Et riko tekijänoikeuksia, mutta saatat rikkoa soittajien, orkesterin tai esityspaikan sääntöjä. Kaikki eivät halua tulla kuvatuiksi, vaikka esiintyvätkin julkisesti. Kannattaa kysyä lupaa kuvaamiseen ja kuvan mahdolliseen julkaisuun etukäteen. Usein keikoilla saa kuvata, muttei aina. Helmi Nykäsen artikkeli 15.2.17 yle.fi
Pirkko Pesosen kirjassa Valokuvan lait - Missä saa kuvata ja mitä julkaista kuvaamisen kiemuroita selvitellään vielä lisää. Helmet.fi
Takamin Battle Royale -romaania ei ole suomennettu, mutta englanninkielistä käännöstä löytyy useista kirjastoista Suomessa. Halutessasi voit tehdä siitä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta. Kaukopalvelu on yleensä maksullista.
Kirjojen saatavuutta eri kirjastoissa voi tutkia esim. Finna-palvelun kautta: https://www.finna.fi/
Suomessa ei ole sensuuria, joka kieltäisi kirjoja.
Hevosen kaviot muodostuvat sarveisaineesta, ja ne kasvavat koko ajan. Kasvuvauhti vaihtelee eri hevosilla, mutta yleensä kaviot kaipaavat hoitoa 4-8 viikon välein. Silloin kengittäjä poistaa vanhan kengän, vuolee kavion sopivan pituiseksi ja muotoiseksi ja kiinnittää uuden kengän. Liian pitkät tai väärässä asennossa olevat kaviot aiheuttavat hevoselle ongelmia.
Lähde:
Hevoseni.fi-sivusto: https://www.hevoseni.fi/kavioiden-hoito-ja-kengitys
Etsin kirjaa Finna haulla. Hakusanana keijut ja rajaus vuosiin 1950-1970. Finna hakutulos
Ehdolla olisivat kirjat: Hopeakello ja muita satuja. Linkki Kirjasampoon
Tinttara, seikkaileva keijukainen. Linkki Antikvaariin.
Pessi ja Illuusia. Linkki Kirjasampoon tai Peukaloliisa. Linkki Finlandiakirjaan
Toivottavasti jokin näistä osuisi oikeaan.
Yhteisnide Eemelin kootut metkut sisältää kaikki kolme alkuperäistä Eemeli-romaania: Vaahteramäen Eemeli, Eemelin uudet metkut ja Eläköön Eemeli.
Helppolukuiset pikkukirjat Eemelin metku n:o 325, Eemeli ja pikku Iidan metku sekä Eemeli ei kitsastele kokoaa yksiin kansiin Eemeli ja pikku Iida (1990). Vuonna 2008 sama kooste julkaistiin nimellä Vaahteramäen Eemeli ja pikku Iida. – Eemelin sadas puu-ukko (2013) on vastaava yhteisnide kirjoista Se Eemeli, se Eemeli, Eemeli ja Liinan poskihammas, Eemeli ja keittokulho sekä Eemelin sadas puu-ukko. Samat neljä kirjaa sisältyvät vuonna 2004 julkaistuun yhteislaitokseen Eemelin suuri kuvakirja. Kertomus Eemeli ja Liinan poskihammas on ensimmäisen kerran julkaistu kirjassa Eläköön...
Sinun kannattaa tulla tutkimaan kirjaston historiahyllyä, aiheesi on nimittäin valtava. Pyrimme valitsemaan kokoelmaan vain luotettavaa materiaalia, joten siinä mielessä melkein kaikkea aineistoa voi suositella. Historia löytyy kirjastosta luokasta 9, yleisen sotahistorian teokset luokasta 90 sekä Suomen sotahistoria 92.
Voit etsiä sopivaa materiaalia Pikin Finna-verkkokirjastosta tarkalla haulla niin, että kirjoitat hakusanoiksi esimerkiksi sotahistoria ja tietokirjallisuus. Tuo linkitetty hakutulos on vielä järjestetty niin, että uusimmat kirjat ovat tuloksessa ensimmäisinä. Saat sen järjestettyä näin kohdasta, jossa on oletusarvona näkyvissä relevanssi. Samalla tavoin voit etsiä hakutermeillä arkeologia, poliittinen historia...
