Plaseerauksesta vastaa aina kunkin tilaisuuden isäntä, joten tarkempia syitä tietylle plaseeraukselle on vaikea sanoa. On totta, että aviopuolisoita ei yleensä sijoiteta vierekkäin istumajärjestyksessä. Kyseessä olevan Naton juhlaillallisen plaseerauksen osalta lisätietoja voisi kysyä tasavallan presidentin kansliasta. Yhteystiedot löytyvät alta.Tasavallan presidentin kanslian yhteystiedotLisätietoja plaseerauksesta yleisesti löytyy esimerkiksi Ulkoministeriön verkkosivuilta: Istumajärjestys
Kysymyksen sitaatti on jo pitkään kulkenut Ernest Hemingwayn nimissä, mutta on täysin mahdollista, ettei hän koskaan ole näin sanonut – saatikka kirjoittanut. Ainakaan toistaiseksi ei kukaan ole onnistunut esittämään sen kiistatta Hemingwayhin kytkevää lähdeviittausta.Härkätaistelun, autourheilun ja vuorikiipeilyn yhdistävän "Hemingway-sitaatin" todennäköisin lähde lienee autoihin erikoistunut amerikkalaiskirjoittaja Ken Purdy, joka 27.7.1957 Saturday Evening Post -lehdessä julkaistussa novellissaan Blood sport sanaili seuraavasti: "'There are three sports that try a man,' she remembered Helmut Ovden saying, 'bullfighting, motor racing, mountain climbing. All the rest are recreations.' Ernest Hemingway on tiettävästi ollut Purdyn...
Suljettujen asemien määrä vaikuttaa mahdolliselta, mutta käytöstä poistettujen rautateiden kilometrimäärä tuntuu suuruusluokaltaan omituisen isolta. Ehkä lukuun on tullut yksi ylimääräinen nolla?Vrt. esim.http://www.disused-stations.org.uk/sites.shtmlhttps://www.britannica.com/money/British-Railways
Cappelen Damm Agencyn sivujen ja syksyn 2023 kirjaluettelon perusteella näyttäisi, että Arvolan alun perin norjankielisestä kirjasta Kniven i ilden (2022) löytyy ainoastaan lyhyt englanninkielinen näytekäännös (kirjan nimi olisi englanniksi The Knife in the Fire). Näytekäännös on ladattavissa Books from Norway-sivustolta. Kustantamon sivulla ja luettelossa listatuista ulkomaalaisista käännösoikeuksista ei myöskään löydy englanninkielisiä maita. Lisätietoja voi kysyä Cappelen Damm Agencysta.LähteetCappelen Damm Agency: Kniven i ilden https://www.cappelendammagency.no/_kniven-i-ilden-ingeborg-arvola-9788202762742Kirjaluettelo syksy 2023: https://issuu.com/cappelendamm/docs/agency_fall_2023_fiction_issuBooks from Norway: https://...
Olisikohan kyseessä Sankari-Porsaan uljas urotyö (Yrjö Ruutu 1953)? Ks. https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au53ae5f88-67e8-4909-8eb7-3d26223c36e4
Radioaseman rakentaminen alkoi huhtikuussa 1941. Sähkön muuntoasema valmistui ja kytkettiin Imatran Voiman linjaan 25.1. 1942. Aseman rakennukset valmistuivat kesällä 1942. Maston pystytys tapahtui kolmen viikon aikana kesällä 1943. Pellesmäen AM-yleisradioasema aloitti koelaähetykset 25.9. 1943. Asema valmistui lopullisesti 5.12. 1943.Yleisradiotoiminta Pellesmäellä päättyi 1.2.1980, jolloin AM-asema lähetti viimeisen lähetyksensä. Lähde: Savut mastojen ympärillä. Totta ja tarua Kurkimäen, Pellesmäen, Sotkaniemen ja Vehmasmäen kyliltä. Vehmasmäen Nuorisoseura r.y. 1996
Suomen kielessä erilaisia juhlia tarkoittavat sanat ovat yleensä monikollisia, vaikka ne tarkoittavat vain yhtä tilaisuutta. Esimerkkiksi häät, hautajaiset, bileet, kekkerit ja syntymäpäivät esiintyvät kaikki monikossa. Kotuksen artikkelissa "Kiitos juhlista!" vuodelta 2007 monikon käyttöä selitetään sillä, että juhlat yleensä kestävät pitkähkön ajan ja koostuvat useista erilaisista juhlavista osista: puheista, onnitteluista, ehkä musiikkiesityksistä. Osanottajiakin on yleensä useita. Juhlan luonteeseen siis tuntuu kaikkiaan kuuluvan jonkinlainen epämääräinen monikollisuus, kaikkea on monta tai ainakin paljon."Olin kaksilla syntymäpäivillä" on siis oikea muoto tässä tapauksessa.
Kysymyksen kuvausta vastaa varsin hyvin Martti Sirolan ensimmäinen Apassit-sarjakuva-albumi, alun perin vuonna 1974 julkaistu Apassit. 1986 kaikki kolme Apassit-seikkailua (Apassit, Apassit : erämaaseikkailu, Apassit : Rautaparta) ilmestyivät yksissä kansissa nimellä Apassit.Apassit | Kirjasampo
Turun kaupunginkirjaston pääkirjastosta löytyy kokoelma vanhoja Turun ja Turun seudun karttoja. Valitettavasti tämä kokoelma ei kuitenkaan ole systemaattisesti järjestetty, ja monet kartoista puuttuvat vielä kirjastojärjestelmästä. Kokoelmaan kuuluu esimerkiksi vanhoja opas- ja turistikarttoja. En osaa varmuudella sanoa, onko karttojen joukossa juuri vuoden 1963 karttaa, mutta se sisältää kuitenkin muutamia karttoja 1960- ja 1970-luvuilta. Kokoelmaa säilytetään pääkirjaston tieto-osastolla vitriinissä, jonka henkilökunta voi pyynnöstä avata. Karttoja voi vapaasti tutkia kirjaston tiloissa.Vanhoja karttoja on myös digitoitu jonkin verran. Esimerkiksi Turun karttapalvelusta löytyy jonkin verran vanhoja karttoja, muun muassa matkailukartta...
