Suomen kansallisdiskografia Violan tai Fono-tietokannan kautta ei löytynyt tietoa, että Harri Palo -niminen henkilö olisi julkaissut levyjä tai sanoittanut kappaleita. Violaan on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista vuodesta 1977. Fonossa taas on tiedot kaikista Yleisradion äänilevystöön vuodesta 1974 lähtien hankituista äänilevyistä.
https://finna.fi
http://www.fono.fi/
Etätyötä tehdään monissa ammateissa, tosin läheskään kaikki eivät työskentele kotonaan vaan jossakin muussa etätyöpisteessä. Teemu Roineen opinnäytetyön Etätyö ajankäytön tehostajana (Metropolia Ammattikorkeakoulu, Liiketalouden koulutusohjelma, 2016) mukaan etätyötä hyödynnetään ainakin IT-alan, taloushallinnon, markkinoinnin, konsultoinnin, asiakaspalvelun, suunnittelun, elokuvatuotannon, rahoituksen, lakiasioiden, vakuutuksen ja rekrytoinnin aloilla:
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/119572/Opinnaytetyo_Roine_valmis_Theseus.pdf?sequence=1
Lisää tietoa etätyöstä esim. Työturvallisuuskeskuksen ja etatyopaiva.fi-sivuilta:
https://ttk.fi/tyoturvallisuus_ja_tyosuojelu/tyoturvallisuuden_perusteet/tyoymparisto/...
Vuonna 1989 julkaistu kuvakirja Nurinkurin-Nuuti sopisi kuvaukseen. Sen tekijä on virolainen piirtäjä ja animaatio-ohjaaja Priit Pärn. Kirjan Nuuti teki kaiken päinvastoin kuin muut. Niinpä hänet lähetettiin Nurinkurilaan, missä hedelmät syövät ihmisiä ja kivet ovat pehmeintä mitä löytyy.
Kirjasta on teksti- ja kuvaotteita oheisessa blogissa:
http://penttimurole.blogspot.com/2015/04/slavasta-nurinkurin-nuutiin-ly…
Aika paljon muistamasi kirja muistuttaa Lauri Törhosen nuortenkirjaa Sello & pallo. Kirjassa sellonsoittoa opiskeleva tyttö rakastuu jalkapallohulluun poikaan. Kirja on tosin uudempi, vuodelta 2009. Alla linkki kirjan esittelyyn Kirjasammossa:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9789513149369
Tässä joitakin vinkkejä mukaansatempaavista ja kiehtovista historiallisista romaaneista Sinuhen ystävälle:
Boyne, John: Tarkoin vartioitu talo
Eco, Umberto: Ruusun nimi
Follett, Ken: Taivaan pilarit (+ itsenäiset jatko-osat Maailma vailla loppua, Tulipatsas, Tuli ilta ja tuli aamu)
Mantel, Hilary: Susipalatsi (+ jatko-osa Syytettyjen sali)
Jos pitää Linnunradan käsikirjasta liftareille, kannattaa tutustua myös seuraaviin teoksiin:
Colfer, Eoin: Vielä yksi juttu... (Adamsin alkuperäissarjan jatkoksi kirjoitettu kuudes osa)
Dahl, Roald: Rakkaani, kyyhkyläiseni
Gaiman, Neil: Hämähäkkijumala
Gaiman, Neil & Pratchett, Terry: Hyviä enteitä
Pratchett, Terry: Kiekkomaailma-sarjan romaanit
Celia-tunnusten saaminen edellyttää normaalisti kirjastossa käymistä. Tällä hetkellä se ei tietenkään ole mahdollista, koska kirjastot ovat suljettuina poikkeustilanteen takia. Celian asiakkaaksi voi rekisteröityä nyt poikkeustilanteessa puhelimitse. Kyse on siis poikkeusjärjestelystä.
Soita mihin tahansa Helmet-kirjastoon, jossa rekisteröidään Celia-asiakkuuksia. Vantaalla näitä kirjastoja ovat ainakin Lumon, Martinlaakson, Pointin ja Tikkurilan kirjastot. Helmet-palvelusivustolta löydät listan kaikista niistä kirjastoista, joissa voi rekisteröityä Celian asiakkaaksi. Helmetistä löydät myös kirjastojen yhteystiedot.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.celia.fi/
Kyseessä onTuomas Anhavan nimeämätön runo kokoelmasta Kuudes kirja (1966). Runo sisältyy myös Anhavan runojen kokoelmaan Runot 1951 - 1966 (1967).
Saat runon sähköpostiisi.
PIN-koodin eli tunnusluvun saa käymällä henkilökohtaisesti kirjastossa.
Kirjaston kiinniolon aikana voit saada tunnuksen kirjautumista vaativien e-aineistojen käyttöön. Tunnus on väliaikainen ja se poistetaan kirjastojen avauduttua.
