Enlannissa ei ole vastaavia muotoja kuin ruotsinkielen hans ja sin.
Jos halutaan erityisesti korostaa, että Matin takki on hänen omansa, voidaan sanoa:
Matti takes his own coat to the coat rack.
Muuten sisältö selviää asiayhteydestä eli takin omistajaa ei erityisesti painoteta:
Matti takes his coat to the coat rack.
https://www.ef.fi/englannin-kieliopas/englannin-kielioppi/pronominit/
http://materiaalit.internetix.fi/fi/kielet/englanti11/e6_lesson5.htm
Tuoreita aiheesta kertovia kirjoja:
Koponen, Juha: Kuolinpesän osakkaan opas (Verotieto, 2019)
Lindholm, Tuomo: Perintöverokirja (Verotieto, 2019)
Suomi.fi -sivustolle on koottu tietoa perunkirjoitukseen ja perintöön liittyvistä asioista: https://www.suomi.fi/kansalaiselle/parisuhde-ja-perhe/laheisen-kuolema/opas/perunkirjoitus-ja-perinto
Ohjesivustoja ovat julkaisseet myös monet pankit ja lakialan yritykset, mm. Laki24.fi: https://www.laki24.fi/category/perinto/kuolinpesan-hallinto/
Saamelaisesta kirjallisuudesta voi lukea esimerkiksi Oktavuohka saamelaistietoa opetukseen -sivustolta https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus. Artikkelissa on lista saamelaiskirjailijoista.
Myös Kirjasammossa kerrotaan saamelaiskirjallisuudesta https://www.kirjasampo.fi/fi/node/4256.
Helmet-kirjastosta löytyy saamelaista kirjallisuutta. Sitä voi hakea hakusanoilla saamenkielinen kirjallisuus
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaamenkielinen%20kirjallisuus__Orightresult__X0?lang=fin&suite=cobalt
Järvenpään kirjastosta kerrottiin, että vanhassa verkkokirjastossa lainaushistoria tosiaan oli, mutta uuden Kirkes-Finna-sivuston lainaushistoria on vasta kehitteillä.
Pitäisin tätä hyvin epätodennäköisenä. Hamppukasvit ovat tuulipölytteisiä kasveja eivätkä ne ole tarhamehiläisen silmissä millään lailla houkuttelevia. Lisää aiheesta voit lukea täältä: https://www.beeculture.com/bees-and-cannabis/.
Hei,
vastaukseni perustuu lähinnä Pekka Leinon kirjaan Kirkko ja perusoikeudet sekä muutamaan muuhun tutkimukseen.
Viittaamasi laki on vanha.
Jo vuonna 1869 säädettiin kirkkolaki, joka sisälsi osittaisen uskonnonvapauden tunnusmerkistöä. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon jäsenelle muodollisen mahdollisuuden erota kirkosta liittyäkseen toiseen kirkkokuntaan. Kirkkolain yhteydessä kumottiin lisäksi vuodesta 1726 asti voimassa ollut säädökset, jotka olivat kieltäneet herätysliikkeiden kokoontumiset.
Todennäköisesti tarkoitat kuitenkin vuoden 1889 niin sanottua eriuskolakia. Tämä laki antoi evankelisluterilaisen kirkon lisäksi muille protestanttisille kirkkokunnille mahdollisuuden rekisteröityä uskonnollisiksi yhdyskunniksi....
Kitty O'Shea esiintyy henkilöhahmona ainakin Dorothy Edenin romaanissa Enemmän kuin rakkaus. Tammen kustantama teos julkaistiin vuonna 1966 ja uudempi painos on vuodelta 1990.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10752
Tämä kappale löytyy Piki-kirjastoista cd-levyltä Tilulilulei:
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/search?p_p_id=searchResult_WAR…
Se on kuunneltavissa myös YouTube-videona. Valitettavasti pelkkiä sanoja siihen emme löytäneet.
Henkilökohtaiset postiluukut yleistyivät Euroopassa 1800-luvun puolivälin jälkeen, vaikka niitä oli käytössä mm. Pariisissa jo 1700-luvun loppupuolella. Oveen koverrettujen postiluukkujen patentti on Yhdysvalloissa vuodelta 1892, mutta niitä on käytetty jo aiemmin. Tarkkaa vuotta on siis vaikea määritellä, mutta joka tapauksessa puhutaan 1800-luvun loppupuolesta.
https://www.infoplease.com/askeds/who-invented-mailbox
https://en.wikipedia.org/wiki/Letter_box
Somerolla on ollut 1950-luvulla 11 653 asukasta, se on suurin määrä Someron historiassa.
Taulukoita Someron väestonkehityksestä:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Somero#V%C3%A4est%C3%B6
Mikäli Helmet-korttia ei ole käytetty kolmeen vuoteen, asiakastiedot poistetaan rekisteristä.
