Oman kirjastoalueesi kokoelmiin Robert Aldrichin ohjaama elokuva The Frisco Kid (1979) ei kuulu, mutta se löytyy muualta Suomesta, mm. Piki-kirjastojen ja Vaski-kirjastojen kokoelmista. Voit halutessasi tilata DVD:n kaukolainana omaan kirjastoosi.
https://finna.fi/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/123484
Hei!
Ellibsin äänikirjoja voit kuunnella suoraan selaimessa, tällöin käytössäsi on oltava jatkuva verkkoyhteys tai mobiilisovelluksen kautta, johon kirjat voidaan ladata myös offline -käyttöä varten lainan ajaksi.
Celian äänikirjoja voi myös kuunnella ja ladata kuunneltavaksi. Celian äänikirjat ovat tarkoitettu lukemisesteisille ja Celian palveluun tarvitaan erilliset tunnukset. Tunnuksen tekemiselle ja palvelun käytön opastamiselle varataan etukäteen aika omasta kirjastosta.
Keski-kirjastojen sivuille olemme koostaneet sivun käytössä olevista äänikirjapalveluista:
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/aanikirjat
Hei,
Kodin Pellervo -lehdestä löytyi vuodelta 2016 juttu Arboretum Magnoliasta, joka sijaitsee Lohjalla. Hain lehden sähköisestä arkistosta hakusanalla arboretum ja tuo oli ainoa viime vuosina tehty juttu tuolta päin Suomea. Heillä on oma verkkosivusto https://www.arboretummagnolia.fi/
Kiikalassa Salossa on Ilolan arboretum, mutta tästä ei löytynyt Kodin Pellervosta juttua. Tietoa paikasta löytyy esimerkiksi https://www.avoimetpuutarhat.fi/puutarhat/ilolan_arboretum_ja_taimisto/
HelMet-kokoelmasta löhytyvät sekä vuoden 1989 että vuoden 2002 julkaisut, jotka lienevät identtisiä sisällöltään: http://luettelo.helmet.fi/record=b1458839~S9*fin ja http://luettelo.helmet.fi/record=b1458838~S9*fin.
Heikki Poroila
Tässä tarvitaan nyt niin tarkkoja tietoja, ettei niitä verkon kautta näköjään löydy. Wikipedian artikkeli mainitsee kyllä Sumiaisten kirkonkylän asukasluvun (430), mutta ei haja-asutusaluetta erikseen. Postinumeroiden 44260 ja 44280 osoite on Äänekoski. Kannattaa varmaan ottaa yhteyttä suoraan Äänekosken kaupungin viranomaisiin, joilla todennäköisesti on tällainen asukaslukutieto olemassa. Puhelinvaihteen numero on 020 632 2000, sähköpostia voi lähettää osoitteella kirjaamo@aanekoski.fi. Suoraan voi yrittää soittaa toimistosihteeri Tuula Ruuskalle, puh. 040 740 7311, joka näyttää koonneen verkkosivuilla olevat perustiedot. Hän ainakin osaa sanoa, onko etsittyä tietoa saatavana.
Heikki Poroila
Kirjassa Helsinki: historiallinen kaupunkikartasto kerrotaan, että Helsingin torikaupasta on olemassa tarkkoja tietoja 1700-luvulta alkaen. Silakkamarkkinoiden perustamisen aikoina torimyyntiä harjoitettiin nykyisen Senaatintorin paikalla sijainneella Suurtorilla. Torikauppa siirrettiin Suurtorilta nykyiselle Kauppatorille 1810-luvulla.
Lähde:
Helsinki : historiallinen kaupunkikartasto / toim. Marjatta Hietala, Martti Helminen, Merja Lahtinen (Helsinki : Helsingin kaupungin tietokeskus, 2009)
Tuusulan ja Keravan kirjastoissa on lukion oppikirjoja, mutta ei valitettavasti peruskoulun. Tiedot kirjoista löytyvät Kirkes-verkkokirjastosta kirjan tai kirjasarjan nimen mukaan:
https://kirkes.finna.fi/MyResearch/UserLogin
Hei!
Oregonin yliopiston professorin Jay Nollerin mukaan on mahdollista, että ruumiin sisään jäänyt siemen itää kasviksi. Tässä jutussa puhutaan ennen kaikkea viikunoista https://www.livescience.com/63667-fig-tree-grows-from-corpse. Toisaalta myös oliivin käsittelyt vaikuttavat sen itävyyteen https://www.ksml.fi/tanaan/10-niksi%C3%A4-Viherkasveja-hedelmien-siemenist%C3%A4/169456. On siis mahdollista, mutta ei todennäköistä, että säilötty oliivi itäisi ruumiin sisällä puuksi.
