Hei!
Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 löytyy asiasanoilla valehtelu ja kuvakirjat
kuusi teosta: Campanella, Marco: Hermanni Hiiri huijaa, Eriksson, Eva: Helmi käy kaupassa, Harainen, Pirkko: Älä narraa, Emma!, Rankin, Laura: Roosan pikku valhe, Robberecht, Thierry: Saara ja pikku kummitukset ja Mayfield, Sue: Neljä Jaakkoa (tämä on tosin helppolukuinen kirja, mutta siinä on paljon kuvitusta).
Lisäksi Tampereen kirjastoissa on luettavissa (ei siis kotiin lainattavissa) Mervi Kosken 3-osainen hakuteos: Kuvakirjojen aihepiirit aakkosissa. Näistä Kosken kirjoista löytyy aiheesta seuraavat teokset: Huhta, Marja-Liisa: Hilarius ja Loru-Liisa,
Ryden, Inger: Miian karkumatka, Tharlett, Eve: Samuel...
Malka-sanan vanhentunut merkitys on (katto)riuku, myös tuohi- ja olkikatolla painona pidettyjä (harjalta räystäälle kulkevia) puita. Sotilasalalla malka on pitkittäinen parru, jolla kenttäsillan kansilaudoitus sidotaan reunavuoliin.
Kirjastokortti täytyy päivittää, kun sen omistaja täyttää 18 vuotta. Silloin hän ei ole enää oikeutettu ilmaisiin varauksiin, joten kirjaston asiakastiedoissa oleva asiakasryhmä täytyy muuttaa nuoresta (15–17-vuotiaat) aikuiseksi, ilmaiset varaukset kun annetaan asiakasryhmän perusteella.
Kirjastokortin päivittäminen onnistuu helposti missä tahansa HelMet-kirjastojen eli Vantaan, Helsingin, Espoon tai Kauniaisten kaupunginkirjaston palvelupisteessä. Tarvitset mukaan vain kirjastokortin ja kuvallisen henkilöllisyystodistuksen. Päivitys hoituu palvelutiskillä ihan muutamalla klikkauksella, ja samalla voit tarkistaa, että muut asiakastietosi ovat ajan tasalla. Vantaan kaupunginkirjaston palvelupisteiden yhteystiedot löytyvät osoitteesta http...
Toista osaa kysellään myös trilogian ensimmäisen osan kustantaneen Nemon Facebook-sivulla. Kustantaja on vastannut kesäkuussa, että "Toivottavasti Liekkiin saadaan jatkoa myös suomeksi. Tällä hetkellä käännöstä harkitaan". Eli vielä ei tiedetä.
http://www.nemokustannus.fi/fi/nemo-kustannus-yhteystiedot.html
Etsimänne laulu "Viipuri, Tammisuo, Kärstilä" sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun Karjalaisia kansanlauluja Rautjärveltä (toim. Marja-Leena Helin-Strebel, Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1988).
Teos on lainattavissa Lappeenrannan maakuntakirjastossa ja Imatran kaupunginkirjastossa, joista voitte tilata sen omaan lähikirjastoonne.
http://www.heilikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_lif…
http://www.rautjarvi.fi/fi/Palvelut/Vapaa-aika/Kirjasto
Käytettävissämme olevien Suomen rahahinnaston 2005 ja verkkokauppa Matinmarkka.com hinnaston
http://www.matinmarkka.com/epages/MatinMarkka.sf/fi_FI/?ObjectPath=/Sho… mukaan yksittäisten vuosina 1973-1979 lyötyjen kiertämättömien (unc) viiden markan kolikkojen hinnat ovat 2-3 euroa kappaleelta.
Noilta vuosilta olevien 5 markan kolikkorullien hintoja löytyi ainoastaan vuodelta 1977. Suomen Numismaatikkoliitto ry:n ja Turun Numismaattinen Seura ry:n lauantaina ja sunnuntaina 26.–27. maaliskuuta 2011 järjestämän numismaattisen
huutokaupan huutokauppaluettelon mukaan (kohde 470) 5 mk:n rahapajan rullan vuodelta 1977 (xx p rep.) kuntoluokka 8 hinta on 45,-. http://www.numismaatikko.fi/tiedostot/1-2011/liiton%20ja%20turun%20hk.p…
Lähellä niitä...
Mainitut tekstirivit ovat peräisin valssin 'Wien, du Stadt meiner Träume' suomennoksesta 'Wien, unelmieni kaupunki'. Valssin sävelsi itävaltalainen Rudolf Sieczynski; suomentaja on Kerttu Mustonen. Nuotit sekä suomen- ja saksankieliset sanat löytyvät ainakin Suuren toivelaulukirjan osasta 5.
Mustosen suomennoksen levytti v. 1942 Anneli eli sopraano Aune Antti. Levyllä laulun nimeksi oli merkitty kertosäkeen alkusanat 'Wien on aina Wien'.