Lapin kirjastojen e-asiakastunnuksen saat soittamalla arkisin kello 9 – 15 numeroon 050 315 1485 tai laittamalla sähköpostia osoitteeseen palaute.kirjasto@rovaniemi.fi.
https://lapinkirjasto.finna.fi/
https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/kayttosaannot#kirjastokortti
Voisivatko klassikot Michael Enden Tarina vailla loppua tai C.S. Lewis'in Narnia -sarja sopia? Niissä ei ole yhtä synkkiä ja pelottavia käänteitä kuin mainitsemissasi. Tästä vastauksesta löytyy lista suomalaisesta nuorten ja nuorten aikuisten fantasiasta, https://www.kirjastot.fi/kysy/mita-nuorten-ja-nuorten-aikuisten. Niistäkin moni voi olla liian pelottava, mutta Timo Parvelan Tuliterä, Teira, Louhi eli Sammon vartijat -sarja voisi ehkä olla kiinnostava. Myös Erin Hunterin Soturikissat voisi olla hyvä, se on suosittu sarja. Mytologia kaikkineen voisi olla kiinnostavaa ja aika turvallista luettavaa, tässä hakutulos sanalla mytologia https://outi.finna.fi/Search/Results?lookfor=mytologia&type=AllFields.
Kirja voisi olla Betty Waterton: Keitettyä makaroonia. Gummerus 1990.
Kirjassa majakanvartija Maija saa vieraakseen venelastillisen vauvoja, joille hän tarjoilee keitettyä makaroonia.
Ilman mitään vertailukohtaa, johon suhteuttaa hyönteisen kokoa, sen tunnistaminen on hieman haastavaa - muutamasta hyvästä tuntomerkistä huolimatta. Tutkimastani lähdekirjallisuudesta ei kuitenkaan noussut esiin yhtä ehdokasta yli muiden. Siitä huolimatta saattaisi kannattaa tutustua alan kirjallisuuteen ja tutkailla, vastaisiko jokin esitelty laji havaitsemaanne.
Rohmut ja riesat
Thoirkil E. Hallas, Elintarviketuholaiset
Lasse Jansson, Bengt Lindqvist, Irmeli Markkula, Sisätilojen tuhoeläimet ja niiden torjunta
Lars-Erik Olsen & Jakob Sunesen, Pikkuötökät talossa ja puutarhassa
Kirjastossa emme työtä emmekä signeerausta tunnistaneet. Ehdotamme, että käännytte Janakkalan kuvataideyhdistyksen (https://www.janakkalankuvis.net/), Hämeenlinnan taiteilijaseuran (https://hameenlinnantaiteilijaseura.fi/) tai Hämeenlinnan taidemuseon (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/vierailu/yhteystiedot/) puoleen. Heiltä löytyy tarvittavaa asiantuntemusta.
Ainakin Greenhouse Gas Protocol eli GHG-protokolla huomioi työmatkat yrityksen hiilijalanjäljen laskemisessa. Työmatkaliikenne ja esim. kuljetuspalvelujen käyttö luetaan ns. välillisiksi tai epäsuoriksi kasvihuonekaasupäästöiksi. GHG-protokolla on maailmanlaajuinen standardi hiilijalanjäljen laskentaan.
https://www.fcg.fi/kestava-elinymparisto/ymparistokonsultointi/yrityste…
https://ghgprotocol.org/about-us
https://www.ekoenergy.org/wp-content/uploads/Summary_GHGprotocol_Scope2…
https://www.ilmastopaneeli.fi/wp-content/uploads/2018/10/Hiilineutraali…
Kuvailemistasi kirjojen kansista tulee mieleen William Nicholsonin trilogia Tuulen laulu, Ylivaltiaan orjat ja Tulilaulu, joka ilmestyi vuosina 2002-2004. Kauniit kansikuvat ovat keltaisissa kuvioiduissa kehyksissä.
Trilogiassa kaksoset Kestrel ja Bowman lähtevät etsimään Aramanthian kadonnutta ikivanhaa Tuulen laulua pelastaakseen perheensä ja koko Aramanthian.
Jukka Itkosen Kalavale-niminen runo alkaa säkeellä "Kerran hirmuinen hauki verkosta tavattiin...". Runo sisältyy Jukka Itkosen lastenrunokokoelmaan Käpälämäki (2002, s. 20).
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voitte tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Voit lukea vuoden 1998 Iltalehtiä mikrofilmattuina Helsingin kaupunginkirjaston Pasilan toimipisteessä.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Palv…
Mikrofilmien lukulaitteella voi skannata mikrofilmattuja lehtiä ja tallentaa tiedostoja (pdf ja jpeg) muistitikulle. Mahdollisuus paperikopioihin: 0,50 € / kopio, koko A3.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto/Yhte…
https://www.helmet.fi/fi-FI
Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies
