Olemme muun muassa käyneet läpi kirjaston kokoelmassa olevat ryijykirjat (Sirelius: Suomen ryijyt, 1988, Sihvo: Ryijy elää : suomalaisten ryijyt, 2009), mutta kovasta etsinnästä huolimatta emme ole onnistuneet löytämään kyseistä ryijyä. Kehottaisin teitä ottamaan yhteyttä Suomen Käsityön Ystävät ry:hyn, https://suomenkasityonystavat.fi/.
Dacia 1310 on romaniassa valmistettu auto ja sitä on myyty useimmissa Euroopan maissa (Austria, Belgium, Cyprus, Czech Republic, Denmark, Estonia, Finland, France, Germany, Great Britain, Greece, Hungary, Iceland, Ireland, Italy, Latvia, Lithuania, Luxembourg, Netherlands, Norway, Poland, Portugal, Romania, Slovakia, Slovenia, Spain, Sweden, Switzerland.) https://carsalesbase.com/europe-dacia/
Suomessa autoa on myyty nimellä Renault 12 Dacia. Mallia myytiin vuosina 1972 -1979 toistatuhatta kappaletta. autotoday
Mallista kertoo mm. autowiki.fi
Hei!
Kyseinen teos on osa Kansalliskirjaston Fennica-kokoelmaa. https://finna.fi/Record/fikka.4163924/Versions
Fennica-kokoelmaan kuuluvia teoksia ei voi lainata kotiin tutkittavaksi, vaan ne on tilattava lukusalikäyttöön. Lisätietoja lukusalilainauksesta täältä https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/lukusalilainaus.
Jos teoksen haluaa kotiin tutkittavaksi, sitä vaikuttaisi olevan saatavilla myös Turun yliopiston kirjaston Feeniks-kokoelmassa https://finna.fi/Record/utu.9915793545405971 Voit tehdä kirjasta kaukopalvelupyynnön, jolloin kirja toimitetaan sinulle lähikirjastoosi.
Kaukopalvelupyynnön voit tehdä tällä lomakkeella https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopal…...
Voit lukea tarkemmin vapaaehtoistyöstä Helmet-kirjastojen palvelusivustolta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Vapaaehtois…
Alla olevasta linkistä löydät eri alueiden yhteyshenkilöiden yhteytiedot:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Vapaaehtoiseksi_kirja…
Sinun kannattaa lähettää viesti oman alueesi yhteyshenkilölle ja kertoa kiinnostuksestasi vapaaehtoistyöhön.
Mitä luultavimmin Washingtonia kohti matkalla olleen kaapatun lennon 93 aiotuksi kohteeksi on arveltu joko Valkoista taloa tai Yhdysvaltain kongressitaloa. Ehdottoman lopullista ja varmaa tietoa asiasta on ehkä mahdotonta saada. Syyskuun 11. päivän iskuja koskevien tutkimusten yhteydessä kerättyjen lausuntojen perusteella vaikuttaa kuitenkin vahvasti siltä, että terroristien ensisijainen kohde on ollut kongressitalo. Tämän vaihtoehdon puolesta puhuu sekin, että kongressitalo olisi ollut huomattavasti Valkoista taloa "helpompi" kohde löytää ja osua.
Flight 93 was aiming for the Capitol on 9/11 - The Washington Post
Risto Isomäeltä on ilmestynyt tänä vuonna (2023) muistelmateos Maailmanparantajan muistelmat. Teoksesta on tällä hetkellä jonkin verran jonoa Helmet-kirjastossa.
intokustannus.fi. Maailmanparantajan muistelmat.
Kirjastoihin, kuten muihinkin julkisiin tiloihin, joissa asioi paljon ihmisiä, on sijoitettu valvontakameroita asiakkaiden ja henkilökunnan henkilökohtaisen turvallisuuden varmistamiseksi sekä omaisuuden suojaamiseksi. Näin tehdään varkauksien, vahingontekojen sekä vaaratilanteiden ennaltaehkäisemiseksi tai selvittämiseksi.
Kappale on Hullujussin Rope ja Kake vuodelta 1975. Laulu tosin alkaa sanoin "Ihmejätkät Intiasta, molemmilla hymy nasta", kysymyksen säkeet tulevat vasta tämän jälkeen.
Rope ja Kake - YouTube
Taiteilijaa ei löytynyt Kuvataiteilijamatrikkelista eikä Ars mundista. Kannattaa lähettää kuva taidearvioitsijoille esimerkiksi huutokauppoihin, esimerkiksi:
Bukowskis
Helander
Antti Salmisen väitöskirja on nimeltään From abyss into nothingness : five essays on Paul Celan's poetics (Tampereen yliopisto, humanistinen tiedekunta 2010). Se on saatavilla Tampereen yliopiston kirjastosta, mutta ei kaupunginkirjastosta. Ks. yliopiston kirjaston tietokanta, https://shorturl.at/mnxHP.
Kaupunginkirjaston valikoimiin kuuluu artikkelikokoelma Kirjallisuus ja filosofia : rinnakkaisuuksia, risteyksiä, ristiriitoja (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2012), joka sisältää Antti Salmisen artikkelin Paul Celan, Martin Heidegger ja myyttinen ristiriita.