Sama sävellys levytettiin suomeksi jo v. 1929 nimellä 'Wien, satukaupunki unten maan'. Tämän version suomentajaa ei tiedetä, joten sanat ovat varmaan erilaiset.
On olemassa myös aivan eri sävelmä, joka myös tunnetaan nimellä 'Wien on aina Wien' (Wien bleibt Wien). Se on Johann Schrammelin marssi 1800-...
Martti Haavion runossa "Hiirulaisen hieno maja oli vanha kenkäraja."
Kyseinen runo löytyy ainakin kirjoista Eläinrunojen kirja, Peukaloputti, Pikku Pegasos ja Pieni Aarreaitta III.
Myös Rodney Peppen kuvakirjassa Hiiriperhe rakentaa talon hiiriperhe tosiaan rakentaa vanhaan ruskeaan kenkään talon.
Aleksander Tugain ja Helene Garschinin, Tulion vanhempien, avioliitto ei kestänyt kauan: kun tuleva elokuvamies syntyi, nämä olivat jo eronneet. Theodor (Teuvo) oli heidän ainoa yhteinen lapsensa. Helene Garschin avioitui kahdesti uudelleen, ensin puolalaisen upseerin Peter Derodzinskyn, sitten suomalaisen Alarik Rönnqvistin kanssa, mutta sisarpuoliakaan Tuliolla ei ainakaan äidin puolelta ole. Tulion äiti "eli useiden ihailijoiden ja aviomiesten palvomana kahta ranskanbulldoggiaan hellien, mutta helli ilmeisesti eniten ainokaista poikaansa."
Tulio ei ollut naimisissa eikä hänellä omien sanojensa mukaan ollut lapsia. Tulio : levottoman veren antologia -kirjaan sisältyvässä kirjoituksessaan 'Fedja, ystävämme' Annikki Suni...
Kirjassa Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi sanotaan että Meiju on muunnos Meijasta, joka taas saattaa olla muunnos Merjasta. Ortodoksisessa kalenterissa Meijan nimipäivä on 5.11.
Kirjaston lehtiosastolla on Tekniikan maailman numero 8/77. Sitä ei voi lainata, mutta kopion siitä kyllä saa. Sen sijaan varsinaisia piirustuksia, joita lehden ilmestymisaikaan on ilmeisesti voinut tilata TM:sta, ei kirjastossa ole. Netistä löytyi suomalainen osoite, missä on juttua tällaisen veneen rakentamisesta. Se on osoitteessa: www.lannevesi.net/pursiseura. Vaneriveneiden rakentamisesta kirjastossa on pari Kai Osaran kirjaa:” Vaneriveneitä rakentamaan ” ja ”Uusi jokaisen kilpavene Vesimäkärä”.
Laulu on alkuperäiseltä nimeltään Cotton fields, jonka Anki ja Cumulus esitti suomeksi Puuvillapellot-nimisenä. Puuvillapellot-nuotit löytyvät seuraavista teoksista: Musikantti 5-6 ja Suuri toivelaulukirja 16 (nimellä Cotton fields), joita molempia on saatavana myös Anjalankosken kirjastosta. Nuotti englanninkielisin sanoin on myös näissä teoksissa: Vispop 9 ja Creedence Clearwater Revival: Complete, jotka molemmat saatavana Kouvolan kirjastosta.
Suomen Kansallisfilmografia 8:sta löytyy seuraavat tiedot Mommilan veriteot 1917 elokuvan kuvauspaikoista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C|Rb1095985
Ulkokuvat; Suoniemi (nyk. Nokia): Kuljun kartano Siurossa (Mommilan kartano), Forssa: museorautatie (juna porhaltaa, Mommilan asema); Nokia: maatila Pinsiön kylässä (sian anastus), maantie Pinsiönkankaalla (matruusit matkalla kartanoon, yhteenotto peltoaukealla, Kordelinin surma), Pinsiön koulu (saattue ohittaa kyläkoulun).
Sisäkuvaukset on tehty Kuljun kartanossa.
Elokuvan tiedot Elonet-tietokannassa:
http://www.elonet.fi/moviesearch?search=vxdl68
Kyllä siemeniä voi antaa vähän. Auringonkukan siemenissä on paljon e-vitamiinia, mutta myös paljon energiaa. Jos niitä antaa niin ne pitää ehdottomasti kuoria, jotta kuoret eivät jää kurkkuun tai ruuansulatuskanavaan kiinni. Annosten pitää myös olla pieniä, ettei marsu liho. Siemenet eivät ole marsun luontaista ravintoa, joten se ei välttämättä tarvitse niitä.