Kyseessä on itäkarjalainen kansanlaulu Laskettakkua brihat hebot. Sen on levyttänyt ainakin Heli Keinonen. Kuopion kaupunginkirjastosta laulu löytyy nuottina kirjasta Karjalaisia kansanlauluja Suojärven seudulta - AuroraGold (ewig.fi). Äänilevynä kappaletta on muutamissa kirjastoissa, esimerkiksi Tikkurilan musiikkivarastossa laskettakkua brihat hebot | Hakutulokset | Finna.fi.
Seuraavissa teoksissa on saamelaisten asutushistoriaa, perinnöllisyystiedettä ja suomalaisten geenitutkimusta.
Pohjan poluilla : suomalaisten juuret nykytutkimuksen mukaan, 1999 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten esiintyminen Suomessa varhaishistoriallisten lähteiden ja paikannimien valossa)
Etelä-Pohjanmaan historia 1-2 sisältää luvun Lappalaisten jälkiä Etelä-Pohjanmaalla
Karl Nickul: Saamelaiset kansana ja kansalaisina. 1970
Lappi. 4, Saamelaisten ja suomalaisten maa, 1989
Ennen, muinoin : miten menneisyyttämme tutkitaan, 2002 (tässä esim. artikkeli Saamelaisten juuret)
Kalevi Wiik: Suomalaisten juuret, 2004
Kalevi Wiik: Genetiikkaa sukututkijoille ja väestöjen juurtenetsijöille, 2009
Kalevi Wiik: Mistä suomalaiset...
Voisikohan kyseessä olla Gudrun Mebsin Sunnuntailapsi (WSOY, 1985)?
"Sunnuntailapsi ei teidä itsestään muuta kuin syntymäpäivänsä, sillä hän on asunut lastenkodissa niin kauan kuin voi muistaa. Parasta siellä ovat sunnuntait – nimittäin niille joilla on sunnuntaikummi."
"Kaikki lastenkodin lapset haaveilevat rikkaista sunnuntaivanhemmista, jotka hakevat autoajelulle ja jäätelöbaareihin. Eräänä päivänä tytölle kerrotaan, että ensi sunnuntaina hänetkin tullaan hakemaan. Mitä tapahtuu kun sunnuntaikummi ei olekaan punatukkainen miljonäärinrouva? Voiko myssypäinen nuori nainen olla oikea kummi? Voi! Hänen kanssaan voikin tehdä vaikka mitä! Syödä eväitä kylpyammeessa tai juosta rankkasateessa."
Hei! Käpylän yhtenäiskoulun lukio liitettiin Alppilan lukioon 1.8. 2015 alkaen eli erityistä Käpylän yhtenäiskoulun lukiota ei Alppilan lukioon yhdistämisen jälkeen enää ole ollut. Tässä linkki Opetusviraston tietoihin: https://opetusvirasto1.rssing.com/chan-11860105/all_p12.html
Esimerkiksi kermavaahtoa syntyy, kun vispaamisen seurauksena kermaan pääsee ilmaa, ja sen rasvamolekyylit asettuvat uudenlaiseen asentoon synnyttäen vaahtomaisen rakenteen. Monet tutkijat ovat argumentoineet, että ruoan rakenne on tärkeä tekijä ruoan aistimisen takana. Lillford (2016) nostaa esiin muun muassa sen, että ruoan vaahtomaisuus assosioituu mielissämme automaattisesti korkeaan rasvapitoisuuteen riippumatta siitä, onko sen taustalla pelkkä tosiasiallinen rasvaisuus vai pelaako esimerkiksi ilma roolia vaahtomaisen rakenteen synnyssä. Tälle ilmiölle voi edelleen esittää mahdollisia evolutiivisia selityksiä: rasva on korkeakalorinen ravintoaine, minkä vuoksi sen havaitseminen ja himoitseminen on ollut evolutiivisesti hyödyllistä...