Saat uuden kortin mistä tahansa Helmet-kirjastojen toimipisteestä. Ota mukaasi voimassa oleva henkilötodistus.
Voit tehdä ennakkorekisteröitymisen alla olevasta linkistä avautuvalla lomakkeella.
https://luettelo.helmet.fi/selfreg*fin~S9
https://www.helmet.fi/fi-FI
Luultavasti kirjastokorttien numerot ovat jääneet selainohjelman muistiin. Se, mistä ne tarkalleen ottaen saa poistettua, vaihtelee hiukan selainohjelman mukaan. Esimerkiksi Chromessa tallennettujen salasanojen luettelo löytyy, kun painaa oikeassa yläkulmassa olevaa kolmea pistettä valitsee ”Asetukset”, vasemmalta ”Automaattinen täyttö” ja sitten keskeltä kohdan ”Salasanat”. Sieltä salasanojen pitäisi löytyä, ja ylimääräiset voi sitten poistaa.
Tarkka polku tallennettuihin salasanoihin tosiaan vaihtelee, mutta yleensä ne löytyvät selaimen asetuksista alta. Toivottavasti saat asian kuntoon, tai voit pyytää vielä selainkohtaista apua, jos et löydä salasana-asetuksia.
Uuden Helmet-kirjastokortin saat tosiaan käymällä henkilökohtaisesti jossakin Helmet-kirjastossa. Ota mukaan kirjaston hyväksymä, voimassaoleva henkilötodistus. Kirjastokortin saa, jos on Suomessa oleva osoite. Helmetin palvelujen käyttäjän ei tarvitse asua pääkaupunkiseudulla. Lisää tietoa Helmetin sivuilta:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_…;
Kirja on Kansalliskirjastossa ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen kirjastossa, joissa sitä voi käyttää vain lukusalissa. Kirjaa ei voi lainata kotiin. Kirjan tiedot Kansalliskirjaston Finna-palvelussa: https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/helka.9918276943506253
Yhdistysrekisteristä ei löydy volapük-yhdistyksiä. Tarkistin asian Patentti- ja rekisterihallituksen yhdistyshausta, jota voi käyttää vapaasti verkossa osoitteessa https://yhdistysrekisteri.prh.fi/advancedSearch .
Jyväskylän kaupunginkirjastossa ei ole säilytetty Apuja ja Seuroja noin pitkältä ajalta. Yliopiston kirjaston vapaakappalekokoelmassa niitä on, mutta yksittäisiä artikkeleita ei pysty hakemaan. Kannattaa ehkä kysyä asiaa suoraan kyseisiltä lehdiltä.
https://www.apu.fi/yhteystiedot
https://seura.fi/
Tähän kysymykseen on vastattu palvelussa aiemmin:
https://www.kirjastot.fi/kysy/onko-suomessa-alueita-jotka-eivat?from=term/200735&language_content_entity=fi
Nykyisen Suomen alueet ovat siis olleet osa Ruotsia.
Kokeilin Helmet-hakua ja löysin 20 eri CD-levyö, joissa Kyrie Eleison esitetään kirkkoslaaviksi tai latinaksi. Linkki hakutulokseen
Esim. Creatio : meditative Hildegard von Bingen / Hildegard von Bingen ; Vox Silentii tai Enfers / Degout, Pichon, Pygmalion
Kreikankielisenä löysin kappaleen Amazon.com nettipalvelusta eli sen voisi ostaa itselleen netissä kuunneltavaksi.
Eikonan: Abundant Mercy (The Polyeleos) https://www.amazon.com/gp/product/B00VSAPPO2/ref=dm_ws_sp_ps_dp
Amazon.comista löytyy myös CD-lvevyjä, joissa laulu on, mutta en löytänyt niistä kreikankielistä versiota. Linkki hakutulokseen
Myös toisesta suuresta nettimusiikkikaupasta eli CDON.cominta löytyy Gregoriaanista kirkkolaulua....
Riihimäen kirjastosta löytyy lapsille ja nuorille monenlaista urheilukirjasarjaa. Näitä täällä on vuosia luettu ja vinkattu.
Nuorille:
Marja Aho: Cheertytöt (Jessiina harrastaa cheerleedingiä)
Henna Helmi: Miisa-sarja (kertoo taitoluistelevasta tytöstä)
Anneli Kanto: Futistyttö (maahanmuuttajataustainen Oona pelaa jalkapalloa Tulikärpäset joukkueessa)
Gunnar Nordström: Kiekkotähti-sarja (kertoo NHL-kiekosta. kirjoittajana ruotsalainen urheilutoimittaja, teksti asiantuntevaa. Mukana mainintoja myös suomalaispelaajista. Tosin jo vanhempi sarja)
Kalle Veirto: Tähtiketju-sarja (Innokas ja taitava jääkiekkoilija Jonne muuttaa Pohjois-Suomesta Lahteen. Joukkueeseen pääseminen uudella paikkakunnalla ei ole silti helppoa)
Mika...
