Kielitoimiston sanakirjan mukaan vaikuttaa-verbin yksi merkitys on "jonkin voiman, toiminnan tms. kohdistumisesta johonkin tavallisesti niin, että kohteessa tapahtuu tai pyrkii tapahtumaan jokin muutos; olla osallisena johonkin; tehota, tepsiä". (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/vaikuttaa?searchMode=all)
Vaikuttaa-sana ei pelkästään siis kerro, minkälainen muutos on kyseessä.
Juttusarjan pohjalta tehty kirja Sju dagar kvar att leva : en berättelse om brott och dödsstraff (2015) on suomennettu nimellä Seitsemän päivää jäljellä : kertomus rikoksesta ja kuolemanrangaistuksesta (2016). Lehtikirjoituksista en suomenkielistä käännöstä löytänyt.
En löytänyt suomenkielistä painettua käännöstä Finna.fi:stä. Laura-tietokannan mukaan suomennoksia on 6 kappaletta, niiden tekstit löytyvät tietokannasta, https://laura.uniarts.fi/savellys/morgen-op-6610. Kuitenkaan näiden yhteydessä ei ole tietoa siitä, onko teksti julkaistu "kansissa" eikä niitä löytynyt hakemalla tekijöillä Finna.fi:stä. LiederArchive'n tiedoissa ei mainita suomennoksia, https://www.lieder.net/lieder/get_author_texts.html?AuthorId=1730.
Ilmeisesti kyse on Pasi Kauniston levyttämästä kappaleesta Elää jokainen vain kerran (Tango of a summer night). Se on säveltänyt Tony Perdone. Kyseessä on salanimi ja oikealta nimeltään tämä belgialainen säveltäjä on Jean Joseph Kluger.Suomenkieliset sanat kappaleeseen on kirjoittanut Tuula Valkama.https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4627426?sid=4710823646https://fenno.musiikkiarkisto.fi/https://www.discogs.com/artist/541034-Tony-Perdonehttps://en.wikipedia.org/wiki/Jean_Kluger
Laulu on Franz Schubertin säveltämä yksinlaulu "Ständchen" eli "Serenadi" laulusarjasta "Schwanengesang" (kirjastojen luetteloissa: Schwanengesang, D957. Nro 4, Ständchen), elokuvassa suomeksi esitettynä. Kun puhutaan "Schubertin Serenadista", tarkoitetaan juuri tätä laulua. Laulun teemaa on käytetty myös muussa elokuvan musiikissa.Tiedot elokuvasta ja sen musiikista löytyvät Kansallisen audiovisuaalisen instituutin Elonet-tietokannasta:https://elonet.finna.fiKultainen kynttilänjalka -elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_121630
Alkusoinnulla on siinä määrin suuri merkitys Kalevalassa (ja suomalaisessa kansanrunoudessa ylipäänsäkin), että se riittänee selitykseksi kuun ja kullan liitolle – en ainakaan onnistunut löytämään asialle kilpailevaa selitystä tutkimastani Kalevala-kirjallisuudesta.Kirjallisuudentutkimus:alkusointu – Tieteen termipankki
Voisikohan kyseessä olla Vibeke Olssonin Ulrike ja sota (Otava, 1976)?"München, syyskuu 1939. Sota on syttynyt. Kaksitoistavuotias Ulrike Beckenbauer on kansallissosialisti koko sydämestään. Oltuaan koko kouluaikansa alttiina Saksan mahtavalle propagandakoneistolle hän uskoo lujasti Saksan asiaan ja valtakunnan voittoon. Nuori Ulrike kestää valittamatta pommitukset, unettomat yöt, nälän ja kylmyyden, kuukaudesta, vuodesta toiseen. Ja kun sota viimein päättyy on Ulrike melkein kahdeksantoista. Maailma hänen ympärillään on romahtanut ja jotain peruuttamatonta on tapahtunut myös hänessä itsessään. Nuoruus on poissa: pommisuojissa, raunioissa, omaisten haudoissa. On aloitettava elämä."Kirjan kannessa on tyttö, jonka takin olkavarteen on...