Lähteet:
Linnavuori, Arja: Marsunomistajan opas, 2003
Linnavuori, Arja: Marsu lemmikkinä : marsutietoa kaikille, 2009
Behrend, Katrin: Marsu, 1998
Severiina/Severina on naispuolinen muoto Severi-nimestä. Sen pohjana on latinankielinen sana severus, jonka merkitys on 'vakaa', 'ankara'. Severiinalla ei ole ollut koskaan nimipäivää meikäläisissä kalentereissa, päin vastoin kuin Severillä (23.10.). Ranskalainen etunimihakemisto http://www.meilleursprenoms.com/Etymologie/Etymologie.php3?search=sever… antaa vastaavalle ranskalaiselle naisennimelle Séverine nimipäiväksi 27.11., mutta ei mainitse perustetta (luultavasti tänä päivänä on ollut jonkun pyhimyksen muistopäivä).
Etunimet /Kustaa Vilkuna ; toim. Pirjo Mikkonen. - 4. uud. laitos. - Hki, 2005.
http://www.behindthename.com/
Tietoa nimen yleisyydestä Väestörekisterin nimipalvelusta
https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Tieteen kuvalehden artikkelissa Miten luurangon sukupuoli määritellään luetellaan miesten ja naisten luurankojen eroja.
Esimerkiksi miesten luut ovat yleensä isompia, lantiossa on eroja: naisilla on avarampi lantiolonkkamalja on isompi eli , koska naiset synnyttävät. Myös kallossa saattaa useissa paikoin olla eroja: kulmakaaret ovat miehillä voimakkaammat, leuka ja silmäkuopat ovat usein miehillä kulmikkaammat ja otsa luisumpi.
Lantion muodoista enemmän tietoa on opinnäytteessä Lantion ja lonkan anatomia. Siellä kuvataan eroja: Ensimmäinen ero on se, että naisen lantio on avarampi, leveämpi ja matalampi. Toinen on lantion häpykaaren kulmassa. Miehillä se on alle 90 astetta, kun taas naisilla se on...
Anni on Annan rinnakkaisnimi ja puhuttelumuoto. Nimi on ollut suomen almanakassa vuodesta 1950. Myös ortodoksisessa kalenterissa viitataan Annin kohdalla Annaan. Anna taas on kreikkalainen muoto heprean sanasta hannah, armo.
Annika on saksalaisperäinen Annan hellittelymuoto.
Elisabeth on muunnos heprealaisesta nimestä Eliseba, joka tarkoittaa Jumala on valani tai Jumala antaa avun. Siitä on käytössä monia eri kirjoitusmuotoja. Nimen on tuonut tietoon Johannes Kastajan äiti Elisabet. Elisabet ja Maria ovat kristikunnan laajimmalle levinneitä naisen nimiä.
Maria on heprealais-aramealainen nimi, jonka merkitys on epäselvä. Tutkijat ovat esittäneet arvailuja nimen merkityksestä, mm. toivottu lapsi, näkijätär ja herratar.
Lisää tietoa saat esim...
Kysymykseen lääketieteelliseen osaan voi vastata vain asiantunteva lääkäri, me kirjastoammattilaiset emme voi vastata tällaisiin kysymyksiin.
Yleisemmin ilmiö lienee tuttu jokaiselle lapsia kasvattaneelle, joten rohkenen lyhyesti vastata kolmen lapsen isänä ja neljän isoisänä (naispuoliset kollegat voivat tarkentaa, jos on tarvetta).
Peseytyminen kuten muukin henkilöhygienia opitaan vanhempien esimerkin ja ohjeiden perusteella. Jossain määrin vaikuttavat myös kavereiden ajatukset ja esimerkki. Murrosiässä käy kuitenkin helposti niin, että vaikka juuri silloin hygieniaan pitäisi kiinnittää entistä enemmän huomiota, monen nuoren huomio kiinnittyy aivan muihin asioihin. Tällöin ei oikein muu auta kuin asiasta muistuttaminen, senkin uhalla,...
Johan (Jean) Julius Christian Sibeliuksen tuotanto käsittää n. 550 teosta. Merkittävä osa Sibeliuksen tuotannosta on kirjoitettu orkestereille, mutta Sibelius tunnetaan myös pienimuotoisempien teosten säveltäjänä.
Suurelle yleisölle todennäköisesti tutuinpia Sibeliuksen teoksista ovat Finlandia op. 26 (1899)sekä viulukonsertto d op. 47.
Internetistä löytyy monta hyvää linkkiä Sibeliuksesta ja hänen tuotannostaan . Tässä muutama: http://www.jeansibelius.net/elamakertaetu.cgi
http://www.abo.fi/fak/hf/musik/Sibelius/FI/
http://www.sibelius.fi/
Näiden sähköisten linkkien lisäksi kannattaa ehdottomasti tutustua seuraavaan teokseen: Otavan iso musiikkitietosanakirja osa 5 (ISBN 951-1-05295-0)