Mika Keränen on kirjoittanut toistakymentä lasten- ja nuortenkirjaa viroksi ja osa näistä on suomennettu. Keräsen kirja Peidetud hõbedane aardelaegas (suom. Hopeinen aarrearkku, 2010) valittiin Virossa vuoden 2009 parhaaksi lastenkirjaksi ja se sai Viron kulttuurirahaston kirjallisuuspalkinnon. Mika Keränen kirjoittaa suorasanaista kaunokirjallisuutta. Hänen teoksiaan on esitelty mm. Ismo Loivamaan kirjassa Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 9 (ilmestynyt v. 2013, kustantaja Avain)
Tyypillisestä tekstistä voisi sanoa vaikkapa sen, että se on sekoitus seikkailua, vauhtia ja leppoisaa tunnelmaa. Keräsen kirjoista löytyy kohtuullisen paljon blogikirjoituksia ja kirja-arvosteluita mm. Goodreads-sivustolta (https://www....
Sopiva kirja voisi olla tämä: Milloin? : oikealla hetkellä toimimisen taito / Daniel H. Pink. Kirjan saa lainaan Helmet-kirjastoista. Tosin ei ihan samantien, koska kirjaan on tällä hetkellä yli kolmesataa varausta, eli ajoituksessa on vielä parannettavaa.
Suomalaisia klassikkoja ovat ainakin Mika Waltarin teokset, joissa päähenkilö kirjoittaa muistiin kokemuksiaan, vaikkapa Sinuhe Egyptiläinen, Mikael Karvajalka, Mikael Hakim. Nobelkirjailijamme Frans Emil Sillanpään Ihmiselon ihanuus ja kurjuus on myös tällainen.
Teoksesta Kodin satuaarteet 3: Kissa Viirusilmä: slaavilaisia satuja (1987) löytyy kroatialainen kansansatu Susiveljekset. Samoin kirjasta Slaavilaisia satuja (1974) löytyy Susiveljekset.
Toivo Lyyn Canterburyn tarinoita -suomennoksesta on jätetty pois alkuperäiseen teokseen kuuluvat kolme keskeneräistä tarinaa (Kokki, Chaucer itse, Junkkeri) sekä "seitsemän sellaista, joita kohtaan lukija tuskin tuntisi nykyaikana mielenkiintoa" (Abbedissa, Chaucer itse, Munkki, Oppinut, Vapaamies, Toinen nunna ja Pastori). Kysymyksessä siteerattuja The monk's talen säkeitä ei siis valitettavasti Chaucerin tarinakokoelman suomenkieliseen käännökseen sisälly.
Aviapoliksen fyysisesti lähin Helmet-kirjasto on Pointin kirjasto osoitteessa Hagelstamintie 1, 01520 Vantaa. Helmet-kirjastokortin saa kaikista pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista kuvallista henkilökorttia vastaan. Kaikkien kirjastojen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://www.helmet.fi/fi-FI .
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Tiina nimi on lyhentymä Kristiinasta ja yhtenä
tämän rinnakkaisnimistä. Tiinan nimipäivä on 24.7. Lisäksi Tiinaa on käytetty kutsumamuotona myös Albertiinasta ja
Justiinasta. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Tiinan Kristiinaan. Nimen englantilainen muoto Tina on lyhentymä nimestä Christina tai Martina.
Tiina -nimisiä naisia on yli 30 000 Suomessa ja eniten heitä on tilastojen mukaan syntynyt 1960-70-luvuilla (yli 17 780). Nämä tilastotiedot ovat osoitteesta: https://nimikirja.fi/Tiina.
Suuren etunimikirjan mukaan Maria on länsimaissa yleinen kristillinen naisen nimi. Maria eli Mirjam on heprealais-aramealainen nimi, jonka taustalla saattaa olla...
Jos vaihdetaan lomakohteeksi Italia ja päähenkilön outojen kokemusten selitykseksi mielen järkkymisen sijasta hänen ohimolohkoaan painanut aivokasvain, puhutaan Tess Gerritsenin kirjasta Joka tulella leikkii (Otava, 2016).
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_4306971
Kirkes-kirjastojen lainaaja voi tehdä osoitteenmuutoksen ja nimen muutoksen paikan päällä kirjastossa. Vain sähköpostiosoitteen ja puhelinnumeron voit vaihtaa itse verkkokirjaston Oma tiedot –osiossa.
https://kirkes.finna.fi/Content/asiakkaalle#asiakasmuutos
