Virologisessa diagnostiikassa käytettäviin menetelmiin kuuluu myös virusviljely. Siinä viruksen annetaan lisääntyä soluviljelmässä.Epäiltyä virusta sisältävä näyte sijoitetaan näyteputkeen, joka sisältää maljassa kasvatettuja soluja. Virukset lisääntyvät vain elävien solujen sisällä, ja eri virukset kelpuuttavat eri soluja isäntäsoluikseen. Siksi eri virusten viljelyyn käytetään erilaisia solulinjoja. Viljelyputki laitetaan lämpökaappiin. Virus tunkeutuu solun sisään ja valjastaa sen aineenvaihdunnan tuottamaan uusia viruksia. Vapautuneet virukset tarttuvat uusia soluja viljelyputkessa. Näin virusten määrä putkessa kasvaa eli virus rikastuu.Lähteet:https://www.oppiportti.fi/oppikirjat/lif00051https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/...
Muisteltu animaatiosarja lienee englantilaista alkuperää oleva Sointulan väki (The Clangers), jota esitettiin meillä vuosina 1971–72. Alun perin vuosina 1969–74 tuotetulle sarjalle on kuluvalla vuosituhannella (2015–) tehty jatkoakin. The Clangers (TV Series 1969–1974) - IMDb Clangers (TV Series 2015– ) - IMDb Kaksi lastenohjelmaa: Sointulan väki ja Filopat (yle.fi)
Kuvaukseen sopiva novelli, jolla ei ole nimeä, sisältyy Rosa Liksomin kokoelmaan "Perhe" (WSOY, 2000, s. 23-26), osioon, jonka nimi on "Miehet". Novelli alkaa: "Ennen tätä kauheaa tapahtummaa meilä elethiin aivan normaalisesti."
En löytänyt mitään tiettyjä lähteitä, joissa olisi nimetty nimenomaan tunnettuja henkilöitä, jotka olivat sotalapsina. Seuraava lista on koottu eri lähteistä:näyttelijä Marjukka Halttunen Näyttelijä Marjukka Halttunen: "En ymmärtänyt, miksi äiti lähetti pois" | Kodin Kuvalehtinäyttelijä Heidi Krohn Lappukaulatyttö | Keski-kirjastot | Keski-Finnakirjailija Heikki Hietamies Heikki Hietamies ja lapsuus pula-aikana | Apumuusikko Juhani Aaltonen, vuorineuvos Martin Saarikangas ja muusikko Lasse Liemola (lähde: Höök: Jotta edes lapset säästyisivät, 2007). Muistaisiko joku lukijamme muita?
Kyseessä on todennäköisesti Clare Macintoshin Panttivanki. Päähenkilö Mina on lentoemäntänä ensimmäisellä suoralla lennolla Lontoosta Sydneyhin. Mina saa viestin nimettömältä matkustajalta, joka aikoo varmistaa, ettei kone saavu koskaan määränpäähänsä. Hän saa Minan tottelemaan uhkaamalla tämän tytärtä.https://www.kirjavinkit.fi/arvostelut/panttivanki/
Yksi syy näiden kahden valloittajan erilaiseen arvostukseen on Eurooppa-keskeinen näkökulma. Aleksanteri Suuri oli Makedonian kuningas ja hänen valloituksensa kohdistuivat ennen kaikkea Egyptin ja Persian alueille. Hän taisteli siis ensisijaisesti myöhemmän Euroopan näkökulmasta ulkopuolisia vastaan. Hän perusti valloitetuilla alueille kaupunkeja, jotka ovat säilyneet, ja levitti kreikkalaista kulttuuria aina Intiaa myöten, kulttuuria, josta muodostui yksi myöhemmän länsimaisen kulttuurin kulmakivistä. Häntä ihailtiin myös Rooman valtakunnassa, josta puolestaan tuli myöhemmin esikuva Euroopan suurvalloille. Aleksanteri on siis haluttu nähdä länsimaisen kulttuurin esitaistelijana.Toisaalta Tšingis-kaanin valloitukset taas tapahtuivat...
Serkku on sedän, enon tai tädin lapsi. Serkun lapselle ei puolestaan löytynyt mitään virallista nimitystä. Asiaa on kysytty tässä palvelussa aiemminkin. Aiemmassa vastauksessa tuodaan esille, että kauemmista serkuista käytetään välillä nimityksiä sirpaleserkku, sokeriserkku tai kolmannen polven serkku. Alla linkkejä aiempiin serkkuja koskeviin kysymyksiin tässä palvelussa. Osa serkkunimityksistä on murre- tai aluesidonnaisia, joten täysin tyhjentävää vastausta oikeista nimityksistä on hankala löytää.Onko serkun lapsille olemassa omaa sukulais-/sivistyssanaa? https://www.libraries.fi/asklib_question/54368Kuinka jatkuu serkku, pikkuserkku jne. Haluaisin tietää mitkä ovat seuraavat sukulaissuhteet serkun ja pikkuserkun jälkeen. https://www....
Helsingin Sanomissa on sopivasti tänään 7.10.2021 julkaistu juttu suppilovahveroista (maksumuuri, jos ei ole omaa tilausta, jutun voi lukea kirjastossa). Siinä biologi, sienitutkija ja -kirjailija Jarkko Korhonen arvioi, että suppilovahveron suosio alkoi sienikirjojen havainnollisista värikuvista. Hänkin muistelee, ettei hänen lapsuudessaan 1980-luvulla vielä etsitty suppilovahveroita. Sen jälkeen suppilovahveroiden käyttö ruokasieninä on yleistynyt.
Naispaholainen (She-Devil) on vuonna 1989 ensi-iltansa saanut Susan Seidelmanin ohjaama musta komediaelokuva. Se perustuu Fay Weldonin romaaniin Naispaholaisen elämä ja rakkaudet vuodelta 1983. Elokuvan pääosissa ovat Meryl Streep, Roseanne Barr, Ed Begley, Jr., Linda Hunt ja Sylvia Miles.
Weldonin tästä kirjasta on tehty myös tv-sarja, joka on esitetty Suomessa televisiossa.
Voit etsiä HelMet-haulla teoksia, joihin on koottu runoja (runoantologioita) eri maista ja kielialueilta monella tavalla, esimerkiksi seuraavasti.
Kirjoita hakukenttään sanat antologiat runot AND NOT suomenkielinen kirjallisuus, jolloin hakutuloksessa ei ole suomalaista runoutta. Rajoita tulos vielä sivun vasemmassa laidassa olevilla rajoittimilla kielen mukaan suomeksi julkaistuun aineistoon, kirjoihin ja aikuisten kokoelmaan (kohdasta kokoelmat).
Voit etsiä antologioita myös kirjoittamalla HelMet-haun hakukenttään sanat runot antologiat ja lisäksi vaikkapa hakusana espanjankielinen kirjallisuus tai japani*, afrikka* tai amerikka*. Näin löydät runoantologioita, jotka on koottu espanjankielisestä tai japanilaisesta (...
Helmet-kirjastossa voit lukita varauksesi lomien tai muiden poissaolojen ajaksi. Lukituksen aikana varauksesi etenee jonossa normaalisti, mutta se toimitetaan sinulle vasta, kun olet vapauttanut varauksen.
Varauksen lukitseminen tapahtuu näin:
Kirjaudu Omiin tietoihin ja valitse Varaukset. Pane rasti valintaruutuun Lukitse ja napsauta painiketta Tallenna muutokset.
Seuraavaksi kysytään: "Alla olevat varaukset muutetaan. Vahvistatko?" Vastaa tähän Kyllä.
Varausta ei voi lukita, jos se odottaa jo noutoa kirjastossa, se on matkalla sinulle toisesta kirjastosta tai jos se on jossakin kirjastossa hyllyssä.
Vapauta varaukset poistamalla rasti Lukitse-ruudusta ja tallenna muutokset samalla tavalla kuin lukitusta tehtäessä...
Finna.fi-palvelusta ei näyttäisi löytyvän kirja-arvostelua mainitusta teoksesta. Finnaan on linkattu esimerkiksi Arto-artikkelitietokannan viitetietoja.
Finnan hakuohjeet:
https://finna.fi/Content/help
Kirjasta on kirjoitettu mm. seuraavissa lähteissä:
Björn Wahlroos laukoo uutuuskirjassaan kuin DJ Ibusal: Verotus pilalla, demokratia pilalla, ay-liike pilalla – pelkkää konsensusta tilalla / Janne Toivonen, Yle
https://yle.fi/uutiset/3-11029626
Björn Wahlroos: Suomen politiikassa ei pystytä enää tekemään päätöksiä / Tuomas Niskakangas, HS
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000006281591.html
Wahroosin “Kuinkas tässä näin kävi?” kannattaa lukea, mutta ei uskoa kaikkea / Osmo Soininvaaran...
Etelä-Pohjanmaan karjatalouskoulu perustettiin 1904. Silloinen määritelmä oli käytännöllistietopuolinen. Tietopuolinen karjanhoitokoulu aloitti Ilmajoella 1912. Nimi vaihdettiin 1925 Etelä-Pohjanmaan tietopuoliseksi karjanhoitokouluksi. Normaalin opetussuunnitelman lisäksi se järjesti karjakko-, tarkastuskarjakko. ja karjatalouskursseja. Koulu siirtyi valtiolle 1959. (https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjanhoitokoulut_Suomessa)
Netissä tai kirjan muodossa olevaa oppilasmatrikkelia emme onnistuneet löytämään. Osoitteessa https://finna.fi/Record/narc.VAKKA-86223.KA_VAKKA-2110884.KA on nähtävillä hakutiedot oppilasmatrikkelista vuosilta 1912-1925. Kansallisarkistosta saa varmasti lähempiä tietoja miten näihin pääsee...
Valitettavasti emme löytäneet oikeaa runoa tai runoilijaa. Ehkä joku palstan lukija tunnistaa runon.
Oletimme että kyseessä on ehkä sotaa käsittelevä runo. Yrjö Jylhällä ja Helvi Hämäläisellä on samantyylisiä tai samaa aihetta käsitteleviä runoja. Emme kuitenkaan löytäneet juuri tätä runoa heidän teoksistaan.
Yrjö Jylhä: Kiirastuli : Runoja rauhan ja sodan ajoilta (Otava 1941)
Helvi Hämäläinen: Sukupolveni unta : runoja (WSOY 1987)
Luokitusnumeron (tässä tapauksessa 1.791) perässä olevat kolme kirjainta ovat pääsana eli se minkä mukaan teos aakkostetaan hyllyyn.
Esimerkiksi kirjoissa pääsana on joko kirjailijan sukunimen kolme ensimmäista kirjainta tai kirjan nimen kolme ensimmäistä kirjainta. Elokuvissa pääsana elokuvan nimen kolme ensimmäistä kirjainta.
Laulun nimi on Vanhan jermun purnaus. Sävellys on Lauri Jauhiaisen, sanat siihen on kirjoittanut Toivo Kärki. Tapio Rautavaaran alkuperäinen levytys on vuodelta 1966.
