Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Kokeilin Helmet-hakua ja löysin 20 eri CD-levyö, joissa Kyrie Eleison esitetään kirkkoslaaviksi tai latinaksi. Linkki hakutulokseen
Esim. Creatio : meditative Hildegard von Bingen / Hildegard von Bingen ; Vox Silentii tai Enfers / Degout, Pichon, Pygmalion
Kreikankielisenä löysin kappaleen Amazon.com nettipalvelusta eli sen voisi ostaa itselleen netissä kuunneltavaksi.
Eikonan: Abundant Mercy (The Polyeleos) https://www.amazon.com/gp/product/B00VSAPPO2/ref=dm_ws_sp_ps_dp
Amazon.comista löytyy myös CD-lvevyjä, joissa laulu on, mutta en löytänyt niistä kreikankielistä versiota. Linkki hakutulokseen
Myös toisesta suuresta nettimusiikkikaupasta eli CDON.cominta löytyy Gregoriaanista kirkkolaulua....
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta löytyi tosiaan v. 2017 tieto, jonka mukaan tipitaari tarkoittaa tärpättiä. Asiaa voisi vielä tiedustella Kotimaisten kielten keskuksesta (https://www.kotus.fi/). Kysymyksen voi kirjoittaa lomakkeelle osoitteessa :https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
9/11-kirjoittelussa puhutaan tavallisimmin suurpiirteisesti kaksoistorneissa olleista "tuhansista" tai "kymmenistä tuhansista" tietokoneista. Tarkimmissa vastaani tulleissa arvioissa luku on 50 000. Tällainen määrä esitetään mm. vuonna 2006 valmistuneessa BBC:n tuottamassa dokumenttielokuvassa Fallout 9/11.
https://www.imdb.com/title/tt3552368/?ref_=fn_al_tt_1
Discogs-äänitetietokannan mukaan Jujun "Yks lisää" -kappaleen on tuottanut Jazzy-O eli Jani Ojala, joka on myös kappaleen säveltäjä.
Discogs-äänitetietokanta: https://www.discogs.com
En löytänyt suomalaisten kirjastojen aineistoluetteloista mainintoja Mannisen Theokritos-suomennoksista. Tarkistin myös Marianna Tynin suomennoksen (Gaudeamus 1974) ja "Kansojen kirjallisuus 1" (WSOY 1974) teoksen. Kummassakaan ei mainittu Mannisen käännöstä.
Mannisen mahdollinen käännös pitäisi kyllä tulla näkyville Finna-haualla, joka kattaa myös yliopistokirjastojen kokoelmat ja mm. erilaiset pienpainatteet. Seuraavassa on linkki Finnaan ja sisältää kaikki suomenkieliset teokset, jotka liittyvä jollakin tavalla Theokritokseen:
https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&dfApplied=1&lookfor=theokri…
Etsitty kirja lienee Janusz Piekalkiewiczin Kadonneen kullan jäljillä (Karisto, 1972). Vuonna 1991 siitä otettiin toinen painos ja kirjaa onkin yhä verrattain vaivattomasti saatavissa kirjastoista eri puolilta Suomea - mistään kadonneesta kirja-aarteesta ei siis ole kysymys.
Tammenlehvän perinneliitto https://tammenlehva.fi/sukulaisen-sotatien-selvittaminen/
on kerännyt sivuilleen erilaisia tapoja selvittää sukulaisen sotahistoriaa.
Muista Eepos-kirjastoista näkyi löytyvän Juliette Benzonin Marianne-sarjaa, jota voi tilata Seinäjoelle. Kirjaa kohden tulee kahden euron kuljetusmaksu. Alla on muita kirjailijoita, joiden sarjoja voisit kokeilla.
