus nuottikokoelmalta The Buffy Sainte-Marie Songbook (Grosset & Dunlap, 1971). Kirja on Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1012603
Opintopolusta ei löytynyt oppilaitoksia, jotka järjestäisivät akupunktiokoulutusta.
Koulun valinnasta on tietoa Akupunktioammattilaiset.fi -sivustolta
https://akupunktioammattilaiset.fi/koulutus/akupunktiokoulun-valinta/
Yksityisiä kouluja löytyy useita. Tässä muutamia. Lisää löytyy verkkohaulla akupunktiokoulutus.
Kiinalainenlaaketiede.fi
https://kiinalainenlaaketiede.fi/akatemia/akupunktiokoulutus/ https://kiinalainenlaaketiede.fi/akatemia/haku/
Keski-Pohjanmaan kansanopisto https://www.kpedu.fi/hakijalle/koulutustarjonta/koulutus/akupunktiohoitaja-kiinalaisen-l%C3%A4%C3%A4ketieteen-ja-akupunktion-perusteet_(l4014)
Jyväskylän Akupunktioklinikka
https://siriussilta.fi/uusi-akupunktiokoulutus-alkaa/
Suomen Neijing-koulut
https://...
Solunetistä löytyy tietoa hikirauhasista, https://www.solunetti.fi/fi/histologia/hikirauhanen/. Sen mukaan ne sijaitsevat syvällä verinahassa tai ihonalaisessa kudoksessa ja avautuvat laskutiehyeellä verinahan ja orvaskeden lävitse ihon pintaan tai karvatuppiin.
Liekö sillan pituudelle määriteltävissä ehdotonta ylärajaa? Kaupunkien välinen etäisyys ei ainakaan ole syynä siihen, ettei Helsingin ja Tallinnan välille ole rakennettu siltaa: maailman pisin silta, Danyang–Kunshanin suuri silta Jinghun suurnopeusrautatiellä Pekingin ja Shanghain välillä, on nimittäin noin kaksi kertaa pitempi (164 kilometriä) kuin matka Helsingistä Tallinnaan (n. 80 km). Kesäkuussa 2011 avatun rautatien verrelle osuu myös maailman toiseksi pisin silta, 114-kilometrinen Langfangin–Qingxianin maasilta.
Lähde:
Guinness world records 2019
Varmaankin lahjoille ja kukille tapahtuu samoin kuin prinssi Philipin tai prinsessa Dianan kuoleman jälkeisille lahjoille.
Kuninkaallinen perhe käy ihailemassa muistokukkia. Sen jälkeen ne siirretään hetkeksi varastoon ja jaetaan sitten erilaisiin hoitokoteihin ja sairaaloihin.
Lelut ja muut muistoesineet jatkavat matkaansa sairaiden, vanhusten ja lasten iloksi erilaisiin laitoksiin, hoivakoteihin ja muuhun hyväntekeväisyyteen. Osa lahjoitetaan museoille.
Kukkiin ja esineisiin liitetyt kortit ja kirjeet saatetaan säästää, jos lähiomaiset niin haluavat. https://www.birminghammail.co.uk/news/uk-news/how-pay-respects-queen-what-24969486
Kukkien ja lahjojen siirtelystä, lajittelusta ja eteenpäin toimittamisesta vastaavat hommiin...
Asiasta on tehty selvityksiä, jotka löytyvät eduskunnan sivuilta.
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat 1907-:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/tilastot/Sivut/hex82D0_Pitk…
Pitkäaikaisimmat kansanedustajat edustajapäivien mukaan:
https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/entiset_kansanedustajat/til…
Uusin luotettava tieto löytyy Duodecimin Terveyskirjastosta https://www.terveyskirjasto.fi/haku?q=polyneuropatia
Artikkeli Ääreishermojen sairaudet on kirjattu päivälle 22.1.2019
Myös Kansalliskirjaston Arto -hausta löytyy muutamia artikkeleita, mutta ne ovat vanhempia.
https://finna.fi/Search/Results?lookfor=polyneuropatia&type=AllFields
Voisiko kyseessä olla Kai R. Lehtosen kirjoittama Lentäjien koulu (WSOY, 1967). Muita ajankohtaan sopivia teoksia aiheesta Finna-haku löytää ainakin seuraavat:
Juurikkala, Eero: Tie taivaalle : ilmailu harrastuksena ja ammattina (Tekniikan Maailma, 1968)
Eskola, Armas: Lentäminen oli välttämätöntä : sotilasilmailua sodan ja rauhan aikana (Karisto, 1969)
Sopivilla hakusanoilla voi itsekin yrittää etsiä kirjaa Finnan hakupalvelusta. https://www.finna.fi/
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kirjastolaissa on kirjattu, että valtakunnallista kehittämistehtävää hoitava kirjasto (Helsingin kaupunginkirjasto), sekä alueellista kehittämistehtävää hoitavat kirjastot, eli AKE-kirjastot, lähettävät kaukolainoja veloituksetta muille yleisille kirjastoille. Huom. Kunnissa päätetään erikseen kirjastojen asiakkailta perimistä maksuista, myös kaukopalvelumaksuista. Ohessa linkki kirjastolakiin, pykälä 12 ”Maksuttomuus ja maksut”.
Vanhassa kirjastolaissa puhuttiin toki maakuntakirjastoista ja keskuskirjastosta, jotka VAKE- ja AKE-kirjastot ovat korvanneet. Helsingin kaupunginkirjaston lähettämät kaukolainat ovat ja silloinkin olleet maksuttomia muille yleisille kirjastoille.
Hei!
Ensimmäisenä mieleeni tuli Jean M. Untinen-Auelin kirja Luolakarhun klaani. Siitä on tehty monia painoksia erilaisin kansikuvin, mutta muistelen yhden olleen yksivärinen ja violetti.
Olethan uudelleen yhteydessä, jos tämä ei ole se kirja, mitä etsit.
https://kirkes.finna.fi/Search/Results?lookfor=luolakarhun+klaani&type=…