Juha Koirasen Partanen -elokuvan (2003) kuvauspaikoista ei Kansallisella audiovisuaalisella instituutilla ole tarkkaa tietoa. Lopputeksteistä voidaan päätellä, että "konepajaan" sijoittuvat kohtaukset on todennäköisesti kuvattu Helsingin tekniikan alan oppilaitoksen Vallilan koulutusyksikön (ent. Vallilan ammattikoulu, nyk. Stadin AO) tiloissa ja loppukohtaus Sörnäisten vankilassa.
Kyseessä voisi olla Usko Laukkasen kirja Keiju ja peikot vuodelta 1977. Onnet-tietokannasta löytyy siitä seuraava kuvaus: "Metsänkeiju Orvokki ja metsänpeikot Puntti ja Sintti valmistautuvat talven viettoon. Peikot auttavat siipensä loukannutta keijua selviytymään talvesta." Kirjan eri painoksia on saatavilla kirjastoissa.Puntti ja Sintti palaavat oppimaan aakkoset Laukkasen kirjassa Metsänpeikot opintiellä, mutta tämä kirja julkaistiin vasta vuonna 1986. Myös sitä löytyy kirjastoista.
Tähtitorninmäki on saanut nimensä vuonna 1834 valmistuneen Helsingin yliopiston observatorion kolmesta tähtitornista. Kaivopuiston tähtitorni valmistui myöhemmin, vuonna 1926. Lähteet:https://www.stadissa.fi/paikat/544/tahtitorninmakihttps://www.ursa.fi/palvelut/tahtitornit/kaivopuiston-tahtitorni.htmlhttps://www.helsinki.fi/fi/tiedemuseo-liekki/meista/museon-historia
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjan (2004) mukaan maa-sanalla on vastine kaikissa lähisukukielissä (esim. karjalan moa tai mua) sekä useissa etäsukukielissä (esim. komin ja udmurtin mu, mansin ma). Sana on todennäköisesti kehittynyt kantauralilaisesta muodosta, mutta myös indoeurooppalainen laina on mahdollinen.Voit lukea etymologiasta myös Suomen etymologisen sanakirjan verkkoversiosta:https://kaino.kotus.fi/ses/?p=qs-article&etym_id=ETYM_ac6c877e5ce28c281…
Tervetuloa kirjastomme asiakkaaksi!
Varauksista ilmoitamme aina asiakkaalle postitse kirjeellä. Lisää verkkosivuillamme osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/varaus.htm
Jos kirjastokorttia hakiessanne otitte myös siihen erikseen liitettävän tunnusluvun http://www.tampere.fi/kirjasto/salanro.htm, voitte myös Internetin välityksellä seurata varauksienne saapumisia, uusia lainojanne tai muuttaa tietojanne.
PIKI-verkkokirjasto - http://kirjasto.tampere.fi:8000/ -Internetissä on avoinna 20 tuntia vuorokaudessa (suljettu 24-04). Palvelun vasemmasta alareunasta löytyy kohta varauksesi ja siitä pääsee sivulle, jonne voi kirjoittaa asiakastunnuksensa, erillisen tunnuslukunsa
ja josta sitten näkee, onko varattu aineisto mahdollisesti...
Helsigissä on Opiskelijakirjastossa http://www.helsinki.fi/opiskelijakirjasto/ ja Käyttäytymistieteellisen tiedekunnan kirjastossa http://www.helsinki.fi/behav/kirjasto/
Kaukolainapyynnön voi tehdä HelMet-sivuston kautta seuraavassa osoitteessa http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu/Kaukopalv…
Myös käymällä missä tahansa pääkaupunkiseudun kirjastoista pyynnön voi tehdä virkailijan avustamana.
Hei!
Ko. materiaalista voi tehdä kaukolainapyynnön Hämeenlinnan kirjaston sivulta löytyvällä kaukolainapyyntölomakkeella. Kirjastojen monihaulla löytyi Nihongo nouryoku shiken : 1,2 kyuu shiken mondai to seikai... ja Nihongo nouryoku shiken : 3,4 kyuu shiken mondai to seikai... vuodelta 2004 Haaga-Helian ammattikorkeakoulun kirjastosta, joka pyynnöstä lähettää kaukolainoja myös Hämeenlinnan kirjastoon.
Myöhässä olevan lainan sakkomaksun suuruus riippuu siitä, milloin se lopullisesti palautetaan. Siksi sitä ei voi "kesken prosessin" maksaa, koska loppusumma ei ole tiedossa. Palauta laina ensin, sen jälkeen summa tiedetään ja sen voi maksaa. Sen jälkeen voit lainata kirjan uudelleen, jos siitä ei ole muilla varauksia.
Heikki Poroila
Kyllä meillä on kyseinen lehti lainattavissa. Bike-lehdet on meillä Seinäjoen kaupunginkirjastossa Aallon kirjaston lehtivarastossa vuodesta 2000 lähtien.