Taulujen tunnistamisessa voivat auttaa taiteen asiantuntijat. Bukowskin ja Hagelstamin antiikkiliikkeistä kannattaa kysyä. Kuvataiteilijamatrikkelia sekä Art Signature Dictionary'a voi myös selailla.
https://www.hagelstam.fi/
https://www.bukowskis.com/
http://www.artsignaturedictionary.com/
https://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/
Kuvataiteilijamatrikkelin Robertit ja Art Signature Dictionary'n Robertit.
Runeberg-ranskannoksista löytyy verkosta ainakin vuonna 1879 julkaistu valikoima Le roi Fialar, joka sisältää Hippolyte Valmoren suorasanaisia tulkintoja "Jean-Louis Runebergin" runoelmista (Fänrik Ståls sägner, Julqvällen, Hanna, Kung Fjalar) sekä joukosta yksittäisiä runoja. Viimeksimainittu osio sisältää tekstejä myös muilta pohjoismaisilta runoilijoilta.
Le roi Fialar, précédé de: Le porte-enseigne Stôle - Google Books
Kirjastomme lastenosaston väki muistaa kyseisen kirjan hyvin. Kyseessä on pysäyttävä kuvakirja Korppipäinen mies, tekijä on Enna Airik.
Kirjasampo-sivuston esittely: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Värikäs päivä Lastenkirjablogin esittely kirjasta: https://varikaspaiva.blogspot.com/2014/05/korppipainen-mies.html
Kuvakirjaa on saatavissa kirjastoista lainaksi.
.
Suomalaisen kirjavinkkauksen juuret ovat vuoden 1989 Pietarsaaressa, jossa kirjastonhoitaja Marja-Leena Mäkelä kävi kertomassa koululaisille suomenkielisistä kirjoista. Tehtävän yhteydessä hän sai luettavakseen ruotsinkielisiä artikkeleita bokpratista ja kiinnostui aiheesta niin, että syvensi tietämystään Joni Bodartin teoksesta Booktalk ja suomensi kirjojenesittelijän kirjavinkkariksi. Mäkelä jatkoi ja kehitti bokprat/kirjavinkkaus-työtään kirjastonhoitajana Seinäjoella. Kirjavinkkaus on siis ilmaantunut Suomeen Pohjanmaan kautta ja alueellisena toimintana, mutta levisi Mäkelän opastamana hyvin nopeasti eri puolille Suomea.
Marja-Leena Mäkelän ensimmäinen kirjavinkkaukseen opastava Kirjavinkkarikirja ilmestyi 1995 ja sen ansiosta...
Raili Mikkasen Elefantti joka luuli olevansa puhveli (2005) on tietokirja "eteläisen Afrikan lapsista, luonnosta ja kulttuurista, vähän myyteistäkin". Petina Gabbahin Tanssimestari ja muita tarinoita Zimbabwesta sisältää puolestaan 13 kertomusta zimbabwelaisista.
Suomeksi Zimbabwelaisia satuja en valitettavasti onnistunut löytämään. Englanninkielisiä kokoelmia ovat Alexander McCall Smithin The girl who married a lion (2004) ja The baboons who went this way and that (2006). Yleisemmin afrikkalaisia satuja suomeksi löytyy kuitenkin esimerkiksi Jan Knappertin kokoelmasta Taikaeläimiä ja pahoja henkiä (1988) ja Anne Geelhaarin kokoelmasta Kjambaki (1981).
Zimbabwelaista musiikkia löytyy esimerkiksi levyltä The music of Zimbabwe.
Linkit...
Ongelma kuulostaa nyt hieman laajemmalta kuin vain Helmet-ongelmalta. Minulla ääkköset toimivat sekä tässä että Helmet haussa.Olisiko selaimen kieliasetus muuttunut englanniksi? Kirjastojen asiakaskoneilla se on melko tavallista.Peda.net neuvoo:"Katosivatko ääkköset, ja ö-kirjaimen tilalle tulee puolipiste? Olet ehkä vahingossa painanut yhtä aikaa näppäimiä Alt ja Shift. Ei hätää.Kun painat näppäimiä uudelleen, ääkköset palautuvat." Linkki sivustolleJos tästä ei ollut apua, voisitko lähettä palautetta https://helmet.finna.fi/Feedback/Home
Helmet-kirjastojen kokoelmissa ei ole yhtään Krasznahorkain teosta unkarin kielellä. Helsingin alueella löytyy kaksi teosta Helka-kirjastojen kokoelmista: Sátántangó ja Megy a világ ovat lainattavissa Kaisa-talosta.Muilta Suomen kirjastoalueilta löytyy muutama teos. Näistä voi tehdä kaukolainapyynnön. Krasznahorkai, László Finnassa.
Kirjan julkaisemiselle ei sinänsä ole ikärajaa, esimerkiksi nuortenkirjailija Kaisa Ikola julkaisi ensimmäisen kirjansa 12-vuotiaana ja dekkarikirjailija Leena Lehtolainen julkaisi esikoisteoksensa saman ikäisenä. Kustantamot etsivät jatkuvasti laadukkaita käsikirjoituksia julkaistaviksi, joten uskoisin että laatu määrää, ei niinkään tekijän ikä, vaikkakaan oman kirjan saaminen kaupalliselle kustantamolle ei ole ihan läpihuutojuttu aikuisellekaan, lopulta vain hyvin pieni prosentti kaikista tarjotuista käsikirjoituksista julkaistaan. Kannattaakin siis sinnikkäästi kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana yhä taitavammaksi, luettaa omia tekstejä toisilla, osallistua vaikkapa kirjoittajakursseille tai lähettää omia tekstejä arvostelupalveluihin...