This Little Bird/ Pieni lintu -kappaleen on alun perin esittänyt Marianne Faithfull vuonna 1965. Kappaleen ovat esittäneet suomeksi mainitsemasi artistit Anki, Kai Hyttinen ja Marion. Laulamista ajatellen suosittelen Youtubesta löytämääni instrumentaalimuotoista videota pelkällä musiikilla. Siinä näkyvät kappaleen englanninkieliset sanat ja nuotit: https://www.youtube.com/watch?v=C66vhmopi_I. Suomenkieliset sanat voit katsoa netistä muualta, esimerkiksi täältä: https://lyrics.fi/anki/pieni-lintu.Muisto kesästä -kappaleeseen Anki on tehnyt omat sanat vuonna 1967. Sen pohjalla on käytetty englantilaista kansanlaulua Greensleeve, ja se tunnetaan ehkä paremmin Reino Helismaan suomentamana nimellä Sait multa kukkaset toukokuun. Sait multa...
Hevosaiheisia lauluja sisältävät esimerkiksi seuraavat cd-levyt:Suomenhevonen : kunnon hevonen (Grigori Star, 2007)Old faithful : songs from the saddle (Jasmine Records, 2007)Pinsiön mieskuoro: Hummani hei! : Suomenhevonen-kantaatti sekä muita hevosaiheisia lauluja (Pinsiön Mieskuoro, [2001])Hevosaiheisia lauluja on myös C-kasetilla Holma, Teuvo: Rahalla saa... ja hevosella pääsee (kustantaja tuntematon, [1980]).Suomalaisen rap-yhtye Horse Attack Sqwadin tuotanto on hevosaiheista, esimerkiksi cd-levy Suuren Yli-Hevosen armosta (Överdog, 2018). Aiheen perusteella lauluja voi etsiä Yleisradion Fono-tietokannasta:http://www.fono.fi/LaajennettuHaku.aspxhttp://www.fono.fi/Aihehaku.aspx?
Kansalliskirjaston historiallisesta sanomalehtiarkistosta löytyvät ennen 31.12.1939 Suomessa ilmestyneet lehdet kokonaisuudessaan. Hakua voi rajata muun muassa julkaisupaikan mukaan.Mainitsemanasi ajankohtana Porissa näyttäisivät ilmestyneen sanomalehdet Lounas, Satakunta ja Björneborgs Tidning. Numeroita voi selata täältä .Vaasassa puolestaan ilmestyivät tuona aikana Wasa Tidning, Vasabladet, Vaasan Lehti sekä Kansan Lehti. Numeroita voi selata täältä .Jos etsit tiettyä juttua tuolta ajanjaksolta, suosittelen hyödyntämään sanomalehtiarkiston sisältöähakua ja hakemaan esimerkiksi henkilön nimellä.
Opetushallituksen sivulla on säännellyt ammatit Suomessa. Kuvataiteilijaa tai taiteilijaa ei listauksesta löydy. https://www.oph.fi/fi/palvelut/saannellyt-ammatit-suomessa
Kuvaus muistuttaa kovasti Fjodor Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus.Lähteet:https://fi.wikipedia.org/wiki/Rikos_ja_rangaistushttps://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9570
Me täällä kirjastossa emme oikein koe, että kilpailisimme kirjakauppojen kanssa. Toimintatapa on niin erilainen. Kirjakaupoista saa uutuuden samantien, mutta niistä joutuu maksamaan. Meiltä saa lainata ilmaiseksi, mutta suosittua kirjaa saattaa joutua odottamaan pitkäänkin. Meillä ei ole mahdollisuutta saada kysyttyä kirjaa heti kaikille sitä haluaville asiakkaille ja kirjakauppa taas ei pysty antamaan sitä ilmaiseksi. Kirjastosta lainattua kirjaa ei ole tarkoituskaan ottaa omaksi, kun taas kirjakaupassa se juuri on ideana. Luulisin, että palvelemme sillä tavalla erilaisia yleisöjä ja tarpeita.Kirjaston näkökulmasta on tärkeää, että ihmiset lukevat. Sillä ei ole väliä mistä kirja tulee. Kirjastolaisena en osaa ottaa kantaa siihen,...