Hei,Jos kenelläkään perinnönjakoon osallisella ei ole kappaletta tallessa (kopiohan on pitänyt toimittaa myös silloin Verohallintoon), on sen käsiinsä saaminen hieman mutkikkaampaa. Jos tuon asiakirjan on tehnyt joku asianajotoimisto tai vastaava, voi heillä olla kopio.Samantyyppistä on kysytty aiemminkin, silloin lähinnä perukirjaa koskien. Mutta samasta suunnasta kannattanee lähteä kysymään. Tässä linkki aiempaan vastaukseen:Löytyykö jostain virastosta 80-luvun alkupuolella tehdystä perinnönjaosta kopiota? Jos löytyy niin kuka on oikeutettu sitä kysymään? | Kysy kirjastonhoitajalta
Tarkoitat varmaankin laulua "Haaveiden maa", jonka on levyttänyt Helena Salo. Laulu alkaa: "Kun sua liikaa arki painaa". Toinen säkeistö alkaa: "Tunnet kastanjoiden tuoksun". Laulun alkuperäinen nimi on "Lights in the Volga river". Sen on säveltänyt Mac Gillar (eli Virgilio Panzuti) ja suomeksi sanoittanut Aappo I. Piippo, joka on sanoittanut muitakin samannimisiä kappaleita. Tämä "Haaveiden maa" sisältyy nuottiin "Meidän musiikkimme. 36, Helena Salo" (Selene, 1987).Helena Salo: Haaveiden maa YouTubessa:https://www.youtube.com/watch?v=Gw-5UIoH1HU
Jiméneziähän se. Runo Yö löytyy Kirsi Kunnaksen suomentamana Kunnaksen vuonna 1956 julkaistusta kokoelmasta Vaeltanut ja hänen runotuotantonsa lastenrunoja lukuunottamatta yhteen kokoavasta kirjasta Puut kantavat valoa : runot 1947–1986 ja suomennoksia.
Lähettämässäsi kuvassa on tupakkateline.https://finna.fi/Record/siiri.urn:nbn:fi-vapriikkihttp%253A%252F%252Fwww.profium.com%252Farchive%252FArchivedObject-555417CB-57C7-98A6-496E-D51CE8A6520B?sid=4965650281Mikäli haluat tietoa telineen iästä ja arvosta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä antiikkiliikkeeseen.
Hei!
Verkossa on paljon eri kirjastojen tietokantoja, joten voitte itsekin etsiä materiaalia niistä. Tampereen kaupunginkirjaston tietokanta on osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi:8000/ Valitkaa kohta haku ja esiin tulee hakulomake. Pudotusvalikosta voi valita kohdan asiasana ja viereiseen hakukenttään kirjoittaa nuoret.Seuraavasta pudotusvalikosta pitää valita edelleen kohta asiasana ja kirjoittaa hakukenttään päihteet. Hae-painikkeesta käynnistetään haku ja vastaukseksi saadaan sopivia viitteitä. Rovaniemen kirjaston aineistotietokanta toimii samalla tavalla ja se löytyy osoitteesta http://www.rovaniemi.fi/aurora/ Verkossa on myös Nuorisotiedon kirjasto, joka on nimenomaan erikoistunut keräämään kokoelmiinsa nuorisoa koskevaa...
Hei!
Olen ohjannut kysymyksesi kirjastossamme sille osastolle, jolla saattaa olla haluamaasi aineistoa. He vastaavat suoraan sähköpostiisi. Kannattaa myös ottaa yhteyttä Tikanojan taidekotiin (www.tikanojantaidekoti.fi, email tikanoja.info@vaasa.fi), koska myös heillä todennäköisesti on aineistoa Myntin suvusta ja erityisesti Eemu Myntistä.
terveisin
Leena Salminen
Vaasan kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto
Pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoista (HelMet= pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteinen kirjastoverkko) löytyvät seuraavat Eino Leinon ja Aila Meriluodon englanniksi käännetyt teokset:
Leino, Eino: Whitsongs (1978)
Sen lisäksi Heikki Sarmanto on säveltänyt lauluja Eino Leinon runoihin. Käännökset on tehnyt Aina Swan Cutler. Teos nimeltään Moment Musical (2003)löytyy sekä CD-levynä että nuottina.
Meriluoto, Aila: Statue of Fire: The Collected early poetry of Aila Meriluoto; translated from the original Finnish (1993). Kääntäjät Leo Vuosalo ja Steve Stone.
Esa Hietikon Autodesk Inventor (ISBN: 9789525655452) ilmestyy kustantajan readme.fi:n kotisivun tietojen mukaan 15.8.07.
Kustantajan ilmoittama hinta on 58,00 euroa.
Tarkempia tietoja teoksesta saat osoitteesta http://www.readme.fi/product.php?isbn=9789525655452.
Teos on tilattavissa myös useamman nettikirjakaupan välityksellä (esim. Bookplus, Akateeminen kirjakauppa, Suurikuu.fi, Dataclub).
Kysyimme asiaa v.2009 Espoon kaupunginmuseosta ja sieltä vastattiin tänään (2015): Tutkimus etenee hitaasti. Törmäsimme mainintaan hopeakannusta I. Kronqvistin vuonna 1934 julkaisemassa tutkielmassa ”Esbo kyrka - historia och målningar”, jossa se mainitaan kirkon inventaarien joukossa. Vuonna 1934 kannu oli siis kirkon hallussa. Lahjoittaja ei ole ”kotiseutuneuvos” Born, vaan Gunnarsin omistaja, salaneuvos Axel Ludvig Born, jonka veli, Backbyn omistaja Otto Born, joka noin 30 vuoden ajan hoiti keskeisiä kunnallisia luottamustehtäviä, toki myös mainitaan tässä tekstissä.