Jude Deveraux (Montgomery-saaga ja Ylämaan taika -sarja)
Diana Gabaldon (Matkantekijä-sarja ja Lordi John -sarja)
Winston Graham (Poldark-sarja)
Catherine Cookson (Mallen-sarja, Tilly Trotter -sarja sekä paljon yksittäisiä teoksia)
Milja Kaunisto
Kristiina Vuori
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Monet ompelukoneliikkeet tarjoavat opastusta uuden koneen hankkijalle.
Jos se ei onnistunut, voisit katsoa, onko työväenopistossa kurssia ompelukoneen käytöstä. https://ilmonet.fi/?lang=fi
Jos olet yli 65 seniori, voit turvautua keikkaapuun. Sieltä saattaa löytyä ompeluosaajia. https://www.uusimaalaiset.fi/toiminta/keikka-apu-yli-65-vuotiaille-kotihoidon-asiakkaille/
Kenties myös Kässämartat voisivat auttaa. https://www.martat.fi/martat/tutustu-toimintaamme/vapaaehtoistoiminta/kassamartat/
Töölön kirjaston verstaassa voit tutustua Singerin käyttöön. Jos haluat opastusta, kannattaa soittaa ja varata aika. Varaamo Töölön kirjasto
Helsingistä löytyy myös yksityisiä opastajia esim. Verstas 247 https://www....
Valitettavasti meillä ei Helmet-kirjastoissa ole mahdollisuutta kopioida kuvia suoraan kankaalle.
Voisit ehkä käyttää kaupallisia palveluja esim. Verkkokauppa tai Ifolor
Voit myös itse maalata kuvan kankaalle ja käydä prässäämässä sen kiinni lämpöprässillä kirjaston pajassa tai verstaassa https://varaamo.espoo.fi/
Vaikuttaa siltä, että panamalaista kirjallisuutta ei toden totta ole suomennettu. Kirjasampo-tietokannan ainoa relevantti hakutulos oli latinalaisamerikkalaisen kirjallisuuden antologia (En färd mot vindens ansikte), jossa on mukana yksi ruotsiksi käännetty novelli Kärlek börjar på A panamalaiselta Rosa Maria Brittonilta. Kirjailija Carlos Fuentes on syntynyt Panamassa, mutta häntä pidetään ensisijaisesti meksikolaisena kirjailijana.
Espanja olisi parempi kielivalinta panamalaisen kirjallisuuden erityispiirteiden selvittelyyn, mutta rajoittunut kielitaito supisti hakijan vaihtoehdot englantiin. Novellit ja runous ovat olleet korostuneen merkityksellisiä panamalaisessa kirjallisuudessa, ja Panaman kanaalia ja sen vaikutuksia väestöön on...
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Juhlakalenterin mukaan hernekeittotorstai on vanha perinne. Keskiajalla katolisen kirkon tapoihin kuului paastota perjantaisin. Sen vuoksi torstaisin syötiin täyttävää ruokaa, kuten hernerokkaa tai papusoppaa. Hernekeitto liittyy myös laskiaisen ruokaperinteisiin.
Laskiainen | Suomalaisen Kirjallisuuden Seura - Juhlakalenteri (finlit.fi)
Tähän kysymykseen ei ikävä kyllä löytynyt mitään varmaa vastausta.
Kuvauksesta päätelleen kirja voisi olla ns. tyttökirjallisuutta joten, suosittelen, että lainaat kirjastosta Sara Kokkosen teoksen Rasavillejä ja romantikkoja: rakkaat suomalaiset tyttökirjat (Avain, 2013). Siitä voisi mahdollisesti löytyä kaipaamasi teos. Kirjassa esitellään suomalaista tyttökirjaperinnettä ja muutamaa merkittävää kirjailijaa.
Helmet-verkkokirjastosta teosta voi yrittää etsiä hakusanalla tyttökirjat ja rajata julkaisuaikaa niihin vuosiin jolloin muistelet lukeneesi kirjan.
Tässä vielä muutama kirjailijaehdotus: Anni Swan, Anni Polva, Toini Lehtinen-Palme, Rauha S. Virtanen, Helga Nuorpuu, Rebekka Räsänen.
